Tiivistyskorjauksen elinkaari on ehkä vain viisi vuotta

Kun homeongelmista kärsivän kiinteistön käytölle pitää hakea lisäaikaa, sen korjaustavaksi saatetaan kustannussyistä valita pikakorjausvaihtoehto eli tiivistyskorjaus. Ympäristöministeriön Kosteus- ja hometalkoot -hankkeen vetäjän Juhani Pirisen mukaan tiivistyskorjauksen elinkaari on seurantatutkimuksissa ollut korkeintaan viisi vuotta.  VTT:n erikoistutkija Tuomo Ojasen mukaan se on vain väliaikaisratkaisu. Hän samalla muistuttaa, että jokainen homepilkku ei ole merkki homeongelmasta. Hän varoittaa homehysteriasta. Katso Pirisen ja VTT:n rakennusfysiikan erikoistutkija Tuomo Ojasen Finnbuild-haastattelu kokonaisuudessaan videolta.

Home- ja kosteustalkoiden vetäjä Juhani Pirinen (vas.) ja Tuomo Ojanen.

Tiivistyskorjauksissa on haettu samaa kevyemmän ja halvemman korjaustavan tyyliä kuin putkiremonttien pinnoituskorjauksissa. Tiivistyskorjauksessa rakennuksen sisäkuoresta tehdään ilmatiivis, jotta maaperän ja rakenteiden sisällä olevien mikrobiperäisten epäpuhtauksien kulkeutuminen sisäilmaan voidaan estää. Korjauksissa paikataan usein huonoja rakenneratkaisuja, joiden korjaaminen ei ole muuten mahdollista. Se on usein myös kompromissiratkaisu, jolla korjataan enemmänkin seurauksia kuin syitä.

Pirisen mielestä tiivistyskorjauksissa on vielä paljon opiskeltavaa.

”Olen aika skeptinen tiivistyskorjauksia kohtaan. Olen mukana tiivistyskorjausten jälkiseurantatutkimuksessa. Emme ole löytäneet yhtään tiivistyskorjausta, joka olisi pitänyt”, hän sanoo.

”Käyttöikä pitää määrittää, mille elinkaarelle korjaukset on tarkoitettu.”

Tiivistyskorjauksiin liittyviä tutkimuksia on tehty suhteellisen vähän, mutta tiedetään, että rakenteiden läpi tapahtuvien ilmavirtausten mukana kulkeutuu epäpuhtauksia huoneilmaan ja että ilmatiiviyden parantamisella voidaan estää haitalliset ilmavirtaukset.

Rovaniemen Arktinen keskus on tyypillinen esimerkki tiivistyskorjausten vaikeuksista. Ensimmäinen tiivistys epäonnistui, mutta toinen, vuosi sitten tehty näyttää onnistuneen. Ensimmäistä kertaa käyttäjät totesivat olosuhdekyselyssä olonsa parantuneen. Ratkaisevaa oli, että tiivistysainekäsittely ulotettiin julkisivussa ihan ikkunalasiin saakka ja toisaalta kaikki vuotokohdat selvitettiin merkkinaineen avulla, jotta rakenteista ja osin rakenteita vasten olleesta maaperästä ei olisi päässyt mikrobeja sisäilmaan. Lisäksi sisätilan alipaineistusta vähennettiin, jotta se ei olisi vetänyt epäpuhtauksia rakenteista.

Piilopaikka ongelmille?

Pirisen mukaan tiivistyskorjaus on perusteltavissa, jos rakennuksen käytölle pitää hakea lisäaikaa. ”Muuten suhtaudun aika varovasti tiivistyskorjauksiin. Mikä on sellaisen rakennuksen arvo, jossa on terveydelle haitallinen asia piilotettuna johonkin rakenteeseen? Kuka voi tehdä kuntalaisten puolesta sellaisia päätöksiä, millä mandaatilla?” Pirinen kysyy.

Pirinen pitää mahdottomana ajatusta, että samaa rakennusta tiivistyskorjataan useamman kerran, esimerkiksi viiden vuoden välein. ”Se tulee kalliimmaksi kuin kunnollinen korjaus.”

Rakennusfysiikan erikoistutkija Tuomo Ojanen VTT:ltä on Piristä maltillisempi arvioissaan tiivistyskorjauksista. Tiivistäminen on hänen mukaansa kuitenkin vain väliaikainen ratkaisu.

”Pelkkä tiivistäminen harvoin riittää siihen, että voidaan taata sisäilman puhtaus esimerkiksi, jos välipohjarakenteessa on havaittu hometta. Se vaatii myös rakenteiden tuulettamista niin, että ne pidetään alipainaineisena asuintilaa nähden.

Jokainen homepilkku ei ole vaarallinen

Ojasen mielestä homeriskiin vaikuttaa jopa se, missä osassa rakennusta home sijaitsee. Sisäilmaan yhteydessä olevissa rakenteissa hometta ei voi sallia, mutta ulkotilaan yhteydessä olevia rakenteita, kuten yläpohjan tuuletusrakoja, voi olla käytännössä mahdotonta pitää täysin homeesta vapaina. Hometta on aina ulkoilmassa. Siksi homekriteerienkin pitää olla näissä tiloissa erilaiset. Jokainen homepilkku ei ole merkki homeongelmasta.

”Pitää olla tarkkana siinä, mikä on korjausta vaativa homeen kasvu, jotta ei mennä homehysterian puolelle.”

Hyvä esimerkki, vaikka se keskustelussa ei tullutkaan esiin, on myös ryömintätilainen alapohja. Sen alapuolella ja maaperässä on paljon mikrobeja, joiden pääsy sisätilaan on syytä estää tiivistämällä alapohja kunnolla.

 

 

Lue lisää perjantaina ilmestyneestä Rakennuslehdestä 31/2014

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Tiivistyskorjauksen elinkaari on ehkä vain viisi vuotta”

  1. Ojasen väitteen vastaisesti olisin sitä mieltä, että korjaus tulee toteuttaa kokonaisuutena. Jos ensin rakenteet rikkoen asennetaan ilmanvaihto ja sitten uudestaan rakenteita rikkoen rakenteet niin luvassa lienee sutta ja sekundaa. Ei ihme, että VTT:tä alasajetaan….

  2. Oli kiva kuulla kahden huippuasiantuntijan kiihkottomia näkemyksiä homeongelmien syistä. Samalla ammuttiin alas monta ismiä ja uskomusta, jotka rasittavat yleistä keskustelua.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi