Metropolihallinto veisi kunnilta valtaa asunto- ja liikenneratkaisuissa

 Molemmissa ehdotetuissa malleissa metropolihallinnon tehtävät liittyvät maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen (MAL), kilpailukykyyn, elinkeino- ja innovaatiopolitiikkaan sekä segregaatioon eli eriarvoistumiseen, työvoimaan ja maahanmuuttoon. Mallit eroavat toisistaan tehtäväkokonaisuuksien laajuuden sekä muun muassa hallintomallin, aluerajauksen ja rahoituksen järjestämisen osalta. Molempia malleja yhdistää vahva metropolikaava MAL-tehtävien järjestämiseksi.

Työryhmä ehdottaa, että metropolihallinnosta ja sen tehtävistä säädetään omassa erillislaissa (metropolihallintolaki) sekä tehtäväkohtaisissa erityislaeissa. Metropolihallinnosta tulisi kaksikielinen viranomainen.

Hallituksen linjausten mukaan metropolihallinnon päättävä toimielin olisi vaaleilla valittu valtuusto. Muita toimielimiä olisivat metropolihallitus, metropolijohtaja, lakisääteiset lautakunnat sekä tarvittavat muut toimielimet.

Metropolivaltuuston vaali toimitettaisiin lähtökohtaisesti samalla tavoin ja samaan aikaan kuin kunnallisvaalit. Kuntalaisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien turvaamiseksi metropolihallinto voisi järjestää neuvoa-antavia kansanäänestyksiä, joissa asukkailla olisi äänestysoikeus. Alueen asukkailla olisi myös äänioikeus sekä oikeus tehdä kansanäänestys- ja metropolialoitteita.

Vähimmäistehtävät-malliin sisältyvät ehdotukset niistä tehtävistä, jotka metropolihallinnolle tulisi vähintään osoittaa. Metropolihallinnon tehtävät olisivat tässä mallissa pääosin strategisia. Operatiivisia tehtäviä olisi myös jonkin verran, esimerkiksi joukkoliikenteen järjestäminen ja rakennuttamispalvelut.

Malli, jossa metropolihallinnon tehtävät olisivat merkitykseltään vähäisempiä, voitaisiin toteuttaa niin kutsuttuna pakkokuntayhtymänä. Mallin rahoitus toteutettaisiin kunnille osoitettavina maksuosuuksina ja osittain myös asiakasmaksuina.

Metropolihallinnon toimivalta voisi tässä mallissa koskea laajempaa aluetta, johon kuuluisivat Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Sipoo, Vihti, Mäntsälä, Hyvinkää, Lohja, Porvoo ja Riihimäki.
Laajassa mallissa metropolihallinnon tehtäväkokonaisuus olisi kattava ja toiminnallisesti eheä. Metropolihallinnon vastuulle kuuluisi sekä strategisia että operatiivisia tehtäviä. Operatiivisia tehtäviä olisivat vähimmäistehtävät-mallin tehtävien lisäksi tien- ja kadunpito, metron ja mahdollisen jokeriradan hallinnointi, tuetun asuntotuotannon omistaminen sekä HSY:ltä siirtyvät vesi- ja jätehuollon operatiiviset tehtävät.

Tehtävien laajuuden ja merkittävyyden vuoksi työryhmä katsoo, että hallinnon tulisi rajoittua pienempään kuntajoukkoon. Metropolihallintoon kuuluisi siten niin kutsuttu metropolihallinnon ydinalue: Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kirkkonummi, Kerava, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula ja Sipoo.

Laajempi malli tulisi työryhmän näkemyksen mukaan toteuttaa itsehallintojärjestelmänä kuntaa suuremmalla hallintoalueella. Järjestelyä puoltaisi tehtävien laajuuden ja merkittävyyden lisäksi muun muassa niiden hoitamiseen vaadittava itsenäinen toimivalta.

Ratkaisua tukee myös se, että tehtävien järjestämiseen tarvitaan merkittävä rahoitus. Tämän vuoksi työryhmä esittää, että metropolihallinnolle säädettäisiin metropoliveron verotusoikeus, joka olisi tulovero. Merkittävä osa rahoituksesta tulisi lisäksi asiakasmaksuina operatiivisista tehtävistä. Työryhmän näkemyksen mukaan valtuuston vaali tulisi toteuttaa siten, että metropolialue muodostaisi yhden vaalipiirin.

Väliraportti on tarkoitus lähettää lausunnoille huhtikuun puolivälissä. Työryhmä jatkaa ehdotuksen työstämistä hallituksen esityksen muotoon lausuntopalautteen pohjalta. Luonnoksen hallituksen esitykseksi on määrä valmistua 15.9.2014 mennessä. Hallituksen esitys on tarkoitus saada eduskunnan käsittelyyn vuoden 2015 kevätistuntokauden alussa.