Asuntojen vuokrien vuotuinen nousuvauhti on nyt säilynyt suunnilleen samalla tasolla jo usean vuosineljänneksen ajan. Vuokrat kohosivat toisella neljänneksellä ja kolmella sitä edeltävällä neljänneksellä 3,6 prosenttia vuodessa.
Vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 3,7 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 0,6 prosenttia.
Ara-asuntojen vuokrat puolestaan nousivat kuluvan vuoden neljännellä neljänneksellä koko maassa keskimäärin 3,2 prosenttia vuodessa. Edelliseen vuosineljännekseen verrattuna ara-asuntojen vuokrat kohosivat 0,7 prosenttia.
Vantaalla ja Espoo-Kauniaisissa nousu edelleen vahvaa
Pääkaupunkiseudulla kaikkien vuokra-asuntojen vuokrat nousivat vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa ja edelliseen neljännekseen verrattuna 0,6 prosenttia. Pk-seudun vapaarahoitteisten vuokra-asuntojen vuokrat nousivat 4,0 prosenttia vuodessa ja 0,6 prosenttia edellisestä neljänneksestä.
Helsingissä vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 3,5 prosenttia vuodessa ja 0,5 prosenttia yhden vuosineljänneksen aikana. Vantaalla vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat 5,4 prosenttia vuodessa ja 0,9 prosenttia edelliseen neljännekseen verrattuna.
Espoo-Kauniaisissa vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat puolestaan kohosivat 4,6 prosenttia vuodessa ja 0,8 prosenttia edellisneljänneksestä.
Niin sanotuissa kehyskunnissa vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat kipusivat vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 3,1 prosenttia vuotta aiemmasta ja edelliseen neljännekseen verrattuna 0,5 prosenttia.
Myös Lahdessa vuokrat jatkavat nousua
Muista isoista kaupungeista kovinta nousuvauhtia vuokrat pitivät Lahdessa. Siellä vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat tämän vuoden neljännellä neljänneksellä 5,0 vuodessa ja edelliseen neljännekseen verrattuna 0,8 prosenttia.
Kaikissa muissa suurissa kaupungeissa vapaarahoitteisten asuntojen vuokrien vuotuinen nousuvauhti liikkui reilussa kolmessa prosentissa.
Tilastokeskuksen laatima asuntojen vuokrien neljännesvuositilasto perustuu työvoimatutkimuksen yhteydessä kerättävään haastatteluaineistoon sekä Väestörekisterikeskuksen rakennus- ja huoneistorekisterin tietoihin.
Tätä artikkelia on kommentoitu 11 kertaa
11 vastausta artikkeliin “Asuntojen vuokrien nousuvauhti säilyi ennallaan”
Näitä keskimääräisiä nostoja voi verrata vaikka SATOn lähes 7 % korotukseen vuonna 2013 (tilinpäätöksestä löytyy).
Kun vaan torpat on asiallisella sijainnilla ja kehtaa niin kyllä tehdään rahaa !
Miten ja millä ehdoilla SATOn johdon omistus tähän ’yleishyödylliseen’ firmaan on syntynyt ?
Korot ovat olleet ennätysalhaalla jo vuosia. Silti asuntojen vuokrat nousevat normaaliin tapaan. Jollekin vuokra-asuntojen omistajalle jää jossain vaiheessa Musta Pekka käteen. Tämä koskee myös asumisoikeusasuntoja.
Korot ovat toki olleet alhaiset, mutta kiinteistön ylläpitokustannukset ovat nousseet melko vauhdikkaasti. Lainakoron osuus kokonaiskuluista on kuitenkin aika pieni.
Ei vaan ihan juuri päinvastoin. Kiinteistön ylläpitokustannukset ovat luokkaa 3,5-5 €/asm2 riippuen lähinnä siitä miten paljon tehdään vuosikorjauksia. Koko vuokra taas on välillä 10-20 €/asm2 riippuen paikkakunnasta ja vuokranantajan ahneudesta. Korkomenojen osuus vuokrasta on välillä 2,4-12€/asm2(silloin kun hankinta-arvo on 3000€/asm2) riippuen korkotasosta. Nyt on alhainen korkotaso. Tämä on faktaa.
Uusien rakennettavien ja lähivuosina valmistuneiden kohteiden korot ovat alhaiset, myös Aravuokra-asunnoissa ja asumisoikeusasunnoissa. Mutta vanhojen lainojen korot em. tapauksissa ovat ihan muuta, jopa 8 %. Ja vuokratalo ja Aso kohteiden hoitomenot ja pääomamenot lainanhoitomenoineen korkeimmalla tasolla. Ja kun yhtiöillä on tällaista kantaa suurin osa, ei tasauksella päästä kohtuulliseen vuokratasoon.
Nimimerkille”osimoilleen”.
Noilla prosenttilukemilla on helppoa hämätä. Toki niissä vanhoissa lainoissa voi korko olla jopa 8% (jos on niin tyhmä asuntojen omistaja ettei ole korvannut aravalainaa halvemmalla). Tällaisten 8% lainojen lainamäärä on kuitenkin pieni. Ne kohteet on rakennettu yli 20 vuotta sitten jolloin rakennuskustannukset olivat luokkaa 500-800 €/asm2 ja alkuperäinen laina luokkaa 300-600 €/asm2 eli korkomenojen osuus näissä lainoissa on 1-2€/asm2.
Tämän vuoksi varmaankin Helsingin kaupungin vuokrataloyhtiö on maksanut kalleimpia valtion lainoja ( joissa korko yli 5 %) yli 100 miljoonaa euroa ja korvannut ne markkinoilta saatavilla halvempi korkoisilla ja lyhennysehdoiltaan edullisemmilla lainoilla. Vanhojen valtion lainojen lyhennyserät ovat ”huikeen” korkeat, ja myös perusparannuslainojen ehdot. Kaikilla vuokrataloyhtiöillä ei ole mahdollisuuksia saada lainaa markkinoilta jos taloustilanne on heikko tai vakuudet eivät riitä. Osimoilleen.
Kyllä vakuudet riittää mainiosti kun lainat ovat luokkaa 300 €/asm2 ja kiinteistön reaalinen arvo esim Pääkaupunkiseudulla luokkaa 3000…5000 €/asm2, muualla toki vähemmän, mutta aina yli 1500 €/asm2. Toisaalta..miksi olisi pakkokaan konveroida niitä lainoja kun vaikutus ei vuokriin ole kuin luokkaa 0,5-1,0€/asm2. Ja vuokra on välillä 10-20 €/asm2. Pointti on se, että tällä hetkellä 7%:n vuokrakorotuksia ei voi perustella sen kummemmin kohonneilla hoitokuluilla kuin muka aravalainan korkeilla lainan koroilla.
Niinköhän.. Meidän taloyhtiössä kiinteistön ylläpitokustannukset ovat 3,5€/asm2/kk. Vaikka ne nousisivat 10% vuodessa (mitä ei ole ikinä tapahtunut) tekisi se vain 0,35 €/asm2/kk eli 2,3% jos vuokra on 15 €/asm2. Kiinteistö ylläpitokustannukset nousivat kai viimeksi luokkaa 3,5% eli vuokran nousuna olisi riittänyt sen puolesta alle yhden prosentin nousu. Jotkut vuokranantajat ovat vain niin ahneita.
Maksaako taloyhtiösi yhtiövastikkeesta keittiö, lattianpäällyste ja muut pintaremontit. Entäs muuttorempat ja tyhjäkäyttö kun vuokralaiset vaihtavat asuntoa herkästi vaikka työmatkan muutessa.
Jos palkat nousee 20 euroa kkssa, eikö sen pitäisi hillitä myös hoitokustannusten kasvua. Ainakin vuokralaisten maksukykyä se hillitsee.