Kuka haluaa maksaa tyhjästä?

Tietoa kirjoittajasta Jyrki Laurikainen
Jyrki Laurikainen, Raklin toimitusjohtaja
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Tuore selvityksemme osoittaa, että rakennuskustannuksista on mahdollista nipistää. Suomalaisten ja itävaltalaisten kerrostalojen vertailu osoitti, etteivät etelän alhaisemmat hinnat selity palkkakustannuksilla tai alhaisemmilla veroilla. Merkittäviä tekijöitä ovat sen sijaan rakenne- ja tilaratkaisut sekä rakentamisen prosessit ja kulttuuri.

Iso vaikutus on siis sillä, miten rakennamme ja miten homma projektin eri vaiheissa pyörii. Raklin, ympäristöministeriön ja ARAn tekemän selvityksen perusteella näyttää siltä, että Itävallassa hankkeen palaset loksahtavat paremmin kohdilleen, ja toiminta on prosessin eri vaiheissa tehokkaampaa kuin meillä.

Tuottavuuden ja tehokkuuden lisääminen ovat mielestäni kiinteistö- ja rakentamisalan parhaat keinot kitkeä turhia kustannuksia. Hukka maksaa ja sitä on vielä liikaa. Itävallan esimerkit osoittivat, ettei urakoiden palastelu sinänsä ole pahasta tai välttämättä aiheuta tyhjäkäyntiä. On vain varmistettava, että kaikki osapuolet toimivat saumattomasti yhteisen päämäärän eteen.

Muutakin mielenkiintoista voimme itävaltalaisilta kollegoilta oppia. Siellä esimerkiksi suositaan joustavaa ja kumppanuushenkistä maankäytönsuunnittelua, joka mahdollistaa parhaiten kulloisiakin tarpeita vastaavat toteutustavat. Kiinnostava yksityiskohta oli myös se, että järjestämällä arkkitehtikilpailun, saa Itävallassa rakennusluvan nopeutetusti. Yleisesti ottaen suunnittelulle annetaan siellä paljon painoarvoa ja vapaus valita erilaisia ratkaisuja on suurempi kuin meillä.

Kahden maan välisen vertailun toteuttaminen osoittautui haastavaksi, koska lähtötietojen tasossa oli suuria eroja. Itävallassa tiedot ovat hyvin avoimesti saatavilla, ja hankkeita oli mahdollista läpivalaista pikkutarkasti. Suomesta kustannustietoa ei ollut mahdollista saada vastaavassa laajuudessa. Se pystyttiin kuitenkin selvittämään, paljonko Itävallan esimerkkikohteiden rakentaminen sellaisinaan Suomeen tai meikäläiseen vaatimustasoon päivitettyinä olisi maksanut. Erot olivat huimat: meillä neliön rakentaminen asuinkerrostaloon tulee jopa kolmanneksen kalliimmaksi kuin Itävallan Steiermarkissa, joka olosuhteiltaan vastaa jokseenkin Uuttamaata.

Toivon, että syksyllä julkaistava raportti luetaan alalla tarkasti, ja että me kaikki jatkamme innostuneesti kustannustehokkuutta edistävien toimien tekemistä. Osaltaan kohti tavoitetta vie alan järjestöjen yhteinen laatuhanke, jossa toimintatapoja kehitetään pilotoinnin avulla. Uusia käytäntöjä luodaan ja tehokkuutta parannetaan myös KIRA-digi-kärkihankkeessa, joka kokeilujen kautta edistää rakennetun ympäristön ja rakentamisen digitalisaatiota. Jatkamme lisäksi Raklissa aktiivista vuoropuhelua parhaista kaavoituskäytännöistä ja sujuvasta maankäytönsuunnittelusta.

Ennakkotietoa Suomi-Itävalta-selvityksen tuloksista on saatavilla nettisivuiltamme. Erittäin merkittävässä roolissa kustannusten karsimisessa ovat normitalkoot, joiden pitäisi viedä meitä kohti Suomea, jossa määrätään vain rakennusten turvallisuutta ja terveellisyyttä varmistavista yksityiskohdista.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Kuka haluaa maksaa tyhjästä?”

  1. Raportin tiivistelmä näytti yhden ison eron olevan ettei Itävallassa taloihin tule lainkaan ilmanvaihtoa. Tätä en kuitenkaan toivo meille

  2. Milloinkohan Rakli herää todellisuuteen ? Jaettu vastuu, kallis arkkitehdin egoa pönkittävä arkkitehtuuri, ainutkertaisuus teknisissä ratkaisuissa, työmaaporukan välinpitämättömyys, sekavat sopimusrakenteet ja sopimustekstit…järkevällä suunnittelunohjauksella, yksinkertaisilla helposti rakennettavilla ratkaisuilla ja selkeillä sopimusvastuilla rakennuttaja säästää jo ihan varmasti. Suomessa on osaamista halventaa rakentamista.

  3. Lisäisin vielä, kun otettaisiin rakentamisvaiheessa rakennuksen ylläpito tai siihen mahdollisuus, edes kohtuukustannuksin huomioon.

Vastaa käyttäjälle elukulainen Peruuta vastaus

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi