Kokeile kuukausi maksutta

Kuinka syvälle suomalaiset asuntorakentajat vielä sukeltavat Venäjällä?

Tietoa kirjoittajasta Hannu Lättilä
Toimitussihteeri, toimittaja, hannu.lattila@rakennuslehti.fi, Twitter: @HannuLattila
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Pörssiyhtiöiden ensimmäisen vuosineljänneksen tulosjulkistuskausi alkaa pikkuhiljaa. Rakennusyhtiöiden kohdalla suuri mielenkiinto kohdistuu niiden Venäjän toimintaan. Varmana voi pitää, että järin hyviä lukuja ei ole tiedossa.

Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä Venäjän talous ei vielä ollut kovin heikossa jamassa, sillä talouspakotteisiin johtanut Ukrainan kriisi alkoi huhtikuussa 2014, maalle elintärkeä öljyn hinta sukeltaa kesällä ja ruplan rajuin syöksy vasta loppuvuodesta. Vielä aivan kuluvan vuoden alussa rupla oli niin heikko, että sen olettaisi näkyvän negatiivisesti sekä yhtiöiden liikevaihdoissa että tuloksissa, kun ruplalukuja konvertoidaan euroiksi. Lisäksi valuutan heikkous on heikentänyt venäläiskuluttajien ostovoimaa.

Viime aikoina rupla on tosin vahvistunut selvästi euroa vastaan. Tämäkään ei kuitenkaan ole yksiselitteisen hyvä asia asuntorakentajien kannalta. Vielä vuoden vaihteen aikoihin venäläiset hankkivat muun muassa asuntoja ja autoja turvatakseen varallisuuttaan, kun rupla näytti olevan lähes vapaassa pudotuksessa. Nyt kun ruplan kurssi on taas vahvistunut, vastaavaa tarvetta varallisuuden turvaamiseen ei pitäisi enää olla.

Viime kuukausina Venäjän keskuspankki on kyllä laskenut ohjauskorkoaan, ja keskuspankin odotetaan laskevan korkoa edelleen. Siitä huolimatta korkotaso on maassa niin korkealla ja rahoitus niin tiukassa, että se vaikuttaa asuntokauppaa heikentävästi. Asuntokauppaa pönkittääkseen Venäjän valtio aloitti maaliskuussa noin 20 miljardin ruplan tukiohjelman tarkoituksenaan taata asunnonostajille keskuspankkikorkoja alemmat lainakorot.

Suomalaisrakentajat ovat antaneet hieman ristiriitaisiakin signaaleja asuntoihinsa kohdistuneesta kysynnästä. YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskangas totesi 18. maaliskuuta pidetyssä yhtiökokouksessa, että asuntojen kysyntä Venäjällä on hidastunut aivan alkuvuoden hyvältä tasolta. Samassa yhteydessä yhtiö arvioi, että sen vuoden ensimmäisen neljänneksen kuluttajamyynti Venäjällä on noin 900 asuntoa. Vuoden 2014 ensimmäisellä neljänneksellä YIT:n asuntomyynti oli 1132 kappaletta ja kaksi vuotta sitten 889 asuntoa, eli myynti on nyt painunut toissa vuoden tasolle. Sen sijaan Lemminkäisen Venäjän maajohtaja Maaret Heiskari totesi 9. huhtikuuta Kauppalehdessä, että asuntokauppa on jatkunut myös kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä vilkkaana.

Heiskari totesi maaliskuun puolella Talouselämä-lehdessä, että maan rahoitusmarkkinat ovat täysin lamassa ja ulkomaista rahoitusta ei ole saatavissa. Sen seurauksena edullisempien asuntojen markkinoille tulee Heiskarin arvion mukaan hinnanalennuksia. Sen paremmin Lemminkäinen kuin YIT:kään eivät rakenna Venäjällä kaikkein halvimman segmentin asuntoja, ja molemmat ovat myös kertoneet, että suuri osa niiden asunnoista ostetaan ilman lainaa. Siten rahoituksella ei ole vastaavaa merkitystä niille kuin kaikkein edullisimpia asuntoja gryndaaville. On kuitenkin vaikea kuvitella, että suomalaisyhtiöidenkään asuntojen kysyntä olisi aivan immuuni korkealle korkotasolle.

Huonona signaalina markkinatilanteesta voi pitää myös sitä, että Lemminkäinen ilmoitti maaliskuun lopussa vetäytyneensä rakennuttajan roolista yhdessä Lipsanen & Co. Groupin kanssa suunnitteilla olleesta noin 2000 asunnon kohteesta Pietarin keskustaan. Lemminkäinen perusteli päätöstä Venäjän liiketoimintaympäristön epävarmuudella ja maan heikentyneellä taloudellisella tilanteella sekä hankkeen riskitasolla yhtiölle. Yhtiöt olivat tehneet hankkeesta puitesopimuksen alkuvuodesta 2011 ja neuvottelevat kyllä edelleen hankkeen muista toteutusvaihtoehdoista.

Paljonpuhuvaa on myös se, että YIT ilmoitti jo tammikuun loppupuolella, että se vähentää Venäjällä henkilöstöään noin 300 hengellä.

Voinee siis olettaa, että Venäjältä on luvassa melko kehnoja lukuja jo ensimmäiseltä neljännekseltä. Saattaa kuitenkin olla, että asuntojen kysyntä on kantanut vielä alkuvuoden. Jännitysmomentti kohdistuukin oikeastaan siihen, kuinka syvälle Venäjän öljylähteisiin suomalaisrakentajat vielä loppuvuoden aikana uppoavat. Koska Lemminkäinen ei aloittanut lainkaan uusia asuntokohteita Venäjällä viime vuonna ja YIT:kin vähensi aloituksiaan selvästi loppuvuodesta 2014, yhtiöiden asuntorakentaminen itänaapurissa hiljenee väistämättä kuluvan vuoden jälkipuoliskolla. YIT on jo ohjeistanut koko vuoden 2015 osalta, että sen Asuminen Venäjä -toimialan osuus liikevaihdosta laskee tänä vuonna viime vuoteen verrattuna.

YIT kertoo ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksestaan 28. huhtikuuta ja Lemminkäinen heti seuraavana päivänä.

Tätä artikkelia ei ole kommentoitu

0 vastausta artikkeliin “Kuinka syvälle suomalaiset asuntorakentajat vielä sukeltavat Venäjällä?”

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat

Hannu Lättilähttps://www.rakennuslehti.fi/kirjoittajat/hannu-lattila/