Miten näin kovaan suhteelliseen kannattavuuteen voi päästä rakennusalalla? Konsernin tilinpäätösraportissa todetaan, että Tukholman asuntorakentamisen liikevoittoprosenttia nostivat valmistuneiden projektien ja tonttimaan arvonkorotukset. Konsernijohtaja Johan Skoglund avaa Tukholman alueen hurjaa kannattavuustasoa vielä hieman tarkemmin.
”Kilpailijoihimme verrattuna meillä on alhaisemmat rakennuskustannukset. Olemme menestyneet erittäin hyvin hankintasopimuksissamme. Myös hinnat ovat nousseet 10–15 prosenttia viimeisen kolmen vuoden ajan, joten meillä on ollut erittäin hyvä markkinatilanne. Lisäksi investoimme 5–10 vuotta sitten tontteihin. Meillä on oikein hyvä tonttivaranto”, Skoglund kertoo Rakennuslehden haastattelussa.
Koko konsernin rakennuskustannusten hallintaa auttaisi, jos myös hankintasopimuksia voisi tehdä konsernin laajuisesti. Tätä hankaloittavat kuitenkin poikkeavat rakentamismääräykset.
”Esimerkiksi hissien osalta meillä on sopimus Koneen kanssa. Tietysti haluamme käyttää Konetta Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa. Pitkällä tähtäimellä haluamme tehdä hankintasopimuksia koko Pohjoismaiden laajuisesti. Rakennuskustannusten leikkaamisen kannalta olisi hyvä, jos meillä olisi Pohjoismaiden laajuiset säädökset. Meillä on kuitenkin omat määräykset Suomessa, Ruotsissa, Norjassa ja jopa kunnittain.”
Suomessa ja Tanskassa tappiota
Siinä missä JM:llä pyyhkii hyvin Ruotsissa ja etenkin Tukholmassa, Suomessa ja Tanskassa yhtiö teki tappiota viime vuonna. Skoglundin mukaan Suomen tappiollisuutta selittävät toiminnan liian pieni mittakaava sekä heikko markkinatilanne. Lisäksi hän korostaa, että eri toimintamaissa myös alueelliset erot ovat suuria, eli ei voi puhua tietynlaisesta markkinatilanteesta edes maittain.
Niinpä JM pyrkiikin keskittämään toimintaansa kaupungistumistrendistä eniten hyötyviin kaupunkeihin.
”5–10 vuoden päästä toimimme todennäköisesti pienemmässä määrässä kaupunkeja kuin nyt. Kaupungistumistrendi keskittyy entistä enemmän Helsinkiin, Tukholmaan ja Osloon.”
JM keskittää asuntotuotantoaan koko ajan yhä enemmän myös kerrostaloihin. Kun vielä viitisen vuotta sitten pientalojen osuus konsernin tuotannosta oli noin 10 prosenttia, nyt se on enää alle 5.
Koko konsernin asuntoaloitukset ovat selvästi jäljessä finanssikriisiä edeltävää tasoa.
”Viime vuonna aloitimme noin 3300 asuntoa. Parhaimmillaan vuonna 2007 aloitimme noin 4300 asuntoa. Haluamme päästä takaisin yli 4000 asunnon tuotantoon. Se vie 2–5 vuotta riippuen markkinoista.”
Lue tämän viikon Rakennuslehdestä, mitä konsernijohtaja Skoglund kertoo JM:n tavoitteista Suomessa.
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Rakennusliike teki käsittämättömän liikevoiton Tukholmassa – katso miten”
Todella kannattavaa on asuntorakentaminen Tukholmassa. Onko Helsingissä toimivilta asuntorakentajilta saatavissa vertailulukuja?