Asuntojen vuokrien vuotuinen nousuvauhti on nyt säilynyt täsmälleen samassa 3,6 prosentissa jo neljä vuosineljännestä peräkkäin. Viime vuoden toisella neljänneksellä vuokrien vuotuinen nousuvauhti oli keskimäärin 3,4 prosenttia, ja huhti-kesäkuussa 2011 se oli 3,1 prosenttia.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2013 toisella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 3,8 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 1,0 prosenttia.
Ara-asuntojen vuokrat puolestaan nousivat kuluvan vuoden toisella neljänneksellä koko maassa keskimäärin 3,4 prosenttia vuodessa. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ara-asuntojen vuokrat kohosivat 0,9 prosenttia.
Vantaalla ja Espoo-Kauniaisissa kovaa nousua
Pääkaupunkiseudulla kaikkien vuokra-asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2013 toisella neljänneksellä keskimäärin 3,8 prosenttia vuodessa ja edelliseen neljännekseen verrattuna 1,0 prosenttia. Pk-seudun vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 4,1 prosenttia vuodessa ja 1,1 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 3,7 prosenttia vuodessa ja 1,0 prosenttia yhden vuosineljänneksen aikana. Vantaalla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 5,4 prosenttia vuodessa ja 1,5 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna. Espoo-Kauniaisissa vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat puolestaan kohosivat 4,8 prosenttia vuodessa ja 1,4 prosenttia edellisneljänneksestä.
Niin sanotuissa kehyskunnissa vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kipusivat vuoden 2013 toisella neljänneksellä 3,3 prosenttia vuotta aiemmasta ja edelliseen neljännekseen verrattuna 0,7 prosenttia.
Lahdessa vuokrat kohosivat tuntuvasti
Muista isoista kaupungeista kovinta nousuvauhtia vuokrat pitivät Lahdessa. Siellä vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat tämän vuoden toisella neljänneksellä 4,9 vuodessa ja edelliseen neljännekseen verrattuna 0,9 prosenttia.
Kaikissa muissa suurissa kaupungeissa vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien vuotuinen nousuvauhti liikkui reilussa kolmessa prosentissa lukuun ottamatta Oulua, missä nousuvauhti jäi 2,5 prosenttiin.
Tilastokeskuksen laatima asuntojen vuokrien neljännesvuositilasto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon sekä Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa
2 vastausta artikkeliin “Asuntojen vuokrien nousuvauhti säilyi ennallaan toisella neljänneksellä”
Ihjan muistutukseksi ote http://www.vuokraturva.fi blogista, pohdintaa kahden vuoden takaa heinäkuulta.
Vähäisiksi on jääneet toimenpiteet vuokriin vaikuttavien rakentamis- ja energiakulujen keventämiseksi tämän keskustelun jälkeen.
Suomessa on reilu 400 000 valtion tukemaa vuokra-asuntoa. Jos näiden keskikooksi oletetaan 60 neliötä ja lasketaan ministerin lupailema 3-4 euron neliövuokran alennus 3,5 eurolla, vuositasolla laskelma menisi näin: 400 000 * 60 * 3,5 euroa/kk * 12 kk = 1 008 000 000 euroa. Tuen aiheuttama vuokrien alennus olisi siis miljardi euroa. Näin ollen uuden tuen pitäisi myös olla miljardin suuruusluokkaa. Onkohan puoluetoveri Jutta Urpilaiselta muistettu kysäistä rahoitusta tällaiseen uuteen lisätukeen? Hurjalta tuntuu.
Vuokrat voivat laskea samalla summalla mitä valtion korkotuki nousee, mutta eivät ne sen enempää laske. Vuokrat voivat nimittäin laskea vain sen verran, mitä vuokranantajan kulut laskevat. Kiuru laskee, että 3-4 euron alennus nelivuokriin saataisiin 32 miljoonalla eurolla neljän vuoden aikana. Todellisuudessa tällainen vuokranalennus vaatisi miljardi euroa joka vuosi.
SATOn puhdas tulos on laskennallisesti 3,70 euroa per neliömetri per kuukausi per joka ikinen asunto.
VVO ja muut ’yleishyödylliset’ hybridit samoilla luvuilla.