Rakenteellinen energiatehokkuus on turvallinen tie nollaenergiataloon

Eristeteollisuuden toimitusjohtajien mielestä nollaenergiataloja ei voi toteuttaa ilman rakenteellista energiatehokkuutta eli hyvin lämmöneristettyä vaippaa.

Eristeteollisuuden toimitusjohtajien mielestä nollaenergiataloja ei voi toteuttaa ilman rakenteellista energiatehokkuutta eli hyvin lämmöneristettyä vaippaa.

Rakennusten energiatehokkuusvaatimukset kiristyvät merkittävästi lähivuosina, kun siirrymme kohti lähes nollaenergiataloja eli nZEB -rakennuksia. Vuonna 2030 matka jatkuu edelleen nollaenergiataloihin, jolloin ”lähes” -sana tulee jäämään pois. Suunta on siis selvä, mutta perille on monta tietä.

Energiatehokkaita, hyvin eristettyjä passiivitaloja on tehty jo 20 vuotta. Niistä on kertynyt kattavasti tutkimustietoa, joka osoittaa kiistatta turvallisuuden ja toimivuuden. Tulevaisuuden nollaenergiatalot voidaan luotettavasti rakentaa passiivitalojen rakenteellisella energiatehokkuudella.

Energiatehokkaassa rakentamisessa arkkitehtuuri, rakenteet, tekniset ratkaisut ja rakentaminen on suunniteltava huolella. Ratkaisujen tulee olla tutkittuja sekä helposti ja edullisesti toteutettavissa. Virheet suunnittelussa ja rakentamisessa ovat vältettävissä, kun ongelmiin paneudutaan, esimerkkinä rakennusaikaisen kosteudenhallinnan vaikutus kosteusvaurioiden syntymiseen.

1970 – 80-luvun talot homehtuivat huonosta laadusta

Rakenteellinen energiatehokkuus on aihe, johon lähes kaikilla on perinnetietoon nojaava mielipide, mutta rakentamisen ei pitäisi perustua mielipiteisiin vaan faktaan. Sokeat mielipiteet voivat estää näkemästä tosiasioita – tekemästä oikeita valintoja.

Vaatimustasojen kiristyminen 2000-luvulla ei ole homehduttanut ensimmäistäkään viime vuosikymmenten taloa, joissa eristepaksuudet olivat nykymittapuulla vaatimattomat. 1970–80-lukujen asuntotuotantoon pätee, että kiireellä ei tule koskaan hyvää. Tämän ajan vertaaminen energiatehokkaaseen rakentamiseen muistuttaa populismia. Passiivitalojen tutkimuksissa ei ole havaittu kosteus-tai homeongelmia. Päinvastoin sisäilma on hyvä ja vedoton, ja rakenteet ovat kosteusteknisesti toimivia.

Esiin nousee myös myytti jäähdytystarpeen kasvamisesta lämmöneristyksen parantuessa. Tutkimuksissa on todistettu, ettei väite pidä paikkaansa, mutta myytti elää sitkeästi. Paremmalla lämmöneristyksellä ja kasvaneella jäähdytyksen tarpeella ei ole sen suurempaa syy-yhteyttä. Ylilämpö on ongelma nykyisessä rakennuskannassa, kun auringosta tulee kesällä lähemmäs 1 000 watin lämpökuorma neliölle. Jäähdytystarpeen syy on suuri etelän suuntainen ikkuna-ala, jonka varjostus on laiminlyöty. Hyvä lämmöneristys pitää helteen loitolla, jos sitä ei päästetä ikkunoista sisään.

Eikö sadassa vuodessa ole pystytty kehittämään paremmin toimivia rakenneratkaisuja?

Rakennusfysiikka 2015 -seminaarissa 20.-22. lokakuuta useampi asiantuntija kertoi, kuinka 1900-luvun taitteen rakennukset toimivat edelleen moitteettomasti. Murto-osa niistä on enää pystyssä, ja tutkitusti sisäilman laatu ei ole samaa tasoa kuin nykyisissä taloissa. Historiasta pitää ottaa oppia, mutta emme voi palata menneeseen aikaan ja kynttilän valoon.

