Kilpailu ei toimi hoivakohteiden rakennuttamisessa
Erityisryhmien hoivapalveluissa ja rakennuttamisessa on satojen miljoonien eurojen markkinat, mutta hankkeiden kilpailuttaminen on retuperällä. Kilpailu vääristyy, kun hoivapalvelujen tuottaminen ja tilojen rakennuttaminen koplataan yhteen kuntien järjestämissä tarjouskilpailuissa. Itse rakentamisen kilpailutus saattaa olla pelkkää kosmetiikkaa.
Erityisryhmien hoivapalveluissa ja rakennuttamisessa on satojen miljoonien eurojen markkinat, mutta hankkeiden kilpailuttaminen on retuperällä. Kilpailu vääristyy, kun hoivapalvelujen tuottaminen ja tilojen rakennuttaminen koplataan yhteen kuntien järjestämissä tarjouskilpailuissa. Itse rakentamisen kilpailutus saattaa olla pelkkää kosmetiikkaa.
Suonenjoen vanhusten hoivapalveluista käyty kilpailu kuvaa hyvin markkinaongelmia. Viime vuoden lopulla ratkenneen 8 miljoonan euron kilpailun voitti Attendo MedOne Hoiva Oy, jolla ei ollut kilpailuvaiheessa tiloja. Kilpailussa oli kuitenkin ehto, jonka mukaan kaupunki lupasi palveluntarjoajalle tarvittaessa tontin.
Tilojen hankinnassa MedOne toimii yhteistyössä uuden yleishyödyllisen yhtiön, Arava-asuntojen tuotantoyhtiö Arttu Oy:n kanssa. Tarjouskilpailu käytiin alkukesällä ja tilojen pitää olla käyttövalmiina tammikuun alussa. Rakentamisaikaa jäi vain elokuusta joulukuun alkuun. Kireän aikataulun takia kilpailuun tuli vain yksi tarjous tilaelementtejä valmistavalta Casatino Oy:ltä, jolla on toteutukseen valmis konsepti.
Kohdetta rakennuttavan Arttu Oy:n kytkennät Casatinoon saattavat kilpailun erikoiseen valoon. Casatinon enemmistöomistaja Tino Nurmi on toisen yrityksen kautta Artun suurin omistaja. Nurmi on myös toimitusjohtaja ja hallituksen jäsen hankkeen rakennuttajakonsulttina toimivassa Suomen Aluerakennuttaja Oy:ssä, joka hoiti kohteen kilpailutuksen. Konsulttiyhtiön hallituksen puheenjohtajana on Pertti Nurminen, joka myös on Artun omistaja. Hän taas on mukana Fiksu Talo Oy:n hallituksessa, jonka konseptin mukaisia tilaelementtejä Casatino valmistaa.
Casatinon toimitusjohtaja Nurmen mukaan Suonenjoen lyhyt kilpailutusaika johtui täysin kunnan kilpailutusmenettelystä. Markkinat toimivat yleisestikin niin, että rakentamisaikataulu tulee palvelukilpailutuksen kautta. ”Alan on pystyttävä reagoimaan siihen.”
Suonenjoen kohteen tarjouspaperit pyysi kuusi eri toimijaa, mutta vain Casatino tarjosi. Nurmi myöntää, että ainoa tarjous omistajataholta on ongelma.
”Väitän, että 90 prosenttia toimijoista olisi hankkinut toiseksi tarjoukseksi bulvaanitarjouksen. Me emme tehneet niin”, Nurmi sanoo. Hän sanoo avoimesti olleensa perustamassa Arttua siksi, että pienten hoivakotien omistaminen ei muita kiinnosta.
Kohteet jäissä Arassa
Artun Suonenjoen hanketta koskeva rakennussuunnitelmien ja kustannusten hyväksymishakemus on edelleen Arassa jäissä muun muassa siksi, että kilpailutuksen tarjousaika oli liian lyhyt ja tarjoajia ei kohdeltu tasapuolisesti. Myös hinnan kalleus mietityttää vielä Arassa.
”Noin lyhyet urakkakilpailut eivät käy. Kaikilla pitää olla mahdollisuus tarjota ja tehdä kohde tuotantotekniikasta riippumatta”, Aran rakennuttamisjohtaja Martti Polvinen sanoo.
Hänen mukaansa Ara yrittää päättää Suonenjoen hankkeen kohtalosta ensi viikolla.
Arttu Oy on hakenut Suonenjoen kohteen lisäksi korkotukilainavarausta viidelle kohteelle. Yksi niistä on Alajärven hoivakotihanke, jonka hankinnan epäselvyyksiä poliisi tutkii. Tämä alkuvuodesta perustettu yleishyödyllinen yhtiö on hakenut varausta yhteensä 28,6 miljoonan euron korkotukilainoihin. Ara ei ole antanut muille Artun hankkeille lainavarauksia Suonenjoen kohteen pelisääntörikkeiden takia.
Suonenjoen kaupungin tekninen johtaja Mikko Alin hämmästyi kuullessaan hoivakotihankkeeseen liittyvistä vaikeuksista Arassa. Hän oli ollut mukana kohteen aloituskokouksessa. Maanrakennustöiden on määrä alkaa tällä viikolla. Kaupunki odottaa saavansa tilat käyttöön sopimuksen mukaisesti ensi vuoden alussa. Jos kohteen varsinainen rakentaminen aloitetaan ennen Aran päätöksiä, tukea ei Polvisen mukaan myönnetä jälkikäteen.
Ilmainen raha ei kelpaa
Hoivakotien rakentamiseen on mahdollista saada korkotukilainoituksen lisäksi investointiavustusta. Erikoista onkin, että osa rakennuttajista, muun muassa Arttu Oy, jättää kymmenien prosenttien ilmaisen rahan ottamatta ja rahoittaa kohteet pelkällä korkotukilainalla. Menettely nostaa asukkaiden vuokria ja lisää omistajan riskejä. Kummallisuutta selittänee se, että Ara ottaa erityiskohteita investointituen piiriin vain kerran vuodessa. Lisäksi yhtiön omistaja saa kohteeseen myöntämästään lainasta 8 prosentin tuoton. Ympäristöministeriö hyväksyy menettelyn. Hankkeiden kannattavuus saatetaan myös laskea Kelan asumistuen varaan.
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Kilpailu ei toimi hoivakohteiden rakennuttamisessa”
Rakennuslehti tarttunut tärkeään asiaan!
1) Palvelun ja kiinteistön kytkeminen sinänsä on tärkeää, sosiaali- ja terveyssektorilla runsaasti kiinteistöjä, jotka eivät sovellu tai toimivat nykyisessä palveluntuotannossa tehottomasti! Palvelun ja tilan kytkentä tulisi kuitenkin tapahtua pitkäjänteisesti, lähtien palvelujärjestelmän kokonaisuuden kehittämisestä ja palvelujen kehitystarpeen ennakoinnista, ei yksittäisen palvelutarpeen lyhyen tähtäimen tarpeesta. Julkisen palvelun järjestäjän tulisi myös harkita onko oikeasti aina tarpeen itse omistaa ja rakentaa tilat vai olisiko joustavampia ratkaisuja?
Tekes Innovaatiot julkisissa hankinnoissa rahoitus mahdollistaa ko kehityshankkeiden toteutusta ja myös markkinavuoropuhelun järjestämistä palvelun tuottajien, käyttäjien ja julkisen tahon järjestämisvastuullisten kesken. Avoin ja aikaisen vaiheen yhteistyö ja hankinnan suunnittelu tuottanee parempaa jälkeä.
Hyviä caseja tarvitaan – Tekesiä kyllä kiinnostaa muutoksen tukeminen!
2) Palvelukotien rakentaminen laitosmaisiksi erillisiksi yksiköiksi ”pelloille” ei liene yhteiskunnallinen tavoitteemme. Ihmisten kotona selviytymisen tukeminen, uudenlaisen tuetun asumisen ja normaalin asuinympäristön yhdistäminen olisi kaikkien kannalta toivottavaa – laitospainotteisuudesta on vähitellen päästävä eroon!
Tässäkin tarvitaan taas sitä riittävän pitkäjänteistä suunnittelua niin tilojen, yhdyskuntakehityksen kuin myös palvelurakenteen uudistumisen osalta.
3) Satojen miljoonien markkinat -luulisi kiinnostavan rakentajiakin, ovatko rakentajat hereillä ja kiinnostuneita olemaan kehityskumppaneina vai onkohan nyt dialogia oikeasti edes olemassa? Jos yhteys perustuu kilpailutus dokumentteihin ja lyhyen jänteen projekteihin ei tämä silloin toimi. Rakennettu ympäristö ohjelma on valmis toimimaan moderaattorina tässä keskustelussa – ensimmäinen yrityksille suunnattu ”kuuleminen ” on muuten 7.10. Pasilassa – täällä olisi mahdollista nostaa näitä haasteita esille ja tuoda myös yritysten panostusta kehittämiseen.
Tapahtumasta info Tekes Rakennettu Ympäristö ohjelman sivuilta!
4) Palvelurakenne uudistuu – väistämättä, kuntarakenne uudistuu, kansalaiset ottavat valitsijan roolia palvelusetelien ja muutoin itse hankittavan palvelun valinnoilla. Nykyinen kiinteistökanta perustuu vanhaan SOTE struktuuriin – uudistus ja korjaustarve huima – kumppanuuteen ja uusien toimintamallien kehittämiselle tosi tilaus – edelläkävijöitä ja hyvien konseptien kehittäjiä tarvitaan! Julkisen sektorin rooli yhä haasteellisempi – kysyntä kasvaa – verotulot hiipuu – täytyy tehdä jatkossa valintoja mikä palvelut on tärkeää tuottaa julkisen tuotannon kautta ja mitkä hoitaa kuntien järjestämisvastuun kautta kumppanuuksilla . Toivottavasti kuntien päätöksiä ei jatkossa ohjaa olemassa oleva kiinteistökanta vaan palvelujen tarve ja kansalaisten tarpeet!
Kalevi Virta
Rakennettu ympäristö /Hyvinvointi teema
Hyvä tämä juttu on meidän veronmaksajien kannalta, jos kerta pystyvät toimittamaan palvelut halvemmalla. Mutta taitaa se kilpailuetu kyllä tulla meidän yhteisestä kukkarosta, jos ovat Aran tukea vailla. Onko tässä kansantaloudellisesti mitään mieltä rakentaa uusia tiloja, kun nykyiset palvelujen tarjoavat jäävät nuolemaan näppejään ja lämmittämään tyhjiä tiloja. Pysyköön Ara poissa näistä kuviosita!
Toisaalta tämä nykyinen hintataso on voinut ”karata” nykyisiltä palvelujen tuottajilta turhan korkeaksi, kun on tuttava porukka jakamassa markkinoita. Tulee mieleen nuo asfalttimiesten pilvihinnat. Pienissä kunnissa tahtoo tuo kilpailutus sana olla kovasti outo monella toimialalla.
On se jännä tämä kuvio. Nyt on jo monta hanketta tutkittavana, onkohan samaan sarjaa lukeutuva Kankaanpään hanke mukana listalla listalla? MItä kaikkea muuta vielä paljastuukaan.