Kertainvestointien sijaan huomio asumiskustannuksiin
Moni pientalon rakennuttaja keskittyy rakentamista suunnitellessaan rakentamisen aikaisiin kustannuksiin eikä ota tarpeeksi huomioon elinkaaren aikaisia kuluja. Rakentaessa halvin ratkaisu ei usein kuitenkaan ole ajan kuluessa halvin, vaan voi muuttua raskaiksi käyttömenoiksi.
Moni pientalon rakennuttaja keskittyy rakentamista suunnitellessaan rakentamisen aikaisiin kustannuksiin eikä ota tarpeeksi huomioon elinkaaren aikaisia kuluja. Rakentaessa halvin ratkaisu ei usein kuitenkaan ole ajan kuluessa halvin, vaan voi muuttua raskaiksi käyttömenoiksi.
Rakennuttajan kannattaakin ottaa huomioon materiaalivalintojensa vaikutukset asumisen kustannuksiin. Esimerkiksi rakennuksen runkomateriaalin valinnalla ei ole juurikaan vaikutusta neliökustannuksiin uusimman Pienrakentamisen markkinakatsauksen mukaan. Sen sijaan suunnitteluvaiheessa tehdyt ratkaisut näkyvät käyttökustannuksissa ja vaikuttavat siten pitkälle tulevaisuuteen.
”Valittu runkomateriaali ei vaikuta kovinkaan paljoa sisustustöiden kustannuksiin, mutta vaikutus on suurempi vertailtaessa vaadittuja huolto- ja kunnossapitotöitä seuraavien vuosikymmenten aikana. Rungon, ikkunoiden ja ovien sekä lämmitysmuodon ja ilmanvaihtoratkaisun valinta vaikuttaa tarvittavaan ostettavan energian määrään, samoin rakennuksen muoto ja sen suuntaus”, kertoo rakentamisen kustannuksia selvittänyt Tuomas Palolahti Mittaviiva Oy:stä.
Säästöä massiivisuudesta ja tiiveydestä
Rakennuksen energiatehokkuus vaikuttaa merkittävästi rakennuksen käyttökustannuksiin energian kallistuessa. Energiantehokkaat ratkaisut maksavat itsensä takaisin pienempinä lämmitys- ja jäähdytyskuluina. Energiatehokkaaksi rakennuksen tekevät erityisesti sen kyky eristää lämpöä ja tiiveys.
Kivirakenne on energiapihi, sillä sen massiivisuus ja luontainen tiiveys tasaavat hyvin sisäilman lämpötilan vaihteluita: kesällä se estää auringon liiallisen lämpösäteilyn sisätiloihin ja talvella puolestaan varastoi lämpöä rakenteeseen.
”Tutkimusten mukaan kivirakenteisen talon massiivista runkoa hyödyntämällä voidaan säästää lämmitykseen tarvittavaa energiaa 3-14 prosenttia ja jäähdytykseen tarvittavaa energiaa jopa 50 prosenttia”, toteaa tuoteryhmäpäällikkö Tiina Suonio RTT ry:stä.
”Myös tiiveyden parantaminen tuo säästöä: ilmanvuotoluvun pieneneminen yhdelläkin yksiköllä pienentää rakennuksen energiankulutusta jo viisi prosenttia. Matalaenergiarakentamisen ja sen myötä kasvavien erityspaksuuksien vuoksi jäähdytyksen tarpeeseen on tulevaisuudessa kiinnitettävä vielä nykyistä enemmän huomiota”, Suonio muistuttaa.
Panostukset rakennuksen energiatehokkuuteen kannattaa suunnitella ja toteuttaa varhain, koska jälkikäteen tehtyinä ne ovat merkittävästi kalliimpia ja joskus lähes mahdottomia toteuttaa.
Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa
4 vastausta artikkeliin “Kertainvestointien sijaan huomio asumiskustannuksiin”
Kertaus on opintojen äiti, johan sitä öljykriisin jälkeisissä tutkimuksissa 30 vuotta sitten todettiin massiivisuuden ja tiiviyden merkitys rakennuksen energiankulutukseen ja asumismukavuuteen. Pienin askelin rakennuksen vaipan ja talotekniikan ratkaisuissa edeten olisi jo aikapäiviä sitten pitänyt mm. vaatia ilmanpitävyyttä ja lämmön talteenottoa, niin ei olisi tarvittu viime aikaisia riskejä aiheuttavia vaatimuksia eristepaksuuksille ja kokeilemattomaan talotekniikkaan ryntäämistä.
Kokonaisuuden hallinta on nyt pahasti hukassa ilmastonmuutoksen nimissä touhuavilta energiamääräysten laatijoilta ja nolla- ja plusenergiatalojen tavoite Suomen ilmasto-olosuhteissa on harhaanjohtava.
Mikä ”kertainvestointi”?
Ai se että ostetaan nyt ja maksetaan siitä ostoksesta 25 vuotta korkoja?
Vanhan ok-talon lämmitys maksaa pari-kolme tonnia vuodessa.
Jos tästä säästää vaikka 10%, se tekee noin 20 euroa kuukaudessa. Sen kahdenkympin takia ei kannata mielestäni kovin suuria investointeja tehdä.
Heti energia-/öljykriisin jälkeen silloisen KTM:n energiaosasto teki yhdesä RIL´n kanssa lähes 50-sivuisen kirjasen pientalon eristämisestä ja tiivistämisestä. Samoihin aikoihin VTT teki tutkimuksen rakennusten tiivistämisen merkityksestä taloudellisine arvioineen. Kirjoitin noiden selvitysten ja käytännön kokemusten perusteella tiivistämisestä Rakennustaito-lehteen. Olen jatkumona ollut antamassa lämmöneristysmääräyksiin esityksiä tiivistysmääräyksistä. Tiivistyksen suuri merkitys on ollut esillä kohta 40 vuotta. Löytyisikö vastuunkantajia tämän ajanjakson energian tuhlaukselle, mikä on tullut tiivistämättömyydestä. Ylilämmöllä taltutetaan vedon tunnetta. Tuleeko edelliseen vielä kerroin kaksi?
Vastuuta voisivat kantaa kaikki ne pientalojen suunnittelijat, jotka eivät ole piirtäneet höyrysulun detaljeja nurkista, elä- ja alapohjaliitoksista, ikkunoista jne jne. Lisäksi tietysti kaikki hartiapankkirakentajat, joiden mielestä rakenteen pitää hengittää.