Rakennustekniikka kuuluu yliopistoon

Suomessa on 7 000 yliopistotutkinnon suorittanutta rakennusinsinööriä. Rakentaminen on teknillisen koulutuksen alusta alkaen ollut keskeisessä osassa yliopistossa. Varsinkin 1990-luvulla uudet alat, kuten tietotekniikka, kasvattivat merkitystään teknillisissä yliopistoissa. Samalla monet perinteiset alat, mukaan lukien rakentaminen, ovat menettäneet painoarvoaan. Koulutusmäärät ovat kaikilla tasoilla jääneet tarpeesta jälkeen. Tämä on havaittu konkreettisesti, kun suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle.

Uusi yliopistolaki astui voimaan vuodenvaihteessa. Samalla sekä Teknillinen korkeakoulu että Tampereen teknillinen yliopisto muuttuivat säätiöpohjaisiksi. Uudistuksen yhteydessä on korostettu yliopiston merkitystä kansainvälisen huippututkimuksen tuottajana.

Perinteisesti yliopiston tehtävinä ovat olleet opetus ja tutkimus. Viime vuosina niiden rinnalle on nostettu yhteiskuntavastuu. Tämä näkökulma korostuu alamme koulutuksessa ja tutkimuksessa.

Pohdittaessa rakentajan näkökulmasta koulutuksen ja tutkimuksen vaikutuksia yhteiskunnassa on selvää, että suurin vaikutus syntyy siitä, että valmistuneet insinöörit tekevät työtä noin 40 vuotta. Tämän vaikutuksen arvo riippuu siitä, miten hyvin tutkinnot vastaavat alan tarpeita. Rakennusinsinöörin tutkinnon tulee aina olla vahvasti ammattiosaamista ja perusasioita korostava. Se ei voi olla pelkästään sivistävä eikä tutkijakoulutukseen johtava, koska työelämävaatimukset edellyttävät jatkossakin vankkaa osaamista.

On selvää, että yliopistossa tulee tehdä huippututkimusta, jota arvostetaan myös kansainvälisesti. Kaikissa rakentamista kouluttavissa ja tutkivissa yksiköissä on jo korkean kansainvälisen tason toimintaa. Tämän ohella tutkimuksen tulee hyödyttää rakennusalaa kansallisesti, koska rakentaminen on myös kulttuuritaustaista. Esimerkiksi sopii suomalainen elementtirakentaminen, jossa on saatu aikaan paljon korkeatasoisia tutkimustuloksia.

Rakennusinsinöörin työhön liittyvät osaamistarpeet lisääntyvät koko ajan. Uutta työssä huomioon otettavaa ja opittavaa tulee jatkuvasti. Esimerkiksi rakennesuunnittelijan työhön liittyvät osaamisvaatimukset lisääntyvät, syvenevät ja laaja-alaistuvat muun muassa normiston muutosten, energiakysymysten ja kosteuskysymysten sekä tietotekniikan suomien mahdollisuuksien vuoksi. Rakentaminen on erittäin vaativa tekniikan laji.

Rakennusalan merkityksen tulee kasvaa yliopiston sisällä suhteessa muihin tekniikan aloihin, koska alan yhteiskunnallinen merkitys on suuri. Rakentamisen koulutuksen ja tutkimuksen tulee olla erityisenä kehittämiskohteena teknillisessä yliopistokoulutuksessa. Rakentaminen ja kiinteistöala työllistävät noin 500 000 suomalaista ja kansantuotteesta alan osuus on lähes 30 prosenttia. Silti rakennusalan professoreita on noin 30 eli noin prosentti koko Suomen professorikunnasta.

Olen professorin tehtävässä joutunut koko urani ajan puolustamaan olemassaolomme oikeutta yliopistossa. Rakentajien merkitys yhteiskunnassa on suurinta mahdollista tasoa. Tämä tarkoittaa myös sitä, että vaikutuksemme voisi oikein ja yhdessä toimien olla niin koulutus- kuin tutkimusasioissa nykyistä painavampi. Koko alan tulee vaikuttaa siihen, että rakennusala on keskeisessä osassa yliopistoissa ja muillakin koulutustasoilla.