Maahanmuutto muuttaa Suomea, mistä asunnot?

Samaan aikaan kun Suomi vanhenee ja 65-vuotiaat seniorit ovat suurin uusien asuntojen ostajakunta niin Helsingissä kuin maakuntien keskuskaupungeissakin, niin Suomeen tulee nuoria pakolaisia jopa 300-1000 hengen vuorokausivauhtia Haaparannalta. Pieneneekö tällä tavalla Suomen kestävyysvaje vai syveneekö se ennestään, on kuuma kysymys.

Kemissä kaupunginjohtaja valitti elokuussa asuntomarkkinoiden heikkoa kysyntää viittaamalla siihen, että kaupungissa on yli sata tyhjää vuokra-asuntoa, mikä johtuu teollisuuden työpaikkojen menetyksistä. Syyskuun alussa nuo asunnot olisivat täyttyneet jo yhden aamupäivän aikana.

Vaikka maakunnissa onkin vuosi vuodelta yhä enemmän tyhjiä asuntoja, uusia työpaikkoja löytyy lähinnä vain ruuhka-Suomesta. Siksi sekä sisäinen että ulkoinen muuttoliike ovat jakautuneet hyvin epätasaisesti. Vain 15 seutukuntaa on saanut muuttovoittoa työllisistä muuttajista ja pääosa siitäkin on keskittynyt Uudellemaalle.

Vuosina 2005–2014 nettomuutto eli maassamuutto ja siirtolaisuus Helsingin seudulle oli lähes 90 000 henkeä. Tuosta sisäisestä muuttoliikkeestäkin merkittävä osa oli vieraskielisten muuttoa.

Muuttajissa on eroja

Muuttoliikkeen vaikutuksia alueiden kilpailukykyyn on tutkinut valtiotieteen tohtori Timo Aro. Hän muistutti vuosi sitten, että muuttajien työmarkkina-asemalla on iso merkitys alueen elinvoimalle. Ei-työllisten muuttajien tulot ovat olleet keskimäärin vain 7 700 euroa vuodessa, mutta työllisten muuttajien noin 29 000 euroa.

Vuoden 2010–2014 aikana kunnat saivat siirtolaisuudesta muuttovoittoa Porin verran eli 83 600 henkeä. Maahanmuutosta on tullut Aron mukaan useassa kunnassa ainoa väestönkehityksen dynaaminen tekijä. Erityisesti tämä koskee paikkakuntia, joissa muuttoliike perustuu vastaanottokeskukseen.

Maahanmuuton voimistumisen myötä pääkaupunkiseudun osa-alueiden välinen segregaatiokehitys eli ulkomaalaistuminen voi Aron mukaan kiihtyä. Helsingissä oli vieraskielisiä vuonna 2013 yli 12 prosenttia väestöstä, kun niitä vuonna 1985 oli vain 0,8 prosenttia. Jo ennen nykyistä muuttajatulvaa väestöennusteessa arvioitiin, että vieraskielisten määrä kasvaisi Helsingissä yli 21 prosenttiin vuonna 2030. Ennuste voi mennä uusiksi hyvin nopeasti.

Mistä asunnot muuttajille?

Miten ulkomaisen muuttoliikkeen kiihtyminen vaikuttaa asuntomarkkinoihin ja eri asuntotyyppien kysyntään, on vielä pitkälti arvauksen varassa. VTT uusii parhaillaan asuntotarve-ennustettaan.

Vaarana on, että asioita saatetaan katsoa liiaksi peruutuspeilistä eli vanhoista tilastoluvuista lähtien.

Iso kysymys on myös, löytyykö Suomesta kuntia ja rakennuttajia, jotka ovat kiinnostuneita muistakin kuin parhaista veronmaksajista. Ja käykö tässä niin kuin Helsingin väestöennusteelle, eli sitä ei kannattaisi oikeastaan edes tehdä, koska asuntojen rakentaminen yksin sanelee, paljonko kaupunkiin muutetaan.

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ei ole ainakaan vielä halunnut ottaa asiaan kantaan vaan on viitannut siihen, että Suomessa riittää tyhjiä asuntoja. Keskusta on aina halunnut padota Helsingin kasvua.

Yhtä haluttomia maahanmuuton vaikutuksista keskustelemiselle olivat kuukausi sitten haastattelemamme Helsingin, Espoon ja Vantaan rakentamisesta vastaavat apulaiskaupunginjohtajat. He olisivat mieluummin visioineet ihan muita, helpompia asioita.

Kulttuurikansaa metsäläisten joukkoon

”Syyrialaisia ja irakilaisia kannattaa ottaa vastaan, ne ovat molemmat kulttuurikansoja. Uskokaa, minulla on henkilökohtaisia hyviä kokemuksia!”, kirjoittaa maahanmuuttoa käsittelevässä blogissaan liikennesuunnittelun grand old man Pentti Murole.

Hän on kuitenkin huolissaan siitä, että nyt kun tuo ”Berliinin muuri” on murtunut Euroopan etelärajoilla, niin kukaan ei voi ennustaa mihin se johtaa ja millaisiin mittasuhteisiin nykyinen kansainvaellus kasvaa.