Pisara-hankkeen rakentamisvaihe tukee Suomen kansantalouden ja Helsingin seutukunnan taloudellista kasvua, tulonmuodostusta, yksityistä ja julkista kulutusta sekä kokonaisinvestointeja. Rakentamisvaiheen 475,9 miljoonan euron bruttokansantuotteen lisäyksestä Helsingin seutukunnan osuus on 145,4 miljoonaa euroa.
Rakentamisvaihetta seuraavalla Pisaran ensimmäisen kolmen vuosikymmenen käyttövaiheella on niin ikään positiivinen vaikutus Suomen ja Helsingin seutukunnan bruttokansantuotteeseen ja työllisyyteen. Pisaran käyttövaihe tukee Suomen taloutta yhteensä 433,1 miljoonalla eurolla, josta Helsingin seutukunnan osuus on 233,9 miljoonaa euroa. Helsingin seutukuntaan tehtynä Pisara-investointi on kansantaloudelle keskimäärin noin 13 prosenttia vaikuttavampi kuin vastaavan suuruinen muualle maahan tehty infrastruktuuri-investointi.
Pisaran työllisyysvaikutukset ovat myönteisiä. Hankkeen rakentamisvaiheen aikana Suomeen syntyy yhteensä 3 669 uutta henkilötyövuotta, joista 1 500 Helsingin seutukuntaan. Valtaosa uusista henkilötyövuosista tulee rakentamiseen ja metalliteollisuuteen. Pisaran käyttövaiheen vaikutus Suomen työllisyyteen on 2 559 henkilötyövuotta. Helsingin seutukunnan osuus tästä on 2 014 henkilötyövuotta.
Näitä taloudellisia vaikutuksia on arvioitu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kehitetyllä yleisen tasapainon RegFinDyn-aluemallilla.
Tehostaa liikenneverkkoa
Toinen selvityksistä kuvaa Pisara-radan laajempien vaikutusten syy-seuraussuhteet ja esittää määrällisiä arvioita sen vaikutuksista taloudelliseen kasvuun, yritysten sijoittumiseen ja toimintaan, maankäyttöön ja yhdyskuntarakenteeseen, kotitalouksiin ja asumiseen sekä julkistalouteen.
Pisara-radan keskeinen hyöty on raideliikenteen verkoston vahvistuminen ja saavutettavuuden paraneminen pääkaupunkiseudun ratojen varsilla ja erityisesti Helsingin niemellä. Huomattava osa hankkeen hyödyistä kapitalisoituu ydinkeskustan, Hakaniemen, Töölön ja Pasilan seutujen toimitilojen ja asuntojen arvoon.
Saavutettavuusmuutosten merkitys on suuri, koska hankkeen vaikutukset syntyvät tiiviissä kaupunkirakenteessa, jossa on jo lähtökohtaisesti suuret matkustajavirrat, paljon yritystoimintaa ja kysyntää maankäytön lisäämiselle. Pisara-radan asemien vaikutusalueiden maanarvo nousee. Sitä voidaan hyödyntää kaavoituksen ja siihen liittyvien tontinluovutusten sekä kaavoitus- ja maankäyttömaksujen kautta esimerkiksi Pisara-radan investoinnin rahoitukseen.
Pisara-rata vaikuttaa koko pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmään, koska se mahdollistaa aikaisempaa monipuolisempien yhteyksien kehittämisen paitsi raideliikenteen sisällä, myös raide-, bussi- ja henkilöautoliikenteen välillä.
Pisara-rata on Helsingin keskustan alittava ratayhteys, jolle tulee kolme asemaa: Hakaniemi, Keskusta ja Töölö. Pisaran yleissuunnitelma on hyväksytty maaliskuussa 2012. Valtioneuvosto on tehnyt periaatepäätöksen Pisara-radan toteuttamisesta.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Selvitys: Pisara-rata pönkittää Suomen kansantaloutta 900 miljoonalla eurolla”
Vielä Pisara-rataa parempi hanke olisi etelä-pohjois-metron rakentaminen.
Pisaran ongelma on siinä, että se ei ratkaise Töölön kahta suurta ongelmaa: Mannerheimintien yhä pahenevia ruuhkia ja Meilahden sairaalan työmatkalaisten jatkuvasti kasvavaa joukkoa. Molempien ongelmien osalta Pisara kaartaa Pasilaan aivan liian aikaisin, toisin kuin Kamppi – Töölö – Meilahti – Pasila -metrolinja tekisi.
Yhdyn liikenneinssin ajatukseen. Onko tutkittu, ettei metroverkon laajentaminen olisi ollut edullisempi ja yhteyksiltään toimivampi ratkaisu. YVA-menettelyssä en muista havainneeni kyseistä vaihtoehtoa tarkastellun. Tuntuu hölmöltä näin pienessä kaupungissa ylläpitää kahta erilaista maanalaista liikennejärjestelmää.
Ehkä kannattaisi miettiä, onko Pisaran koko alkuasetelmassa jotakin pielessä. Sehän on ollut joko-tai (”kehityksen” pysähtyminen tai junien jättäminen osittain Pasilaan). Hankkeen hinta huomioon otettuna hiukan tarkempi asioiden penkominen olisi minusta paikallaan.
http://kalevikamarainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/106721-el%C3%A4k%C3%B6%C3%B6n-pisara-rata-ja-alvn-korotus