Kokeile kuukausi maksutta

Tätä on pelätty – pankit eivät antaneet lainaa taloyhtiön putkiremonttiin

Tahkon naapurissa, Nilsiän keskustassa sijaitseva taloyhtiö koki karvaan yllätyksen, kun pankit kieltäytyivät rahoittamasta sen peruskorjaushanketta. Yhtiö oli käyttänyt korjaushankkeen suunnitteluun lähes 70 000 euroa.

Asunnon ostaja hyötyisi, jos isännöitsijätodistus kertoisi taloyhtiön korjausvelasta.

Asunto Oy Paavontie 1:n hallitus aikoi laittaa kiinteistön kerralla kuntoon. Käyttövesi-, lämpö- ja viemäriputket oli tarkoitus uusia perinteisellä menetelmällä ja nykyaikaistaa yhteiset tilat. Osakkaiden kylpyhuoneetkin piti remontoida samalla. Prosessi käynnistyi vuonna 2013, ja urakat kilpailutettiin viime syksynä.

Korjaushankkeen kustannusarvio oli 10 prosentin lisätyövarauksen kanssa 1,7 miljoonaa euroa, mikä tekee 1100 euroa asuntoneliötä kohti. Laina-ajaksi oli kaavailtu 15–20 vuotta.

Pohjois-Savon Isännöinti Oy:n isännöitsijä Juha Ahonen lähetti lainatarjouksen kuudelle pankille. Hypo, POP ja SP eivät tarjonneet rahoitusta lainkaan. Handelsbanken oli valmis korkeintaan 800 000 euron lainoitukseen 50 prosentin omarahoitusosuudella.

Vakavammin hankkeesta kiinnostuivat vain Pohjois-Savon Osuuspankki ja Nordea, jotka nekin edellyttivät 50 prosentin omarahoitusta. Se on taloyhtiölle kohtuuton vaatimus.

Osakkaiden omia korjauslainoja pankit kyllä tarjosivat.

Vakuusarvot alakantissa

Pankit hyväksyvät kohteen vakuusarvoksi vain 500 euroa neliöltä, vaikka Nilsiässä tehtyjen asuntokauppojen keskiarvo on yli 1000 euroa neliölle. Vakuuslaskelmissa ei myöskään otettu huomioon sitä, että putkiremontti nostaa talon ja siten vakuuden arvoa.

”Vakuusarvot ovat alakantissa”, saman isännöintitoimiston Arto Väätäinen sanoo.

Hyväkuntoinen kerrostalokiinteistö on rakennettu vuonna 1971. Tämän vuosituhannen puolella kiintestössä on uusittu muun muassa katto, ikkunat ja lämmönvaihdin sekä kunnostettu betoniosia.

”Sivupitäjät heitteille”

Pankista taloyhtiötä neuvottiin käyttämään uusia, halvempia putkiremonttimenetelmiä ja toteuttamaan hanketta vaiheittain pitemmällä ajalla. Hallitus leikkasikin kustannuksia 400 000 eurolla 1,3 miljoonaan esimerkiksi jättämällä lämmöntalteenoton pois. Tämäkään kustannusarvio (870 euroa neliölle) ei kuitenkaan kelvannut pankeille, vaikka osakkeenomistajat olisivat olleet valmiita maksamaan omarahoitusosuutta 421 000 euroa eli lähes kolmasosan.

Väätäisen mukaan pankkien mediassa antama kuva rahoituksen saatavuudesta ei vastaa todellisuutta.

”Montakohan taloa jää rahoittamatta? Pidän tilannetta jatkon kannalta huolestuttavana. Kasvukeskusten hankkeita rahoitetaan, sivupitäjät jäävät heitteille. Ainakin paikallistuntemus on kadonnut, kun päätöksenteko on keskityksien myötä viety pois paikalliselta tasolta”, hän sanoo.

Nilsiän tapauksessa pankkien lainariskejä olisi pienentänyt se, että asukaskyselyn mukaan puolet taloyhtiön osakkaista olisi ollut valmis maksamaan heti pois koko lainaosuuden tai puolet siitä.

Lisäksi hankkeeseen jo valittu lvi-urakoitsija oli Ahosen mukaan tarjoutunut rahoittamaan oman osuutensa kustannuksista eli 340 000 euroa. Rakentajilla on töistä puute, sillä taloyhtiön pääurakoitsijaksi tulossa ollut urakoitsija soitti pankkiin ja yritti edistää taloyhtiön lainan myöntämistä.

Asukkaat pettyivät

”Tämä on ollut hallitukselle erittäin kiusallinen prosessi. Asukkaat ovat pettyneitä”, hallituksen puheenjohtaja Pertti Launonen sanoo.

Takana on 15 hallituksen kokousta ja runsaasti muuta hankkeen eteen tehtyä työtä. Taloyhtiö on käyttänyt korjaushankkeen suunnitteluun jo lähes 70 000 euroa, eivätkä kaikki kulut ole edes vielä mukana.

Pankinjohtaja Martti Leskinen Pohjois-Savon osuuspankista ei halunnut kommentoida yksittäisen asiakkaan tapausta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 21 kertaa

21 vastausta artikkeliin “Tätä on pelätty – pankit eivät antaneet lainaa taloyhtiön putkiremonttiin”

  1. Olisi kiva varmaan asukkaiden tietää mihin taloyhtiön hallitus on ne 70 000 euroo käyttänyt…ei kait nyt suunittelu noin paljoo maksa.

    1. Kokoustaminen, suunnittelu, suunnitelmien uusiminen kun pankille ei kelpaa jne. 70 tuhatta vaikuttaa ihan realistiselta klun huomioidaan että suunnittelemassa on LVI-inssi tms. ja siitä pitää maksaa työaika kaikkine sivukuluineen (verot, eläkemaksut jne., osuus menee vuokriin).

    2. PK-seudulla 4 talon yhtiö, jossa suunnittelun alvillinen hinta 65000€. Ei se ole hatusta temmattu tuo kustannus.

  2. no lol..pistetään 1100 per neliö korjaukseen yhtiössä jonka neliöhinta on 813 …ei mitään järkeä. Vähän nyt suhteutetaan ne korjaukset talon arvoon ja palataan asiaan. Morjens.

    1. 1971 rakennettuja ja paljon uudempia julkisia betonikuutioita puretaan kun ei kannata korjata. Seuraavaksi suunnitteluun purku.

  3. Taloyhtiön hallituksella peiliin katsomisen paikka jos ei pankista lainaa saa putkiremonttia varten. Kuten niin monessa muussakin taloyhtiössä asiat hoidetaan uskomattoman huonosti.

  4. Pankki teki asukkaille palveluksen, kun ei antanut lainaa järjettömän kalliiseen remonttiin asuntojen arvoon nähden.

  5. Taitaa pankit olla oikeassa tässä tapauksessa. ”Syrjäseudulla” väestön vanhetessa ja vähetessä pitää osata nähdä eteenpäin juuri se 15-20 vuotta ja tämän talon kohdalla se tarkoittaa sitä, että arvosta ei ole silloin jäljellä enää mitään, vaikka kuinka remontoisi…

  6. Kun korko nousee tulee asuntovelallisten massakonkurssit. Hädissään myyvät ja pakkohuutokaupat puhkaisevat kuplan ja hinnat romahtavat. Siksi pankki laskee jo arvon alas, koska tietää tämän. Samasta syystä pankki on ollut hiljaa vaikka korkovähennys poistetaan. Tiedossa on sijoittajan ihanne tilanne. Yksityisomaisuus pilkkahinnalla, ilmaisia pankkitukia luottotappiohin jne.
    Ihmisten varat ovat valuneet elinkustannuksiin, työttömyyteen, korkovähennyksen poistoon. Pommi on jo viritetty ja koronnousu laukaisee sen. 90 luvku on pikkujuttu verrattuna tulevaan.

  7. Mielenkiintonen tilanne kun ei lainaa myönnetä. Asunto-osakeyhtiössä laina kohdistuu yhtiön kautta osakkaisiin ja näin ollen ei riskiä ole. Vielä kun osakkaat ovat olleet halukkaita maksamaan omarahoitusosuuden pois.

    Olisi hyvä käydä neuvotteluita osakkaiden ja pankkien kanssa siitä että osakkaat siirtävät pankkitoimintansa kyseiseen pankkiin, joka rahoittaa hankkeen.

    Hävetkää pankit.

    1. Kyllä tuossa riski on. Jos osakkaat ajautuu maksuvaikeuksiin ei taloyhtiö pysty maksamaan velkaansa. Kuinka moni noista osakkaista on elossa 15-20 vuoden kuluttua maksamassa tuota lainaa? Kukaanhan ei noita asuntoja heiltä enää osta. Ja velkaista perintöä ei perilliset ota vastaan.

  8. Varmasti totta, että remontoinnin järkevyys alenee, kun remontin hinta ylittää asunnon arvon. Vastavuoroin asiaa pitäisikin peilata myös uuden rakentamisen kustannuksiin ja vasta sitten huolestua, kun kokonaisremontti on uuden rakentamista kalliimpaa.

    Tietenkin on harmillista, että betonirakentaminen, niin suosittua kuin se Suomessa onkin, ei tuota pitkäikäisiä ja arvoaan säilyttäviä rakennuksia, vaan rakennuksia pitää jatkuvasti saneerata ja korjata.
    (Vai koskiko tämä nyt kaikkia rakennuksia…? )

  9. Kannattaisi varmaan kilpailuttaa uudestaan ja kysyä toteuttajilta säästökohteita. Samoin remonttilainan heti pois maksajat voisivat rahastoida yhtiölle ja ne jotka eivät siihen pysty, niin huoneisto jää joka tapauksessa vakuudeksi yhtiölle.
    Pankeille tuossa ei ole mitään riskiä. Lähinnä varoitus ja osoitus vallasta. Suunnittelu tuntuu tosi kalliilta, siinä lienee muita kuluja mukana.Pankit ovat ottaneet kovan linjan myös kiinteistönvälityksessä, vain oma ketju kelpaa ja myyntikohteita siirretään pakottamalla omalle myyjälle paljon kalliimmalla palkkiolla ja halvemmalla myyntihinnalla.

  10. Kyllä mä Helsingissäkin ihmettelen kun putkirempasta maksetaan 1000€ ja kokonaan uuden talon rakentaminen maksaa 2000-3000€/m2. 50-60 luvun taloihin jää rempan jälkeen yhä pihaparkit, liiketilat, painovoimaiset ilmanvaihdot, vanhat sähköt, ei dataa, jne. Erikseen sitten painetaan toinen touhutonni julkkariremonttiin, sähköremonttiin, piharemonttiin, hissiin…
    Järkevällä kaavamuutoksella saisi todennäköisesti pari lisäkerrosta, ullakoita ei tarvitsisi erikseen rakentaa jne.
    Vieläkun tähän sallittaisiin vanhojen talojen malliin esteettömyysvaateisiin helpotuksia, niin rakennuskanta uusiutuisi niinkuin sen on alunperin tarkoitettu.

  11. Kallista on korjausrakentaminen Savossa. Lahdessa teetimme juuri LVIS-saneerauksen perinteisillä menetelmillä. Urakkaan kuuluivat myös asuntojen kylpyhuone- ja WC-tilojen saneeraus, lämmöntalteenottolaitteiston rakentaminen sekä yleisten tilojen remontointi. Hinta suunnittelu- ja valvontakuluineen oli noin 550 €/ m². Ei ihme, että pankissa vähän nikotellaan.

  12. Olisko tämä ”uutinen” kannattanut kirjoittaa ennemminkin siitä, että kuinka joku on suunnitellut teettävänsä järjettömän hintaisen remontin? -Taitaa pankit olla ainoita jolla joku tolkku päässä… Eihän missään tehdä tuon hintaista putkiremonttia taloyhtiöön ellei remontin teettäjä omista itse koko taloa… Vähän nyt järkeä tuohon otsikoitten repimiseenkin?

  13. Linjasaneerauksen hintaan kun hieman vaikuttaa sekin, millainen rakennus on kyseessä. Matala ja pitkä rakennus sisältää monta pystylinjaa, toisin kuin korkea ja yksi rappuinen talo. Tuohon kun lisätään vielä, että taloyhtiöllä saattaa olla yksi asunto omistuksessaan, niin 36 huoneiston korjauskulut jaetaan 35 kesken, niin hinta on juuri tuota tasoa.

    1. Suomi on pullollaan ahneita rööri-roopeja ja lisää linjasaneerausfirmoja syntyy kuin sieniä sateella. Miksikö? Siksi, että nenästä vedettäviä asoy:tä tuntuu riittävän. Ahneuksissanne pilaatte vain omat markkinat.

  14. Ymmärrän hyvin pankkien päätökset. Miksi lainoittaa jo käypä arvo on lainaa pienempi. Olisiko tuota asiaa kannattanut ennakkoon miettiä vähän tarkemmin?

Vastaa käyttäjälle RW Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat