Ympäristöministeriö otti lisäajan rakentamisen energiamääräysten käsittelyyn

Ympäristöministeriö jatkaa vuonna 2012 voimaan tulevien rakentamisen energiamääräysten valmisteluaikaa. Asuntoministeri Jan Vapaavuori pitää tärkeänä, että lausuntokierroksella saadut kehitysehdotukset käydään perusteellisesti läpi. Hän korostaa, että määräykset annetaan kuitenkin vielä tällä vaalikaudella, ei kuitenkaan enää tämän vuoden puolella.

Ympäristöministeriö jatkaa vuonna 2012 voimaan tulevien rakentamisen energiamääräysten valmisteluaikaa. Asuntoministeri Jan Vapaavuori pitää tärkeänä, että lausuntokierroksella saadut kehitysehdotukset käydään perusteellisesti läpi. Hän korostaa, että määräykset annetaan kuitenkin vielä tällä vaalikaudella, ei kuitenkaan enää tämän vuoden puolella.

image

”Yli sata tahoa antoi määräysehdotuksista lausuntonsa. Lausunnot on analysoitava huolella – uskon, että alalla on hyviä näkemyksiä ja parannuksia asetusluonnoksiin. Teknisestikin erittäin haastavassa asiassa ei tule hätiköidä”, Vapaavuori sanoo.

Jos lausunnolla olleisiin määräyksiin tulee isoja muutoksia ja jos sillä on  lisäarvoa, saatetaan tehdä vielä yksi lausuntokierros. Tätä Vapaavuori pitää epätodennäköisenä, mutta tammikuun kuluessa tarkempi aikataulu selvinnee.

Uudisrakentamista koskevalla rakentamismääräysten muutoksella on tarkoitus siirtyä kokonaisenergiatarkasteluun ja eri energiamuotojen huomioonottamiseen. Samalla tavoitellaan 20 prosentin parannusta energiatehokkuuteen. Uudet määräykset tulisivat voimaan aikaisintaan vuoden kuluttua niiden antamisesta, jotta rakennusalalla on riittävästi aikaa varautua tuleviin muutoksiin.

”Koska emme voi luottaa kysyntävetoisuuteen, pitää meidän tukeutua normeihin. Silloin herää kysymys, kuinka nopeasti voimme edetä asiassa. Emme niin nopeasti kuin ympäristöministeriön virkamiehet toivoisivat, emmekä niin hitaasti kuin RT toivoo.”

Lausunnoissa kokonaisenergiatarkastelua kannatettiin laajalti. Sen sijaan rakennusalan energiaosaaminen arvelutti monia. Määräysten edellyttämän osaamisen hankkiminen kaavaillussa aikataulussa on usean lausunnonantajan mielestä haasteellista.

”Uudistuksella rakennusten energiatehokkuussuunnittelu viedään kokonaan uudelle tasolle. On selvää, että tämä vaatii paljon rakennusalalta. Rakennusalan innovaatiot ja osaamisen lisääntyminen hyödyttävät alaa ja koko kansantaloutta. Käytettävissä oleva lisäaika on nyt hyödynnettävä tehokkaasti energiaviisaan rakentamisen opetteluun”, Vapaavuori toteaa.

Myös suunnittelu ja toteutus on mennyt valtavasti eteenpäin kolmessa vuodessa. Vielä muutama vuosi sitten passiivitalo oli nähtävyys, nyt ne ovat jo hyvin yleisiä.

Runsaasti palautetta saatiin myös eri lämmitysenergiamuodoille kaavailluista kertoimista sekä vaatimuksista uusiutuvan energian osuudeksi lämmitysenergiassa.

”Nyt rakennetaan 2050-luvun taloja, joten tehtävät ratkaisut ovat kauaskantoisia. Uusiutuvien energialähteiden hyödyntäminen on tulevaisuudessa keskeistä, kun kymmenen vuoden sisällä siirrytään lähes nollaenergiarakentamiseen. Joka tapauksessa osaamista on siis lisättävä ripeällä tahdilla”, Vapaavuori sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 9 kertaa

9 vastausta artikkeliin “Ympäristöministeriö otti lisäajan rakentamisen energiamääräysten käsittelyyn”

  1. Järki voitti ainakin siinä, että otetaan tuumaustauko. Sen sijaan ministerin toteamus, että uusituvien energioiden määrää on lisättävä, ansaitsee vielä pohdintaa. Suomi lienee ainoita maita, joissa kuvitellaan, että puuta voidaan polttaa ilman hiildioksidi- ja nokipäästöjä. Keski-Euroopassa ovat saaneet juuri pestyä vanhat julkisivunsa noesta, joten siellä tiedetään, että polttaminen ei ole paras tapa suojella ilmastoa.

  2. Lämmityksen, jäähdytyksen ja käyttöveden lämmityksen päästöjä syntyy 12 kk vuodessa. Energian lähteestä riippumatta pakkasten aikana tarvittava huipputeho on ongelma valtakunnallisessa tarkastelussa, koska sähköverkko ja sähkön tuotanto muodostuvat joka tapauksessa tuolloin pullonkaulaksi. Huipputehon luominen osin hajautetusti (vanhoillakin) uuneilla ja öljykeskuslämmityksillä on edullisin ratkaisu, eivätkä vuotuiset päästötavoitteet siitä vaarannu.

    Ei kannata ohjata ihmisiä luopumaan näistä järjestelmistä. Kannattaisi sen sijaan ohjata hinnoittelulla öljylämmittäjiä tasaamaan vuotuista sähköntarvetta hinnoittelemalla kausisähkö siten, että lämpinä aikana öljylämmittäjä käyttää lämmitykseen sähköä. Tekniikkahan on valmiina useimmissa kattiloissa ja termostaattien säätö onnistuu maallikoiltakin. Kun sähkömittaritkin alkavat olla etäluettavia, voisi sähkön aktiivihinnoittelu toimia näinkin päin.

  3. Suomeksi sanottuna tarkoitti:
    Ministeriölle selvisi että yliopistojen ja muiden teorieetikoiden tekemä lausuntoversiopaketti oli aivan torso, oleellisia osia puuttui ja virheitä aivan liikaa.
    Koska ministeriö alkaa ottaa mukaan normiuudistukseen ihmisiä jotka tekevät asian kanssa päivätyönsä, ja jättää oman edun tavoittelijat sekä nippeliviilaajat teoreetikot tekemään vain niitä pieniä palikoita, kokonaisuuksien hallintaan niistä ei ole…

  4. Katselin tuossa läpi tuota luonnosta C4:sta ja totesin että voihan sen noinkin tieteellisesti laskea. Tosin en ymmärrä että mitä sillä voitetaan muuta kuin että saadaan suunnittelu kalliinmaksi ja aikaa vievemmäksi varsinkin pientalokohteissa. Suunnittelijakunta täällä maakunnissa alkaa olla sen verran kokeneempaa eli vanhempaa sakkia, että ei kohta ole pientalorakentajalla muuta mahdollisuutta kuin ottaa usein tontille käymätön mallitalo. Yksilölliseen taloon kun ei enää uusilla määräyksillä suunnittelijat osaa laskea lämmöneristysmääräysten täyttymistä.

    Toisaalta ei käy kateeksi viranomaistenkaan puoli kun saavat ihmeteltäväkseen jos jonkinlaisia laskelmia, joista pitäisi tarkistaa määräysten täyttyminen. Voimavaroja kun ei taida kunnallisellekaan puolelle muutosten myötä ohjautua

    1. Onhan ministeriö teettänyt todellisilla konsulteilla esimerkkisuunnitelmia ja -laskelmia tyypillisille taloille?
      Onhan todellisilta rakentajilta kysytty, mitä kaikki oikein maksaa; nythän on uskoteltu, etä mikään ei oikein maksa mitään (lisää), kun kaikista kuin taikaiskusta tulee sosiaalisia kaikentaitajia?
      Onhan ministeriöllä valmis laskentasovellus jaettavaksi, jos halutaan vaihtoehtoisia toteutusratkaisuja punnittavasi keskenään?
      Olenhan jatkossa ainoa, jota kalvaa ainoa huoli tuon ajatuksena hyvän kokonaistarkastelun vakutuksista rakennuksen vaurioherkkyyteen ja toimivuuteen?

    2. viranomaisena luin luonnokset ja olin aikeissa antaa lausunnon.
      Totesin sisällön niin teoreettiseksi,todellisuusvastaiseksi ja lämmön tuoton osalta poliittiseksi että luovuin asiasta.
      Jätevesiasetus on lastenleikkiä tähän sotkuun verrattuna.
      Ps. useiden tarkastajien mielestä pientalojen osalta riitäisi U-arvojen ilmoittaminen ja jos alittaa tietyn tason ei muita laskelmia edes tarvittaisi.

      1. Luulisi ettö viranomaiset selviävät tästä uudistuksesta helpolla. Eihän viranomaiset niitä laskelmia tee. Suunnittelijoille sensijaan tulee tarve lisäkouluttautumiselle. Hyvällä valaistussuunnittelullakin on energiateknistä merkitystä sekä automaatiosuunnittelulla. Olisi hyvä jos joku tekisi tulevaisuudessa tutkimuksen siitä miten nämä uusien ohjeiden mukaan lasketut energiankulutukset usuvat toteutuvaan energiankulutukseen. Esimerkiksi sopisi hyvin joku omakotitaloalue jossa on paljon identtisiä taloja, joiden energiakulutusta ja käyttöä seurattaisiin.

        1. Viranomainenhan on vastuussa hyväksynnästään. Hyväksynnän on perustuttava yhteisymmärrykseen. Niin kauan kuin YM ei jakele yhteisesti hyväksyttyä ja yleisesti käytettävää laskentasovellusta, ollaan mahdottomassa tilanteessa. Mihin konsulttiin uskoa ja millä perustein?
          Joudutaanko vaatimaan vaihtoehtotarkasteluihin perustuvaa kokonaissuunnittelua ylihinnalla?
          Olen samaa mieltä, että tarvitaan yksilöidyt vähimmäisvaatimukset esim. u-arvoille ja LTO:lle. Muuten ollaan suuresti konsulttien laskutusmoraalin armoilla. Ja oisi kiva sanoa, että sen suhteen ei epäilkysiä, mutta kun…

  5. Lisäajan otto on vähintä, mitä tässä vaiheessa piti hyvin kiistanalaisessa asiassa tehdä. Uho etenemisen vauhdista energiamääräyksissä on kuitenkin jäänyt vahvasti päälle, vaikka valtuus päättää pelkällä ministerin allekirjoittamalla asetuksella mittavista vaatimuksista on vähintäänkin kyseenalainen. Kotikutoiseen poliittiseen harkintaan perustuen ollaan lisäksi pakottamassa nopeutetulla aikataululla yli EU:n direktiivien vaatimustason. Viittaan myös keskusteluun ”Mallia jätevesiasetuksesta?”

    Koko EU-aikakauden säännöstö on etääntynyt arjen tekijöistä. Määräysten käyttäjäystävällisyys on kautta linjan heikentynyt, mukaan on tullut tilastotiede todennäköisyyksineen ja energiatehokkuuden tavoittelussa vielä ilmastonmuutoksen ryydittämä poliittinen päätöksenteko.

    Energiatehokkuuden vaatimuksien kuten yleensäkään rakentamismääräysten merkittäviä muutoksia ei saisi tehdä nopeammin kuin kertaluokalleen viiden vuoden välein, jotta rakentamisen eri osapuolet pysyvät muutostahdissa mukana ja ehditään varmistua uusien ratkaisujen toimivuudesta. Käsitteiden ja määritysten pitää ehtiä edes jotenkin vakiintua, eikä niitä saa jatkuvasti vaihdella. Niinpä nyt esitetyt muutokset voisi hyvin tavoitella tulevan voimaan 1.1.2015 sekä seuraavan muutoksen 1.1.2020, mikäli EU ei ole tuolloin jo hajonnut talouskriisin takia ja palattu kansalliseen rakentamisen ohjaukseen.

    Panos ja tuotos pitää olla myös aina jossain järjellisessä suhteessa, jotta yhteiskunnan rakentamisen ohjaus säilyttää uskottavuutensa ja vaatimuksia aidosti noudatetaan. Muistaa pitää, että ihmisen omalla käyttäytymisellä on lopulta merkittävä rooli energiankulutuksessakin.

Vastaa