”Toimituksia on ollut kotimaan rakennuskohteiden lisäksi Ruotsiin ja Norjaan, joissa vastaavaa materiaalia on valmistettu jo joitakin vuosia”, toimitusjohtaja Lassi Julin sanoo.
Vaahtolasin käyttö alkoi vakiintua Keski-Euroopassa 1980-luvulla. Lopputuote muistuttaa rakeisuudeltaan sepeliä, mutta painaa kiviainekseen verrattuna vain kymmenesosan, noin 200 kiloa kuutiolta. Tästä syystä tuote sopii kevennemateriaaliksi heikosti kantaville rakennuspohjille. Erittäin pieneen tiheyteen yhdistyy hyvä kantavuus, minkä ansiosta materiaalia on helppo käsitellä ja työstää myös raskaalla kalustolla. Näistä ominaisuuksista on hyötyä tien- ja talonrakennustyömailla.
Vaahtolasimurske toimii myös lämmöneristeenä. Sitä voidaan käyttää niin katujen ja teiden routaeristeenä kuin rakennusten alapohjien lämmöneristeenäkin. Yhtiön mukaan tuotteella on myös hyvät kapillaarisuusominaisuudet, minkä ansiosta se sopii esimerkiksi alapohjien kapillaarikatkokerrokseksi.
Yksi tuotteen etu on ympäristöystävällisyys. Se valmistetaan puhdistetusta kierrätyslasista, jolloin kaatopaikkojen kuormitus vähenee ja neitseellisiä raaka-aineita säästyy. Foamitin valmistus mahdollistaa kaikkien Suomessa kerättävien lasilaatujen hyödyntämisen entistä paremmin.
Uusioaineksella on Forssassa lasinpuhdistuslaitos, jonka puhdistamasta lasista suurin osa toimitetaan ulkomaisille ja kotimaisille lasi- ja lasivillatehtaille. Yrityksen liikevaihdon arvioidaan nousevan noin 11 miljoonaan euroon vuonna 2011. Uusioaines työllistää tällä hetkellä yli 50 kokopäiväistä työntekijää.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Uusioaines käynnisti Suomen ensimmäisen vaahtolasimursketehtaan”