Valtaosa kaikkein korkeimmista pilvenpiirtäjistä nousee öljyrikkaisiin arabimaihin tai väkirikkaaseen Kiinaan. Katso lisää pilvenpiirtäjistä http://skyscraperpage.com/diagrams/

Pilvenpiirtäjissä ylitetään kohta kilometrin raja–katso mitkä ovat korkeimmat pilvenpiirtäjät vuonna 2020

Kilpailu maailman korkeimmasta pilvenpiirtäjästä on kääntynyt Saudi-Arabian voittoon. Kingdom Tower ylittää valmistuttuaan kilometrin korkeuden. Kiina voittaa kuitenkin määrässä. Vuonna 2020 korkeimmista pilvenpiirtäjistä reilusti yli puolet on Kiinassa. Katso mitkä ovat maailman korkeimmat pilvenpiirtäjät silloin.

 

Kirjoittaja(t) Raili Seppänen

Saudi-Arabin Jeddassa on alkamassa ainutlaatuinen rakennusprojekti. Kingdom Towerista on määrä tulla tuhannen metrin korkuinen pilvenpiirtäjä, jossa on 167 kerrosta. Valmistuttuaan vuonna 2019 se vie maailman korkeimman pilvenpiirtäjän paikan Dubaissa olevalta Burj Khalifalta, joka on sekin huimat 830 metriä korkea.

Alun perin Kingdom Towerista oli tarkoitus suunnitella 1600 metrin eli noin mailin korkuiseksi, mutta maapohja ei ollut siihen riittävän hyvä.

Kaupunkien nopeasti nouseva väkiluku ja tilanpuute sanelevat, mitä rakennetaan ja minne. Monissa kaupungeissa ainoa mahdollisuus on rakentaa ylöspäin, mutta myös yhä korkeammalle. Tällä hetkellä maailmassa on muutama yli 500 metriä korkea torni, mutta suunnitteilla sellaisia on jo yli 20.

Pilvenpiirtäjien korkeuslistan kärjessä ovat hankkeet Kiinassa ja ökyrikkaissa öljymaissa. Maailman väestörikkaimmassa kaupungissa Shanghaissa on pilvenpiirtäjiä jo runsaat 240 ja lisää on tulossa.

Pohjois-Amerikka on vanhastaan tunnettu useista pilvenpiirtäjistään, mutta ne ovat kuitenkin suurelta osin alle 500 metrin korkuisia. Yksi poikkeus on New Yorkissa juuri käyttöön otettu One World Trade Centre, joka on 541 metriä korkea.

Euroopassa liikutaan vieläkin vaatimattomammissa korkeuksissa. Lontooseen vuonna 2011 valmistunut, silloin vielä Euroopan korkein pilvenpiirtäjä Shard on 306 metriä korkea. Pilvenpiirtäjien maailmantilastosta se löytyy vasta sijalta 75.

Gazpromin Pietarin keskustaan suunnittelema ylikorkeana pidetty torni joutui väistymään hieman sivummalle. Se pääsee kuitenkin runsaan 462 metrin korkeudella vasta sijalle 22. Moskovan keskustassa puolestaan jouduttiin jo ennen nykyistä talouskriisiä tinkimään kaikkein korkeimmista tornisuunnitelmista. Federation Towerilla on korkeutta 373 metriä, ja sen suunnittelussa venäläiset joutuivat pitkälti turvautumaan amerikkalaisten apuun.

Suunnittelu vaikeutuu korkeuden kasvaessa

Mitään yleispätevää määritelmää ei pilvenpiirtäjille ole. Britanniassa sellaiseksi luokitellaan rakennus, jossa on vähintään 30 kerrosta tai jonka korkeus-leveys -suhde on viisi tai enemmän.

Tekniset haasteet kasvavat sitä mukaa, mitä korkeammalle mennään. Lisäongelmia saattaa tulla myös itse rakennuspaikalla tuulikuormien tai vaikkapa maanjäristysriskin takia. Burj Khalifan ja Kingdom Towerin kaltaisten superkorkeiden pilvenpiirtäjien pitää olla myös aerodynaamisia. Hyvällä aerodymamiikalla voidaan säästää jopa neljännes teräsrakenteiden painossa.

WSP Group Britannian-yksikön tekninen johtaja John Parker sanoo, ettei korkeiden tornien rakentaminen yhtäkkiä muutu vaikeammaksi tietyssä korkeudessa. ”Vaikeusaste nousee vähitellen, mutta samalla sitä nopeammin, mitä korkeammalle mennään. Jokainen seuraava kerros on ongelmallisempi kuin edellinen, koska tuuli on voimakkaampi ja tarvitaan useampia hissejä. Myös tornin hätäevakuointi tai vaikkapa jätehuolto ovat monimutkaisempia.”

Evakuointi paloturvallisten hissien kautta

Matalissa kiinteistöissä evakuointi tapahtuu yleensä porraskäytävien kautta, koska hissit ovat poissa käytöstä. Korkeissa rakennuksissa käytäntö ei ole Parkerin mukaan mielekäs, koska suurten ihmismäärien kävely alas 50:nnestä, 60:nnestä tai 70. kerroksesta kestää liian kauan. Käytettävissä on muita ratkaisuja, kuten rakennuksessa ylhäällä oleva palosuojattu turvapaikka, jossa ihmiset odottavat, kunnes palomiehet saavat alemmalla tasolla syttyneen palon sammutettua.

Toisena mahdollisuutena on kokoontumiskerrokset, joihin ihmiset kävelevät alaspäin enintään kymmenen kerrosta ja siirtyvät sitten palosuojattuihin hisseihin, jotka eivät pysähdy välikerroksissa.

Tuulikuormat kierrätetään tornin ympäri

Suuri haaste on pitää korkea rakennus jäykkänä samalla, kun lattiapinta-ala koetetaan pitää mahdollisimman avoimena. ”Käytämme useaa eri ratkaisumallia. Tavallisesti upotamme rakenteita väliseiniin tai julkisivun lasittamattomiin pintoihin. Käytämme mieluummin pitkiä, kapeita pilareita kuin nelikulmaisia, optimoimme rungon muodon ja yhdistämme sen rakennuksen ulkoreunaan tukipalkkiseinämien avulla.

Korkeiden tornien kantavina pystyrakenteina ovat teräsbetoniset pilarit ja seinät, jotka ottavat vastaan pystykuormista aiheutuvat rasitukset ja rakennukseen kohdistuvat tuulikuormat. Seinät ottavat vastaan myös vaakakuormia. Seismisesti aktiivisesti kohteissa rakenteiden täytyy kestää huomattavasti suurempia vaakakuormia.

Kiinan Shangaissa ensi vuonna valmistuva Shanghai Tower on torni, joka kiertyy 120 astetta akselinsa ympäri. Näin tuulikuormat ja tuulen aiheuttama värähtely pystytään pitämään mahdollisimman alhaisena.

Kingdom Towerin kohdalla tuulikuorman vaikutus on rakennuksen suunnittelussa otettu huomioon muuntamalla tornin perusmuotoa tasaisin välein. Rakennuksen yleisilme pysyy silti tasaisesti suipentuvana. Tuulikuormat kiertävät näin rakennusta eivätkä ole yhtä suuria, kuin jos torni olisi tasapaksu möhkäle.

 Koneen hiilikuituhissi yltää kilometriin

Teräsrunko ja jopa useiden kymmenien metrien syvyiset perustukset antavat mahdollisuuden rakentaa yhä suurempiin korkeuksiin nousevia pilvenpiirtäjiä. Mutta suunnittelijoilta ja insinööreiltä vaaditaan uudenlaista ajattelua paitsi stabiliteetin osalta myös siitä, miten suurten ihmismassojen kulku rakennuksen sisällä saadaan sujumaan mahdollisimman nopeasti, tehokkaasti ja tornin omistajien kannalta myös mahdollisimman edullisesti ja vähäisin huoltokustannuksin.

Vielä viime vuoteen saakka hissien maksimimatka oli noin 500 metriä, koska teräksisten nostokaapelien paino rajoitti matkakorkeutta ja samalla myös pilvenpiirtäjien korkeutta. Mitä korkeampi rakennus, sitä useampia köysiä tarvitaan. Niinpä esimerkiksi Kingdom Towerin jokainen hissi vaatisi 20 tonnia terästä, mikä on käytännössä mahdoton toteuttaa.

Runsas vuosi sitten Kone julkisti uuden hissiteknologian, joka mahdollistaa jopa kilometrin mittaisen, yhtäjaksoisen hissimatkan. Koneen UltraRope-köydessä on hiilikuituydin ja korkeakitkainen pinnoite. Se on teräsköyttä huomattavasti kevyempi mutta myös kestävämpi käytössä. Se mullistaa hissien nostoteknologian täydellisesti. Kingdom Toweriin tulee 660 metriä pitkä hissikuilu, jossa UltraRope-köysiä hyödyntävät kaksikoriset hissit kulkevat kymmenen metriä sekunnissa.

Ensimmäinen UltraRope-hissi asennettiin viime vuoden lopulla Singaporen Marina Bay Sandsiin.

Kone toimittaa Kingdom Toweriin kaikkiaan 57 erilaista hissiä ja lisäksi liukuportaita ja muuta teknologiaa kuten kohdekerrosohjausjärjestelmän. Sen tavoitteena on ryhmittää samoihin kerroksiin kulkevat ihmiset ja siten nopeuttaa liikkumista.

 Lontooseen lasinen maamerkki

Lontoon City-finanssialueen ensimmäinen pilvenpiirtäjä, Tower 42, rakennettiin vuonna 1980. Se on 183 metriä korkeana jäämässä viime vuosina nousseiden tornien varjoon. 230-metrinen Heron Tower on tällä hetkellä Cityn korkein rakennus

Tänä syksynä valmistui Richard Rogersin toimiston suunnittelema Leadenhall Building, joka tunnetaan paremmin nimellä Cheesegrater, juustoraastin, epätavallisen kiilamaisen muotonsa ansiosta. Toisin kuin useat muut pilvenpiirtäjät, jotka on piilotettu yhtenäisen julkisivun taakse, tämä Lontoon viimeisin maamerkki paljastaa rakennuksen sisuksen ja talotekniikkakomponentit kaikkien nähtäväksi.

Pohjoissivun pystysuoran seinän ulkopuolella kulkevat panoraamahissit ja niiden erivärisiin telineisiin kehystetyt vastapainotkin ovat kuin taideteoksia. Leadenhall Building on kuin jättiläsmäinen koneisto, joka elää ja hengittää ja antaa ohikulkeville tilaisuuden ihastella ja ihmetellä, mihin tämän päivän arkkitehdit yltävät.

 Suomi yhä lilliputtisarjassa

Suomalaiset tunnetaan ulkomailla matalien rakennusten rakentajina. Kokemusta korkeiden rakennusten suunnitteluun tai rakentamiseen ei ole päässyt syntymäänkään, koska ne vähätkin hankkeet, joita meillä on esitelty julkisuudessa, on kaupunkisuunnittelulautakunnissa lähes välittömästi haluttu typistää kansanluonteeseemme sopiviksi. Helsingissä tsaarien tekemät kirkot ovat käytännössä rajanneet tulevien rakennusten korkeuden.

Tänä vuonna valmistunut 25-kerroksinen Tampereen Torni-hotelli eli Solo Sokos yltää 88 metrin korkeuteen, eli se ohittaa metrillä Vuosaaren Cirruksen. Fortumin pääkonttorilla Espoon Keilalahdessa on korkeutta 84 metriä. Edes pilvenpiirtäjien hissien valmistamiseen suuntautunut Kone ei saanut tehdä torniaan sitä korkeammaksi, ja tuota samaa rajaa käytetään syynä muidenkin alueelle kaavailtujen hankkeiden madaltamiseksi.

Helsingissä on vireillä 50 uutta tornitalohanketta. Puolet niistä on alle 20-kerroksisia ja puolet 20–40 -kerroksisia. Kaupunki on rajannut yli 16-kerroksisten talojen rakentamiselle sallitut alueet. Niitä ovat lähinnä Keski-Pasila, Kalasatama ja Jätkäsaari. Tornitaloja suunnitellaan myös Espooseen, Vantaalle ja Tampereelle.

Katso kuvat ja korkeimpien pilvenpiirtäjien tiedot perjantain Rakennuslehdestä. Siinä on 22 korkeinta pilvenpiirtäjää vuonna 2020.

Lisätietoa pilvenpiirtäjistä ja niiden suunnittelijoista: www.skyscraperpage.com

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Pilvenpiirtäjissä ylitetään kohta kilometrin raja–katso mitkä ovat korkeimmat pilvenpiirtäjät vuonna 2020”

  1. Voiko 88-metristä nysää kutsua pilvenpiirtäjäksi? Poliitikoiden ja kaupunkisuunnittelijoiden päätä sekin tuntuu huimaavan. Olemme tosiaan matalatasoisen rakentamisen maa.

  2. Helsingillä on The Slhuetti, mitä pitää suojella, maksoi mitä vaan.

  3. Tämä pilvenpiirtäjien korkeuskilpailu on yksi niistä monista, missä tavallista tallaajaa viedään kuin pässiä narussa. – Maailman korkeimmassa rakennuksessa (Burj Khalifa 828m) on vain 162 kerrosta, eli jos kerroksen korkeus olisi jopa 3 metriä ylin olisi vain vähän yli 480 metrin korkeudessa, mutta olen kuullut kaveriltani, joka asui Dubaissa, että todellisuudessa kyseisessä talossa asutaan tai tehdään töitä vain alimmassa kolmanneksessa. Talon ylin näköalatasannekin on vain noin 460 metrissä. Isona saavutuksena pidettiin sitä, kun talon rakennustöissä ohitettiin Moskovan Ostankinon TV-antennin korkeus (vähän yli 600 m), eli ”maailman korkeimpien rakennusten joukko” ei ole sama kuin ”maailman korkeimpien asuin/toimistotalojen joukko”. Onhan meilläkin Suomessa aika korkeita antenneja!

    1. Moi. Tulimme juuri Dubaista ja kävimme Burj Kalifassa tasanteella joka sijaitsi 452 metrissä. Korkeammallekin olisi päässyt. Korkein näköalatasanne jonne yleisö pääsee sijaitsee 555 metrissä.

  4. Federation Towerilla on korkeutta 373 metriä, ja sen suunnittelussa venäläiset joutuivat pitkälti turvautumaan amerikkalaisten apuun.

    Kiinalaiset ja erityisesti arabialaiset suunnittelivat itse?

  5. Samaa mieltä Tapio Leinon kanssa. Khalifoille on näemmä muotia pistää 20% penisjatketta vaikka tyhjänä tilana. Eihän tuolla touhulla ole järjen kanssa mitään tekemistä. Suomalaisia pilvenpiirtäjähimoitsijoita toppuutellakseni arvioisin, että esimerkiksi Helsinkiin ei ole jo teknistaloudellisista syistä missään tapauksessa järkeä tavoitella yli 200 metrin korkeutta. Noin sadan metrin tuntumassa pysyminen näillä seuduilla lienee ihan järkevää.

    Dmitrijille: käsittääkseni niin kiinalaisten kuin arabialaistenkin tornit on pitkälti amerikkalaisten tai vähintään hyvin monikansallisten yhtiöiden suunnittelemia. Ainakin Skidmore Owings & Merrill ja Thornton Tomasetti ovat näitä amerikkalaislähtöisiä jättejä, jotka ovat paljon korkeita torppia suunnitelleet.

  6. Olen ollut maanjäristyksessä 7.9 Richterin asteikolla. En suosittele Suomeen korkeita rakennuksia. Tavallinen 7 kerrosta riittää.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi