Destian Yritys- ja lakipalvelut -yksikön johtaja Petri Ruisaho kertoo, että Destia vaatii Tiehallinnolta yhteensä 5,4 miljoonan euron korvauksia, josta 4,1 miljoonaa euroa on menetettyä katetta ja 1,3 miljoonaa euroa urakan valmistelusta aiheutuneita kustannuksia.
Destia (silloinen Tieliikelaitos) voitti Tiehallinnon järjestämän ensimmäisen tarjouskilpailun moottoritieurakan hankinnasta syksyllä 2002. Tarjouksen tekivät Destia ja Skanska Tekra Oy. Tiehallinto ei kuitenkaan allekirjoittanut urakkasopimusta, koska tiesuunnitelmalla ei vielä tuolloin ollut lainvoimaa.
Tiehallinto kysyi tarjouksen tehneiltä yrityksiltä kahdesti, jatkavatko ne tarjouksiensa voimassaoloa kolmella kuukaudella ja nouseeko hinta samalla. Tarjoushintaa ei kuitenkaan saanut alentaa. Molemmilla kerroilla Skanska piti tarjouksensa ennallaan, mutta Destia nosti omaansa. Tiehallinnon mukaan Destian tarjous oli myös viimeisellä kerralla kokonaistaloudellisesti edullisin.
Skanska Tekra valitti hankintapäätöksestä markkinaoikeuteen. Markkinaoikeus kumosikin Tiehallinnon tekemän hankintapäätöksen ja määräsi urakan uuteen kilpailutukseen. Markkinaoikeuden mielestä ainoastaan Destialla oli ollut ensimmäisen kilpailutuksen jälkeen tosiasiallisesti mahdollisuus muuttaa tarjoustaan, koska Tiehallinto ei sallinut tarjoushinnan alentamista. Markkinaoikeuden päätöksen jälkeisessä uudessa kilpailutuksessa Skanska Tekra sai rakennussuunnittelua ja rakentamista koskevan 50,4 miljoonan euron urakkasopimuksen.
Korkein hallinto-oikeus kumosi puolestaan markkinaoikeuden päätöksen myöhemmin. Ruisaho kertoo, että Destian korvausvaade perustuukin pitkälti KHO:n ratkaisuun, koska Destia menetti urakan aiheettomasti. Destiassa katsotaan, että on kohtuutonta, jos aiheutuneet kustannukset jäävät tällaisessa tapauksessa urakoitsijan kannettavaksi. Lisäksi Ruisaho näkee, että kyse on periaatteellisesta ratkaisusta.
”Infra-alan julkiset hankinnat muodostavat merkittävän osan alan kokonaiskysynnästä. Koko infra-alan kannalta on tärkeää saada asiasta ylemmän tuomioistuimen ennakkoratkaisu. Kysymys on siitä, että löydetään oikea menettely koko alalle, miten toimitaan, kun yritys on voittanut urakkakilpailun, mutta hankintapäätöksestä valitetaan perusteettomasti”, toteaa Ruisaho.
Tiehallinnon lakimies Heidi Hillner-Huotari toteaa puolestaan, että Tiehallinnossa pidetään käräjäoikeuden ratkaisua perusteltuna ja oikeana.
”Tietysti me toivomme, että hovioikeus pysyttää tämän ratkaisun”, Hillner-Huotari sanoo.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Destia vie Lohja–Lohjanharju -urakan hovioikeuteen”