Sisäilmaongelmat ehkäistävissä alkalisen kosteuden hallinnalla

Tietoa kirjoittajasta Gunnar Laurén
Kattiatuotteiden kehityspäällikkö, Weber, Saint-Gobain Rakennustuotteet Oy
Kaikki kirjoittajan kirjoitukset

Lukuisissa muovimattokohteissa todettujen sisäilmaongelmien aiheuttajaksi on julkisuudessa esitetty lähes poikkeuksetta liian kireät rakentamisen aikataulut, jotka eivät mahdollista betonin riittävää kuivumista ennen muovimaton asennusta.

Vuonna 1997 Teknillisessä korkeakoulussa aloitettu tutkimus ja sen jälkeen tehdyt muut tutkimukset kuitenkin osoittavat, että huoneilmaa pilaavia haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöjä (VOC) aiheuttavaa liima-aineiden ja lattiapäällysteessä olevien aineiden hajoamista ei tapahdu pelkästään kosteuden vaikutuksesta vesipohjaisella akryyliliimalla liimatuissa PVC-muovilattioissa.

Nimenomaan betonin alkalinen kosteus eli alustan korkea pH-arvo aiheuttaa haitat.
Tätä ei Rakennustöiden yleisiä laatuvaatimuksia (RYL) määritettäessä vielä tiedetty. Siksi vaatimuksissa on määritetty ainoastaan betonin suhteellisen kosteuden enimmäisarvot, vaikka nykytiedon valossa vähintään yhtä tärkeää olisi asettaa vaatimukset myös pinnoitusalustan alkalisuudelle.

Laajat laboratoriotutkimukset ja rakennuskohteissa tehdyt mittaukset osoittavat, että ongelmat voidaan välttää käyttämällä betonin päällä vähintään viiden millimetrin kerrosta matala-alkalista tasoitetta muovimaton asennusalustana sekä varmistamalla, että betonin suhteellinen kosteus on enintään 93 prosenttia. Tämän rajan alapuolella kosteus liikkuu höyrymuodossa.

Esimerkiksi kaikki Weberin valmistamat lattiatasoitteet ovat matala-alkalisia ja niiden pH on noin 10,5, kun tavanomaisen betonin pH on yli 12,5. Kaikki markkinoilla olevat lattiatasoitteet eivät ole matala-alkalisia, ja siksi tasoitteen matala-alkalisuus kannattaa aina varmistaa katsomalla pH-arvo käyttöturvallisuustiedotteesta.

Testien ja rakennuskohteissa tehtyjen seurantamittausten mukaan matala-alkalisen tasoitteen antaman suojan on todettu säilyvän hyvin vielä kymmenen vuoden jälkeen, eli suojavaikutus on pitkäaikainen.
Sen sijaan kohteissa, joissa muovimatot on liimattu suoraan betonin päälle, on todettu huomattavaa liima-aineen ja pvc:n pehmittimen hajoamista sekä niistä aiheutuvia päästöjä. Suomessa ja Ruotsissa tehdyissä seurantamittauksissa tätä on todettu niinkin alhaisella kuin 70 prosentin suhteellisella betonin kosteudella.
Olen törmännyt jopa sairaalahankkeissa siihen, että matala-alkalisten tasoitteiden käyttöön muovimattojen alustana on päädytty vasta sen jälkeen, kun ­terveys- ja muista riskeistä on keskusteltu moneen kertaan.

Osa rakentajista pyrkii säästämään rakennuskustannuksissa useasta osa-alueesta. Tasoitteen pois jättämisellä saavutettu muutaman euron kustannussäästö neliölle johtaa helposti todella kalliisiin korjauksiin.

Joissakin tapauksissa voi olla kyse tiedonpuutteesta. Valitettavan usein pääsyy siihen, miksi käytetään ongelmiin johtavia riskiratkaisuja on se, että raha ratkaisee liikaa rakentamisessa.
Monet lattiatasoitteita säännöllisesti käyttävät urakoitsijat ovat kuitenkin todenneet, että pumpattavien tasoitteiden käytöllä voidaan todellisuudessa säästää rakennusajassa ja rakentamisen kokonaiskustannuksissa. Samalla vältetään sisäilmaongelmiin johtavat alkalisen kosteuden aiheuttamat riskit.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Sisäilmaongelmat ehkäistävissä alkalisen kosteuden hallinnalla”

  1. Ja taas on niin typerästi otsikoitu juttu, ettei viitsi uhrata kolmea sekuntia pidempään jutun lukemiseen. Onko siis joku todellakin edelleen niin yksinkertainen, että kuvittelee sisäilmaongelmien olevan vain yhdestä syystä aiheutuvia? Oikeampi otsikko olisi, että ”Sisäilmaongelmia vähennettävissä…” Koska en jaksa lukea tuollaisella otsikolla olevaa juttua niin en tiedä ollaanko Weberillä oikeasti tuota mieltä, vai onko kyseessä vain viallinen otsikko. Toivottavasti vain otsikkoon on tullut vahingossa ajatusvirhe. Näitä samanlaisia ajatusvirheitä on tullut kyllä ennenkin.

    Terveisin:
    15 vuotta sisäilmaongelmia selvitellyt RTA

  2. Mielestäni on käsittämätöntä että lattiaPINTAmateriaalien valmistajat takaavat että alle tai 80% on hyvä päällystyskosteus, minkä taakse koko rakennusteollisuus menee, ja täten tosiasiassa ASKELÄÄNIERISTEvalmistajat eivät ole edes tutkineet josko tämä 80% rh ja emäksinen betoni hajottavat valmistettansa!

    Mikäli artikkelin ongelma on yleisesti tiedossa, miksi sitä ei päivitetä ohjeistuksiin ja valmistajien määräyksiin? Artikkelin kirjoittamisesta (2015) on jo useita vuosia aikaa ja edelleen (2019) tämä on päivänpolttava ongelma, pahenevissa määrin jopa. Useat koulut, sairaalat, pientalot jne kärsii tästä.

    Nykyään käytetään yleisesti maanvaraista laattaa lattialämmityksellä, mutta tällöin lattiamateriaalin alle on pakko laittaa muovinen askeläänieriste. Muut vaihtoehdot lienevät vain laatoitus ja maalaus. Pintamateriaalin päästöluokilla ja allergiatunnuksilla ei ole merkitystä mikäli alusmateriaali aiheuttaa voc-päästöjä huoneilmaan. Pintamateriaalivalmistajat huolehtivat vain ja ainoastaan oman tuotteensa takuista, mutta tällä on ikäviä seuraamuksia kokonaisuuden kannalta.

    Muovi kosteissa ja alkalisissa olosuhteissa alkaa hajoamaan ja käryämään, ja lattialämpö sitä tuskin hidastaa. Kuitenkin artikkelissa todetaan että jopa 70% on liian märkä alkalisissa olosuhteissa! Nykyinen ohjesääntö ”rh80%” ei ole 80% kuiva, vaan se on 80% märkä. Nämäkin määritelmät kaipaavat tarkistusta: mikä on terveellisen kuivan ja teknisen kuivan ero. Rakentamisessa pitäisi mennä terveellinen sisäilma edellä, mutta valitettavasti näitä asioita hyssytellään – lähinnä ehkä rakennusteollisuuden tehokkuuden ja kustannussäästöjen takia.

    Asukkaan mieltä ei lämmitä, että lattia näyttää edellen hyvältä, mikäli on terveytensä menettänyt lattia-alusmateriaalien hajoamistuotteiden seurauksena.

  3. Rauhoituhan nyt vähän. Tätä ei vain ole tutkittu tarpeeksi. Suomessa tehdään myös lukematon määrä onnistuneita mattopinnoituksia ja kelluvia lattioita, joten ongelma ei todellakaan ole kuvailemasi kaltainen megakatastrofi. Maanvastaista laattaa ei myöskään tarvitse askeläänieristää vaan sen lattialämmityksen voi kyllä laittaa joko sinne maanvaraiseen laattaan tai sitten tehdä erillisen valun laatan päälle, jos mahdollista, ja laittaa se lämmitys siihen.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi