Rautateillä historian pahin routavuosi
Tämä vuosi on osoittautunut rautateiden pahimmaksi routavuodeksi. Nopeusrajoitusten määrä kohosi viime viikolla 940 kilometriin, kun entinen ennätys vuodelta 1987 oli 400 kilometriä. Rautateiden routaongelmat ovat painottuneet Pohjanmaalle ja Itä-Suomeen.
Tämä vuosi on osoittautunut rautateiden pahimmaksi routavuodeksi. Nopeusrajoitusten määrä kohosi viime viikolla 940 kilometriin, kun entinen ennätys vuodelta 1987 oli 400 kilometriä. Rautateiden routaongelmat ovat painottuneet Pohjanmaalle ja Itä-Suomeen.
Ankarin routavuosi oli 1960, mutta liikenteelle aiheutuneiden haittojen kannalta kulunut vuosi on ollut vielä pahempi johtuen siitä, että junien huippunopeudet ovat kasvaneet huomattavasti tänä aikana. Rataverkolla on kymmeniä pätkiä, joissa nopeutta on jouduttu laskemaan 50-80 kilometriin ja joillakin pätkillä 10-30 kilometriin tunnissa. Lisäksi rataverkolla on useita, kymmenien kilometrien pituisia rataosia, joilla nopeutta on laskettu 80-120 kilometriin tunnissa.
Hankalin tilanne on pääradalla Kokkolan ja Oulun välillä. Oulu-Kontiomäki-Iisalmi-välillä junat ovat olleet myöhässä jopa puolitoista tuntia.
Leudompina talvina 2004-2009 roudasta aiheutuvia rajoituksia on ollut vain 1-5 kilometriä. Tämä yhdessä ilmaston lämpenemispuheiden kanssa on saanut tiemäärärahoista päättäjät ehkä tuudittautumaan uskoon, että nykyiset tiestön ja rataverkon rakentamiselle ja peruskorjaukselle asetetut vaatimukset ovat riittävät. Tiepuolella Liikennevirasto on jo todennut, että asfalttikerroksen ohentamiseen on ajanut säästöpakko.
VR Rata on tehnyt Liikennevirastolle toimenpideohjelman vastaavien vahinkojen välttämiseksi. Kerran kymmenessä vuodessa (600 km) toistuvien routavaurioiden esto maksaisi 183 miljoonaa. Tämän kevään kaltaisten routavaurioiden ehkäisy vaatisi siten noin 280 miljoonan euron perusparannustyöt. Liikenneviraston parannuslistalle on kerätty jo yli 300 korjaussuunnitelmaa.
Maanteillä routa pääsi pureutumaan poikkeuksellisen syvälle pitkään jatkuneen pakkasjakson takia. Routa meni erityisen syvälle alueilla, joilla ei ole lumikerroksen eristesuojaa, siis auratuilla teillä ja rautateillä. Rakennekerrosten alle mennyt routa saattaa nostaa tietä epätasaisesti. Kun tien reuna-alueet ja luiskat eivät jäädy yhtä syvälle paksun lumipenkan alla, tie kohoaa keskeltä enemmän suhteessa reunoihin ja synnyttää helposti päällysteeseen pituussuuntaisen keskihalkeaman.
Tänä vuonna painorajoituksia on ollut maanteillä 1 400 kilometriä eli enemmän kuin viime vuosina. Pahin kelirikko on ollut keskisessä Suomessa.
Lue aiheesta lisää ensi viikon Rakennuslehdestä.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Rautateillä historian pahin routavuosi”