Yksiaineiset rakenteet ovat turvallisia, koska niissä ei ole eri materiaalien rajapintoja, joissa mikrobiongelmat esiintyvät. Ongelmat voidaan välttää, kun rakenteet suunnitellaan ja toteutetaan laadukkaasti sekä käytetään oikeita materiaaleja. Meillä osataan suunnitella ja rakentaa rakenteellisesti energiatehokkaita rakennuksia erinomaisesti, mutta näistä kohteista ei uutisoida – koska kukaan ei valita!

Hyvä sisäilma on yksi rakentamisen tärkeimmistä tavoitteista, kuten kanadalainen tohtori Mark Bomberg ehdottaa. Passiivi- ja nollaenergiatalojen asukkaiden mielipiteitä tutkittaessa lähes kaikki kehuivat vedotonta ja raikasta sisäilmaa. Merkittävää on rakennusten hyvä, mitattu ilmatiiviys.

Työmaalla tietoisuus tiiveysmittauksesta nostaa työmaalaatua, ja tulokset ovat yleensä huippuluokkaa. Tiiviysmittaus tulisikin edellyttää kaikilta uusilta rakennuksilta ja käyttää ratkaisuja, jotka edesauttavat tiiviiden rakenteiden toteuttamista. Ilmatiivis talo on terve talo – aivan kuten tohtori Bomberg sanoi.

Tarvitsemme energiatehokkuuden toteuttamiseen niin talotekniikkalaitteita kuin rakenteellista energiatehokkuutta. Ilman rakenteellista energiatehokkuutta, eli hyvin lämmöneristettyä vaippaa, emme pysty toteuttamaan nollaenergiataloja: rakennusten energiankulutus kasvaa yksinkertaisesti liian suureksi.

Esko Valtaojaa siteerataksemme ”Pitää vaan uskaltaa katsoa tulevaisuuteen ja ottaa ongelmien ratkaiseminen tiedon avulla yhteiseksi asiaksi”. On siis aika voittaa mielipiteet ja katsoa eteenpäin yhdessä. Vain saumattomalla yhteistyöllä teemme tulevaisuuden rakennuksista energiatehokkaita ja turvallisia – ja autamme ihmisiä ja ympäristöä voimaan paremmin!

Kirjoittajat: Henri Nieminen, toimitusjohtaja, Finnfoam Oy; Ilkka Pohjoismäki, toimitusjohtaja, Kingspan Insulation Oy; Keijo Rautiainen, toimitusjohtaja, Termex-Eriste Oy; Veli Ollila, toimitusjohtaja, ThermiSol Oy

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Rakenteellinen energiatehokkuus on turvallinen tie nollaenergiataloon”

  1. Paluuta menneeseen ei ole. Tarvitaan yhä kehittyneempää talotekniikkaa tuottamaan hyvät termiset ja terveelliset sisäolosuhteet, valaistuksen ymv. uusiutuvaa energiaa hyödyntäen. Rakennetekniikan roolina on olla vaurioitumaton ja estää liialliset lämpöhäviöt. Rakennetekniikan merkitys on hyvin pieni lähes nollaenergiarakentamisessa.

  2. Rakenteisiin pitää päästä lämpöä mutta ei kosteutta tällöin rakenne pysyy kuivana ”terveenä”. Liiallinen eristys estää tämän.

    1. Tuo kommentti on hyvä osoitus siitä, millaista jälkeä tulee artikkelissa mainitusta fiilispohjaisesta depaatista. Rakenteita tarvitsee lämmittää vain, jos RH:ta pitää manipuloida rakenteen toimimattomuuden takia. Todella kunnianhimotonta edes haluta pitäytyä eristystasoissa, joiden on todistettu epäonnistuvan pitämään rakenteet terveinä. Toimimatonta rakennetta ei pelasta edes -70 lukuinen 100mm eristystaso.

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus