Kokeile kuukausi maksutta

Tuoteteollisuus kiri työturvallisuudessa

Rakennustuoteteollisuuden tapaturmataajuus miljoonaa työtuntia kohden kohentui hieman viime vuonna, mutta nollaan on vielä matkaa.

Finnsementin kesätyöntekijät pääsivät harjoittelemaan alkusammutusta.

Tapaturmataajuuden mediaani oli 31, kun vuonna 2013 luku oli 34. Tiedot perustuvat Rakennuslehden Suurimmat-kyselyyn.

Tulosparannukseen ovat ilmeisesti vaikuttaneet Rakennusteollisuus RT:n asettama työturvallisuuden nollatavoite ja betonin puolella oma työturvallisuuskisa. Betoni haastoi viime vuonna myös muuta tuoteteollisuutta kisaamaan turvallisuudesta.

Uuraisilla Keski-Suomessa sijaitsevassa Parman betonielementtitehtaassa sattui helmikuussa 2015 kuolemaan johtanut työtapaturma, joten ihan hyvin haaste ei käynnistynyt.

Nollille kirivät viime vuonna tuoteteollisuuden yrityksistä muun muassa julkisivulaminaatteja valmistava Tälli Oy ja kattotiiliä valmistava Ormax Monier. Molemmat olivat nollilla myös toissa vuonna.

Lähelle nollaa ylsivät Saint-Gobain Weber, Finnsementti ja Rudus. Ruduksen toimitusjohtaja Lauri Kivekäs mainitsi RT:n vuosipäivässä, että Rudus poimii joka kuukausi 300 vaaratilanteesta ne 10, joihin olisi voinut kuolla. Niihin kehitetään parannustoimet. Viime heinäkuussa Rudus huolestui tapaturmien kasvusta, pysäytti hetkeksi työmaat ja kävi läpi tilanteen niiden kanssa.

Vuosi ilman turmia

Kalenterivuosittain katsottuna Finnsementti ei yltänyt aivan nollaan, mutta 12 viimeisen kuukauden aikana kylläkin. Finnsementillä oli 16. huhtikuuta työskennelty vuosi ilman yhtään poissaoloon johtanutta työtapaturmaa. Lappeenrannan-tehtaan tapaturmalaskurissa ovat mukana ovat myös Finnsementin Raahen-tehdas, sementtiterminaalit sekä Espoon-toimisto. Paraisten-tehtaan vastaava laskuri osoitti samaan aikaan jo 703:a tapaturmatonta päivää.

”Tämä on pitkän työn tulos. Olemme satsanneet tehtaiden turvallisuuteen satoja tuhansia euroja vuosittain”, toimitusjohtaja Kalervo Matikainen sanoo.

Finnsementti kouluttaa työntekijöitään ja urakoitsijoita työturvallisuusasioissa. Työntekijä palkitaan, jos toimipisteessä ei ole sattunut tapaturmaa 90 päivään. Vastuualueen työnjohtaja tekee kaikista tapaturmista raportin, ja ne analysoidaan.

”Jokainen on velvollinen kirjaamaan ylös ja ilmoittamaan esimiehelleen, jos havaitsee työvaiheen, jonka tekeminen ei ole turvallista. Näitä turvallisuushavaintoja tulee vuosittain lähes kaksisataa tehdasta kohden. Tavoitteena on, että 75 prosenttia korjaavista toimenpiteistä tehdään kuukauden kuluessa.”

Sementtitehtaalla vaaran paikkoja ovat Matikaisen mukaan korkeat tilat, joissa työntekijät liikkuvat. Lisäksi tuotannon noin 1400 asteen lämpötila muodostaa vakavan palovaaran esimerkiksi silloin, kun tukkeutunutta syklonitornia puhdistetaan.

Rakennustuoteteollisuuden työturvallisuusseminaari on huomenna 19.5 . Tässä voi tutustua ohjelmaan.

Rakennustuoteteollisuus RTT järjestää jäsenyrityksilleen työturvallisuusseminaarin 19.5. kello 12 – 16.30. Turvallisuusviikon Tuotetiistaina pidettävä seminaari on suunnattu työturvallisuusasioista kiinnostuneille, niin johdolle kuin työntekijöillekin.

Ohjelmassa on muun muassa puheenvuoroja johdon sitoutumisesta eri toimialoilta, asenteesta, työkyvystä ja terveysjohtamisesta tehdasteollisuudessa sekä käytännön työkaluja turvallisuustyöhön.

Mikäli et pääse osallistumaan seminaariin paikan päällä, voit seurata sitä myös verkossa suorana lähetyksenä osoitteessa http://www.goodmood.fi/webcaster/accounts/rakennusteollisuus/live/. Esitys näkyy linkin kautta videona myös tilaisuuden jälkeen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Tuoteteollisuus kiri työturvallisuudessa”

  1. 0 työtapaturmaa on utopiaa, tällöin joudutaan nostamaan rajaa mikä on työtapaturma. eli missä menee työtapaturman raja. jos rakennusalalla lyöt itseäsi sormeen lasketaanko se työtapaturmaksi? saatko sairaslomaa murtuneesta sormesta vai koitetaanko tapahtuma jemmata jotta hyvät tilastot ei rumentuisi.

    se on mahdollista että saadaan kuolemaan johtavat työtapaturmat lähes nollaan ja vakavat työtapaturmat lähes nollaan mutta kaikkien työtapaturmien saaminen nollaan on mahdottomuus. saavat näitä suunnittelevat toimistotyöntekijät miettiä millaisia työhanskoja heidän pitäisi käyttää jotta vältyttäisiin paperihaavoilta

  2. On hyvä, että yritykset ovat alkaneet palkita työtekijöitä tapaturmattomista päivistä. Joissakin yrityksissä kaikki saavat pienen palkkion, kun tietty määrä tapaturmattomia päiviä tulee täyteen. Joissakin yrityksissä työntekijä saa palkkion, jos ei ole kolmeen kuukauteen ollut tapaturman takia pois. Tapana on myös, että pienistä vammoista ei oteta sairaslomaa vaan siirrytään korvaavaan työhön, mikä ei ehkä kaikkia miellytä.

    Kääntöpuolena tästä on se, että pienistä vammoista ei mennä lääkäriin, jotta ei viedä bonuksia koko porukalta. Joukkopaine siis toimii kuten armeijassa.

    Työturvallisuusviikolla kerrottiin kaksi tapausta, jossa vammoja oli piiloteltu. Toisessa tapauksessa kyse oli roskan menemisestä silmään perjantaina. Syynä oli osin se, että nykyiset, trendikkäät suojalasit eivät suojaa roskilta niin hyvin kuin vanhemmat ”sukeltajanlasit” varsinkaan työvaiheissa, joissa esimerkiksi porataan pää ylöspäin kattoa. Silmä tulehtui viikonlopun aikana ja niinpä maanantaina oli edessä pidempi sairasloma.

    Toisessa tapauksessa ulkomaalaiset työmiehet olivat saaneet Pasilan ratapihan työmaalla oireita maaperän kreosootista. He eivät olleet kertoneet niistä työnjohtajalle vaan tapaus tuli ilmi vasta, kun oireet olivat pahentuneet.

    Jälkimmäinen tapaus kertoo myös kieliongelmista ja perehdytyksen puutteesta. Ulkomailla kreosootin myrkyllisyyttä ei ehkä tiedosteta. Vielä takavuosina Suomessakin saatettiin esimerkiksi Kansallisteatterin työmaan kellarissa lapioida kreosoottia ja vain hieman kummasteltiin kauheaa katkua ja silmien kirvelemistä.

    Tällä hetkellä työturvallisuusihmisiä puhuttaa eniten määräys käyttää viiltosuojattuja housuja moottori- ja ketjusahaa käytettäessä. Määräys on tullut metsätöistä, joissa moottorisahavahinkoja on sattunut paljon. Onko rakennustyömaa tässä suhteessa sitten turvallisempi ympäristö kuin luminen metsä, niin sitä voi jokainen miettiä.

    Se on kuitenkin selvää, että sääntelyn määrä kasvaa koko ajan ja osa pääurakoitsijoista kehittää omaa sääntelyä viranomaissääntelyn päälle. Aliurakoitsijoita ihmetyttää syystäkin, että pukit ja kelat jotka kelpaavat yhden ison konsernin työmaalla, hylätään siirryttäessä toisen urakoitsijan työmaalle. Lisäksi samassa konsernissakin tulkinnat voivat olla erit Helsingissä kuin muualla maassa.

    Nyrkkisääntö on, että mitä kauemmaksi Helsingistä mennään sitä höllempää on valvonta. Ainoa looginen selitys tälle on kai se, että samassa määrin vähenee myös ulkomaisen työvoiman määrä eli suomalaisia ei tarvitsi vahtia yhtä tiukkaan.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat