Rakennuslehden sivuilla on viime päivinä käyty ankaraa keskustelua insinööri- ja mestaripulan syistä ja taustoista. YIT:n toimitusjohtaja Kari Kauniskankaan mukaan yhtiön olisi valmis palkkaamaan heti sata toimihenkilöä työmaatehtäviin. Edes suurimmat yhtiöt eivät ole kuitenkaan löytäneet riittävästi työvoimaa.
Kuten nykyään monipuolisesti polveilevaan verkkokeskusteluun kuuluu, keskustelijat heittävät ilmoille erilaisia omia teorioitaan insinööri- ja mestaripulaan. Yksi esittää syyksi suurten yhtiöiden tekemää työmaahenkilöstön palkkakartellia, toinen ehdottaa syyksi insinöörien ja mestareiden liikakoulutuksen, kolmas väärää sukupuolta ja neljäs vuosina 1965-75 syntyneiden henkilöiden alanvaihtoa.
Muutama kertoo työmaatehtävien olevan jatkuvaa kiistelyä aliurakoitsijoiden ja/tai tilaajan kanssa, joten moni haluaa ruohonjuuritasolta siisteihin toimistotöihin. Eräät epäilevät työntekijäpulaa kokevan yhtiön maksavan joka tapauksessa niin huonoja palkkoja ettei työnteko heidän lukuunsa ei ole kannattavaa. Joku ilmoittaa pulan koskevan 2 200 euron kuukausipalkalla työtä tekeviä ja 5-10 vuoden työkokemuksen omaavia vastaavia työnjohtajia.
Yhtä kaikki, mielenkiintoista keskustelua työstä ja palkasta sekä työntekemisen edellytyksistä. Palkka on yksi merkittävimmistä syistä viihtyä vaativassa, vastuuntuntoa edellyttävässä työssä.
Lisää liksaa vai turvattu työpaikka?
Rakennusalan ammattilaiset tienaavat hieman enemmän kuin muut yksityisellä sektorilla työskentelevät. Tilastokeskuksen mukaan viime vuonna yleisin kuukausipalkka yksityisellä sektorilla oli 2 500 euroa kuukaudessa.
Yksityisen sektorin kaikkien kuukausipalkkaisten säännöllisen työajan keskiansio oli viime vuoden syyskuussa 3 538 euroa.
Kun vuoden 2013 ja 2014 palkkatilastoja katsoo rakennusalan ammattilaisen vinkkelistä, huomio kiinnittyy palkkojen kehitykseen. Osalla ammattiryhmistä palkat ovat jopa lievästi laskeneet, osalla kehitys on ollut lievästi positiivista.
Joillain ammattinimikkeillä palkat ovat laskeneet vuodesta 2013. Syitä on monia. Lukuisat yritykset ovat vähentäneet yhteistoimintaneuvotteluiden kautta henkilöstöään ja karsintaa on taloudellisten ja tuotannollisten syiden vuoksi tehty korkeimpia palkkoja nauttineisiin. Monella alalla on menossa myös sukupolven vaihdos, jonka seurauksena työelämään vasta saapuneet tai saapuvat nuoret työntekijät laskevat palkkatasoa.
Lomautukset ja ulkomailta tuleva halpatyövoima laskevat niin ikään palkkatasoa. Esimerkiksi kirvesmiesten ja rakennuspuuseppien palkat ovat laskeneet vuodessa jopa reilut sata euroa. Putkiasentajilla töiden vähyys näkyy palkkapussissa, vuodesta 2013 vuoteen 2014 laskua on tullut reilusta 3 000 eurosta 2 700 euroon. Tilastotietoja tulkittaessa on kuitenkin hyvä muistaa, että moni työmaan ammattilainen saa palkkansa urakkapalkkana, johon voi sisältyä erilaisia bonuksia. Koska Tilastokeskus mittaa tässä tilastossa kuukausipalkkaisia, otanta voi jäädä hyvin pieneksi.
Mikä sitten olisi sopiva palkka? Jos esimerkiksi vastaa satojen miljoonien omaisuudesta ja hankkeesta sekä sen laadusta, onko kymppitonni kohtuullinen palkka kuussa?
Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa
7 vastausta artikkeliin “Paljonko palkkaa on riittävästi?”
ok
En ole insinööri enkä voi kommentoida riittävää palkkaa, mutta haluaisin ottaa tuota vastuukysymystä esille. Miten vastuu toteutuu, kun kuulemani mukaan (arkkitehdiltä kysyin) nykyisin ei voida vaatia, että kaadot ovat toimivia. Miten on vesikaton laita? Ilmatiiviyden? Aiemmin väärän kaadon tehnyt lattiamies sai kenkää, jos valvonta toimi.
Työskentelen rakennusalalla korjausrakentamisessa ja törmään lähes päivittäin virheisiin, jotka olisi voitu välttää tekemällä valvojan työ niiin hyvin, kuin mitä palkkaus ja nimellinen vastuu edellyttävät. Osittain on myös suunnitelukukkasia, joiden kohdalla voi ihmetellä, mistä suunnitelijalle on maksettu.
Esimerkkinä iv-kuvat valmistaloon, joiden mukaan kanavat olisi pitänyt vetää kantavien rakenteiden läpi yläpohjassa – suunnittelija ei nähtävästi ollut edes vilkaissut muuta kuin pohjakuvaa. Tuollaisen iv-suunnitelman olisi osannut tehdä kuka tahansa vähänkin ilmanvaihtoa tunteva: laitetaan vain sopivat venttiilit huoneisiin ja piirretään väliin kanavat….
Samoin ihmettelen usein, eikö valvojan tule varmistaa vaikkapa kylpyhuoneen ilmanvaihto. Tila aiheuttaa suuren kosteusrasituksen ja jos ilma menee väärään suuntaan, talon rakenteet kärsivät. Kuitenkin olen avannut lukuisia kylpyhuoneiden ja vessojen hormeja 0-100 vuotta vanhoista taloista.
Missä on tuo palkan perusteena oleva vastuu? Missä asiantuntevuus, joka tarkoittaa asioiden ymmärtämistä eikä tutkintopaperia?
Tulos se tehdään työmaalla. Joka toisin väittää paljastaa tietämättömyytensä.
Oi voi, tulos toki tehdään työmaalla, mutta ei työmiesten palkoista! Se tehdään hankinnoista. Urakalla vaan kaikki pitää teettää niin on jokaisen työmiehen omasta tahdista kiinni mitä tienaa. Valvojat työmaalle kokoaikaisiksi niin kuin oli ”ennen vanhaan”. Ei riitä, että valvoja käväisee kerran viikossa 10 M€ työmaalla! Mestareita riittävästi työmaalle ja palkat kohdalleen, työmaamesulle vähintään 3.500 €.
Toki se nostaa kustannuksia ja tilaaja maksaa, mutta huonoa jälkeä syntyy, kun rakennuttaja ei vaadi riittävästi työnjohtajia projektiin. Sitten tulee virheitä jotka peitetään ja ne tulee kuitenkin vastaan vuosien päästä jonka rakennuttaja kuitenkin maksaa. Ja tuli monta kertaa kalliimmaksi kun kaikelta olisi vältytty pienillä palkkakulujen extralla ja enemmällä kontrollilla.
Tämä on se rakennusalan dilemma jota kutsutaan urakkakilpailuksi. Kilpailun voitto pitäisi antaa toiseksi halvimmalle eikä halvimmalle, korjaantuisi ”miljoona” asiaa tämänkin maan rakentamisessa!
juu ja vastuu muiden terveydestä, mikä siinä riittää. ?
Mikael Jungeria lainatekseni, korkeasti koulutetun palkka tulisi olla alkaen 10 000 euroa/kk. Tällä tasolla, kun palkat liikkuisi, niin voitaisiin puhua kansanvälisesti kilpailukykyisestä korvauksesta. Tulospalkkaus tulisi olla 20-30% työmaakatteesta eli noin 2,5% hankkeen budjetista jaettuna työmaaorganisaatiolle.
Mikäs siinä, kyllä työntekijän on tyydyttävä vaan siihen mitä tarjotaan. Entäs osakkeenosmistajat eli rahalla pelaajat? Jotka eivät käytännössä tee MITÄÄN tuottavaa työtä? Paljonko heille pitää maksaa? Toki kymmenien, ellei satojen OIKEAA TUOTTAVAA työtätekevien palkkojen verran vähintään.. eikä verojakaan tarvi juuri maksella. Tämähän se on oikein..