Ministeri Jan Vapaavuori visioi Kira-Talkoiden avajaisissa tammikuussa rakennus- ja kiinteistöklusterille roolin it-sektorin veroisena, koko kansantaloutemme menestyksen mahdollistajana.
Rinnastuksensa pohjana ministerillä on puitteet, jotka näiden kahden sektorin tulisi muodostaa elinkeinoelämän ja kansalaisten hyvinvoinnin kehittämiseksi. Rakennetun omaisuuden tila -raportti 2011 pelkistää tavoitteen hyvin: ”Rakennetun ympäristön tulee tarjota kaikille käyttäjilleen myös todellisia ponnahduslautoja menestykseen”.
Melkoinen haaste on siis tarjolla rakennusalalle. Kun seuraa alan itsensä ja ulkopuolisten arvioita rakentamisen ja rakennetun omaisuuden tilasta, tulos ei ole mairitteleva.
Rakennusalan oma kuntokartoitus Roti totesi rakennetun omaisuuden kehittyneen edellisistä vuosista huonompaan suuntaan kaikilla kolmella alueella – rakennukset, liikenneverkot, yhdyskuntatekniikka. Kokonaisarvosana päätyi tyydyttävään, joka ei todellakaan ole mairitteleva.
Vielä huonomman todistuksen rakentamisen nykytaito ja laatu saa käyttäjien ja kuluttajien silmissä. Näin ainakin julkisuudessa jatkuvasti vellovasta arvostelusta päätellen. Kritiikki kohdistuu heikkoon laatuun ja korkeaan hintatasoon – erityisesti asuntotuotannossa.
Nopeaa muutosta tähän eivät valitettavasti lupaa Roti-asiantuntijaryhmienkään arviot rakennusalan yritysten osaamistasosta ja ammattiylpeydestä. Kiitokset kohdistuvat viranomaistoimenpiteisiin ja raportin moitteista kipakimmat saa rakennusklusteri kokonaisuudessaan. Pahinta osaamattomuus on tuotannossa, erityisesti korjausrakentamisessa sekä kehitysjohtamisessa.
Rakennusklusterin vaikuttamisen kärki on suhdannetilanteen takia ymmärrettävästi ollut toimintaedellytysten ylläpitämisessä. Oikeutettu on kuitenkin yhteiskunnan vaatimus koko rakentamisketjun toimivuuden ja tuottavuuden parantamiseksi. Siihen vastaaminen vaatii alan yrityksiltä selkeän asenteenmuutoksen.
Viestittääkö koko alan väärästä asenteesta myös se, että Roti korostaa markkinoiden vahvaa vaikutusta tilanteen korjaamisessa? Myönteisen kehityksen veturiksi se kirjaa vaativan asiakkaan. Kyllä kehityksen tulee käynnistyä itseohjautuvasti yrityksissä ja niiden toiminnassa! RYM Oy:n perustaminen ei riitä. Asenne koko rakentamisen ketjun kehittämiseen on muututtava myös klusterin yritys- ja järjestökentässä.
Nyt elvytys on hoidettu ja tulevaan hallitusohjelmaan liittyvät alan toiveet kirjattu. On aika jättää toimintaympäristö vähemmälle huomiolle ja ottaa malka pois omasta – ja yhteiskunnan – silmästä.
Klusterin aito halu toimia Vapaavuoren markkinoimana mahdollistajana tulee näkyä jo keväällä julkaistavassa Kiran visiolinjauksessa.
Kira 2025:n on osoitettava vääräksi väite, että ainoastaan vaativa asiakas saisi rakennusalan puuttumaan yhteiskunnan kehitystä haittaaviin ongelmiin. Kai rakennusala haluaa kohentaa julkisuuskuvaansa ja olla kansakunnan menestyksen mahdollistaja eikä sen estäjä?
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Ottaako vai menettääkö rakennusala menestyjän viitan?”