Kahden viime vuoden aikana otetut lainat ovat olleet keskimäärin runsaat 96 000 euroa taloutta kohden. Viime vuoden kyselyssä keskimääräinen summa oli runsaat 85 000 euroa.
– Etenkin suurten lainojen määrä on kasvanut, kertoo Finanssialan keskusliiton rahoitusasiantuntija Ulla Halonen.
Yli 100 000 euron luottojen määrä nousi vuoden takaisesta kyselystä seitsemällä prosenttiyksiköllä. Lähes viidennes kotitalouksien lainoista oli yli 150 000 euroa.
Keskimääräistä suurempia velkoja ovat ottaneet pääkaupunkiseudulla asuvat ja 29-39-vuotiaat. Lapsiperheillä ja yli 70 000 tienaavilla keskimääräinen asuntolaina on yli 130 000 euroa.
Maksuaika venynyt kahdeksalla vuodella
Lainojen kasvaessa myös takaisinmaksuajat ovat venyneet. Tyypillisin kahden viime vuoden aikana otetun asuntolainan takaisinmaksuaika on 25 vuotta. Kymmenessä vuodessa keskimääräiset maksuajat ovat pidentyneet kahdeksalla vuodella.
Lyhennyksiin ja korkoihin keskivertoasuntolainan maksajalla menee käteen jäävistä tuloista yli neljäsosa. Suurimman loven velanhoitomenot tekevät lapsiperheiden, ensiasunnon ostajien ja 29-39-vuotiaiden lompakkoon.
Suurin osa suomalaisista saa maksettua lainansa suunnittelemassaan aikataulussa. Maksutahtia joutuu hidastamaan joka kymmenes. Suurin piirtein yhtä moni kykenee maksamaan luottonsa odotettua nopeammin.
– Hidastamisen taustalla on usein työttömyyttä ja tulojen laskua. Yksittäiselle kotitaloudelle ne voivat merkitä suurta elämän muutosta, sanoo yksikönjohtaja Kaija Erjanti Finanssialan keskusliitosta.
Joka toisella suomalaisella on lainaa
Joka toisella suomalaisella on jonkinlaista lainaa, suurella osalla sekä kulutusluottoa että asuntolainaa. Noin 80 000 suomalaista kertoo ottaneensa pikavippiä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Yleisintä se on alle 30-vuotiaiden keskuudessa.
Asuntolainaa on eniten kolme-nelikymppisillä. Kulutusluotto jakautuu tasaisemmin 25-50-vuotiaille. Yli viisikymppisillä velka alkaa selvästi vähetä – ja säästöt kasvaa.
– Kun hankitaan asunto, otetaan usein myös kulutusluottoa uutta asuntoa varten tehtäviin hankintoihin, Halonen selittää.
Finanssialan keskusliitto arvioi, että suomalaisten velkaantuminen on pääasiassa vakaalla pohjalla. Yli puolella lainanottajista on säästöjä ja sijoituksia.
Suurin osa velallisista on varautunut korkojen nousuun. Kuluttajat kertovat muun muassa säästäneensä, laskeneensa menojaan etukäteen tai mitoittaneensa lainanlyhennyksen kuukausierät kohtuullisiksi. Vajaa viidennes kertoo, että rahaa on tarpeeksi eikä korkojen nousulla ole vaikutusta talouteen.
Tammikuussa tehtyyn haastattelututkimukseen vastasi 2 400 iältään 15-74-vuotiasta suomalaista.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Suomalaiset maksavat asuntolainaa yhä kauemmin”