Paunan mielestä lyhennysvapaiden markkinoinnin taustalla onkin pankkien huoli asuntolainakannan pienenemisestä.
Hypon ekonomisti Juhana Brotheruksen mukaan asuntolainojen lyhennysvapaiden mahdollistama kasvusykäys Suomen talouteen näyttää jäävän kauas mainostetusta yli miljardin eurosta.
”Yksittäisen kotitalouden kannalta lyhennysvapaa voi kuitenkin tarjota mahdollisuuden oman talouden järkeistämiseen. Korkeakorkoisten kulutusluottojen, luottokorttilaskujen tai pikavippien poismaksaminen vähentää velallisen korkomenoja. Mikäli asuntolainaa on jo lyhennetty, eikä velka ole riskirajoilla, voi lyhennysvapaata myös hyödyntää vaihtoehtoiseen säästämiseen tai lisäkulutukseen kotitalouden taloustilanteen mukaan”, Brotherus toteaa.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan 40 000–50 000 asuntovelallista on toistaiseksi hyödyntänyt OP:n ja yli 10 000 Danske Bankin tarjoamaa mahdollisuutta hakea asuntolainan lyhennysvapaata 6 tai 12 kuukaudeksi. Miljardin euron vaikutus saataisiin, mikäli vajaat 200 000 asuntolaina-asiakasta tarttuu mahdollisuuteen.
”Vaikka lyhennysvapaa-asiakkaiden määrä kipuaisi kevään aikana lähelle vajaan 200 000 asuntovelallisen tavoitetta, jäänee vaikutus Suomen talouteen vähäiseksi. Lyhennyksistä säästetyt summat eivät täysimääräisesti kohdennu kulutukseen, vaan varoja siirtyy luonnollisesti vaihtoehtoisiin säästökohteisiin kuten osakkeisiin tai rahastoihin. Myös osa kulutukseen jäävistä varoista valuu Suomen rajojen ulkopuolelle tuontitavaroiden ostojen ja ulkomaanmatkojen kautta, joilla ei Suomen talouskasvua liiemmin piristetä. Lyhennysvapailla on toki positiivinen vaikutus vuoden 2015 kasvulukuihin, mutta vaikutus jäänee pariin desimaaliin kokonaistuotannon kasvussa. Ja kolikon kääntöpuolena on vastaavasti kotitalouksien velkaantuneisuuden ja riskien nousu ”, Brotherus sanoo.
Suomalaiset velkaantuvat
Pauna arvioi, että suomalaiset kotitaloudet sopeutuvat tai ”skandinaavistuvat” velkaantumisen kautta. Laina-ajat pitenevät ja lainakanta kasvaa kymmenessä vuodessa 100 miljardista 150 miljardiin euroon, kun mukaan lasketaan kotitalouksien ja asunto-osakeyhtiöiden velat.
Asuntojen pakkomyyntejä hän ei ennusta. Kotitalouksien pitäisi selvitä talouden noustessa arviolta kolmen prosentin tasolle nousevista koroista. Hyvä stressitesti on, pystyykö kotitalous selviytymään peruspäivärahalla asuntolainojen korkomenoista.
Paunan mukaan asuntoja on rakennettava vähintään sadalla miljardilla eurolla seuraavan 15 vuoden aikana.
Pankeille Pauna ennakoi kovia aikoja. Hänen mukaansa pankkien määrä putoaa 300:sta alle sataan. Aidosti itsenäisiä pankkeja jää jäljelle enimmillään 10-15. Paikallispankit eivät enää pärjää markkinoilla. Vähimmäiskoon on oltava 2-3 miljardia, kun nykyisin monen pankin tase on 500 miljoonan euron kokoluokassa.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Kotitaloudet saaneet viiden miljardin korkoelvytyksen”