Betoniteollisuus: Lujuusongelmien takana liika ilma ja vääräntyyppinen betoni

Betoniteollisuuden ja sen jäsenliikkeiden selvitysten mukaan betonirakenteissa havaittuja lujuusongelmia näyttää olevan kahdenlaisissa kohteissa. Toisissa kohteissa betonissa on ollut liikaa ilmaa ja toisissa betonin työstettävyys ei ole soveltunut kohteeseen.

Yhden ryhmän muodostavat pakkas-suolarasitukseen tarkoitetut niin sanotut P-lukubetonit, joita käytetään useimmiten infrarakenteissa. P-lukubetoneilta vaaditaan ominaisuuksia, jotka edellyttävät sekä notkistavan että suojahuokosia tuottavan lisäaineen eli niin sanotun huokostimen käyttämistä betonia valmistettaessa. Tämän lisäaineyhdistelmän on havaittu joissakin tapauksissa muodostavan betoniin huomattavasti tarkoitettua enemmän ilmaa, mikä aiheuttaa betonin puristuslujuuden jäämisen ennakoitua alhaisemmaksi. Vaikka betonin ilmapitoisuutta tulisi ainakin vaativissa kohteissa mitata tehtaalla tehtävän laadunvalvonnan lisäksi myös rakennustyömaan toimesta ennen betonoimista, liian paljon ilmaa sisältävää betonia tiedetään joissakin tapauksissa päätyneen rakenteisiin saakka.

Lisäaineiden taipumus kehittää betoniin joissain tapauksissa huomattavasti liikaa ilmaa on tullut alalle yllätyksenä. Ilmiö on havaittu vasta äskettäin Liikenneviraston Kemijärven sillan tapauksen pohjalta teettämässä selvityksessä. Ongelma vaikuttaa tässä vaiheessa liittyvän globaalin kemianteollisuuden tuottamien lisäaineiden yhteistoimintaan. Tästä syystä betoninvalmistajilla on vain hyvin rajallinen mahdollisuus puuttua tilanteeseen nopeasti. Ongelma voi olla jopa maailmanlaajuinen, joskin Suomen suola-pakkasrasitusta kestävien betonien osuus ja vaatimukset poikkeavat muista maista. Ilman lisäaineita näiden betonien valmistaminen on mahdotonta.

P-lukubetoneissa tunnistetun ilmapitoisuusongelman poistamiseksi betoniteollisuus on sopinut Aalto-yliopiston, Liikenneviraston ja lisäainevalmistajien kanssa ”Robust Air” -nimisen tutkimushankkeen toteuttamisesta. Hankkeen tavoitteena on löytää sellaiset raaka-aineyhdistelmät, valmistusprosessit ja laadunvalvontakeinot, joilla betonin ilmapitoisuus pysyy hallittuna myös hankalissa olosuhteissa.

Toistaiseksi P-lukubetonien ilmamäärää seurataan tehostetusti Liikenneviraston antamien täydentävien laadunvarmistusohjeiden mukaan. Liikennevirasto myös selvittää sille viime aikoina toteutettujen kohteiden ilmamääriä mahdollisten rakenteellisten ongelmien havaitsemiseksi. Nyt käytettävissä olevien tietojen valossa on mahdollista, että viime aikoina valmistuneissa massiivivalukohteissa havaitaan tätä ilmiötä.

Betonin hidas lujittuminen työmaalla

Toisen ryhmän muodostavat kohteet, joissa on päädytty tilaamaan työmaalle sellaista betonia, jonka työstettävyys ei ole ollut soveltuva työkohteeseen tai jonka lujuudenkehitys ei ole ollut riittävän nopeaa työn etenemiseen nähden. Tavalliset perusbetonit eivät välttämättä lujitu riittävän nopeasti etenkään, jos betonointi tehdään kylmällä säällä ja muotit puretaan nopeasti joko rakentamisaikataulusta tai muottikierrosta johtuen. Näissä kohteissa ongelmat saadaan yleensä poistettua jatkamalla rakenteiden jälkihoitoa, lähinnä rakenteiden lämmitystä lisäämällä.

Mitään yleistä laatuongelmaa ei ole havaittu sementeissä tai seosaineissa, kuten maailmanlaajuisestikin vuosikymmeniä käytetyissä masuunikuonassa tai lentotuhkassa.

Jälkimmäisen ryhmän ongelmien hallintaan ottamiseksi Betoniteollisuus ry on sopinut Talonrakennusteollisuus ry:n ja Infra ry:n sekä Inspecta Sertifiointi Oy:n kanssa projektista, jolla parannetaan betoninvalmistajien ja työmaiden välistä tiedonkulkua ja täydennetään betonin oikeaoppiseen valintaan ja käyttöön liittyvää osaamista.

Oikean betonin valinta

Betoniteollisuus korostaa, että hyvistä ominaisuuksistaan huolimatta betoni ei ole materiaali, jolla onnistutaan aina riippumatta siitä, miten betonia käsitellään. Merkittävä osa onnistunutta betonirakennetta on oikein suoritettu betonointityö. Tämä edellyttää oikein valittua kalustoa ja toteutustapaa sekä osaamista ja huolellisuutta valu- ja tiivistystyössä. Betonin jälkihoito on erittäin tärkeä vaihe. Kovettumisen aikana on huolehdittava riittävästä kosteudesta ja lämmöstä, jota on tarvittaessa seurattava mittauksin.

Viileissä olosuhteissa on usein syytä käyttää nopeammin kovettuvia erikoisbetoneita ja talvibetonilaatuja, joilla on normaalia nopeampi lujuudenkehitys. Varsinkin vaativissa rakennuskohteissa betonointia ja rakenteiden jälkihoitoa tarvitaan johtamaan jo normienkin vaatima riittävän pätevä betonityönjohtaja.

Betoniteollisuus jäsenyrityksineen suhtautuu äärimmäisen vakavasti esiintyneisiin ongelmiin ja yleiseen huoleen betonirakenteiden kelpoisuudesta. Esiintyneet ongelmat ovat hallittavissa ja ratkaistavissa nyt käynnistetyillä toimilla. Toimiala uskoo, että oikealla asenteella ja yhteistyöllä läpi koko betonirakenteiden tilaus-toimitusketjun vastaavien ongelmien synty kyetään estämään vastaisuudessa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 8 kertaa

8 vastausta artikkeliin “Betoniteollisuus: Lujuusongelmien takana liika ilma ja vääräntyyppinen betoni”

  1. Betonissa oleva liia ilma on todennäköisesti tahallisesti aiheutettua. Ihan samalla kuin veden lisääminen esimerkiksi kinkkuihin. Se lisää painoa ja näin tuotteesta saatavaa hintaa. Kun betonissa on esimerkiksi 10 % ilmaa, niin tuotantohinta kuutiohinta kohti halpenee ja betonin ostajalle hinta nousee 10 %. Lisäksi ilma betonissa tekee sen, että esimerkiksi betonilattiaan tulee ilmasta johtuen aina pintahalkeamia. Tästä oli Rakennuslehdessä artikkeli muutama vuosi sitten, joka julkaistiin, kun Hannu Pyy tutki ongelman syitä.

    1. Veikko; tämä väite on tullut jostain alaa täydellisesti tuntemattomalta huhutehtaalta. Todellisuudessa oikeiden ilmamäärien hallitseminen on erittäin vaikeaa tehtaalla ja niitä ei todellakaan pyritä lisäämään.

      Kaikki jotain betonista ymmärtävät tietävät, että jo suhteellisenkin pienet ilmamäärät heikentävät tuntuvasti betonin lujuutta ja jälkiseuraamukset ovat katastrofaalisen kalliita, mallia Kemijärven silta. Ilmamäärät pyritään pitämään kaikin keinoin 1-2% sisällä tavoitehaarukassa eikä sillä ole mitään merkitystä betonin hinnoitteluun.

  2. Tämä on niin arvattava lopputulema tältä korruptoituneelta hyväveliverkostolta..Meidän betonissa, johon hyväksymme sekaan lähes mitä vain teollisuuden ylijäämäsotkua, ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Emme luonnollisestikkaan ilmoita tämän jätteen käytöstä tilaajalle, koska toimimme monopolissa.. ja pitäisihän tämän betonin olla myös halvempaa. Kaikki syy on osaamattomissa tekijöissä.. Osasyy varmasti siinäkin, kuvitelllaan että kun betoni on niin yleinen rakennusmateriaali että betonityötä osaa johtaa jokainen koulupoika.. ja joka taas on ”kaikkitietävien” valumiesten vietävissä.

  3. Hei vaan

    Talonrakennuspuolella betonin ilmamäärät määräytyvät muun muassa rasitusluokan ja suunnitellun käyttöiän kautta. Hyvällä huokosrakenteella säilyvyysvaatimukset täyttyvät pienemmilläkin ilmamäärillä, mutta normi määrää tietylle max. raekoolle 100 vuoden käyttöiälle ja jäädytys-sulatus syklille esim. 5.5% ilmamäärän. Tällöin lisäaineiden reagoidessa vaikutukset lujuuteen kertautuvat 50v rakenteisiin nähden.

    Betoninormit antavat 50 vuoden käyttöiän betonirakenteille mahdollisuuden pelkkään betonitehtaan ilmamäärämittaukseen, mutta 100 vuoden käyttöiän rakenteille pitää aina tehdä referenssimittaus työmaata vastaavien siirtojen päähän. Ilmamäärämittaus – joka edustaa kuljetuksen ja pumppauksen vaikutusta ilmamäärään.

  4. Professorit ja muut kaukana työmaista olevat hakevat erilaisia -teknologisia syitä. Massan sisältä löytyy varmaankin asiaa, mutta mitä on työmaitten paikallavaluosaaminen? Meillä on betonityönjohdossa uusi sukupolvi, jonka koulutus tuotantoon on ”kehitettyjen”opetussuunnitelmien mukaan todennäköisesti laadullisesti laskenut esim. rakennusteknikkokoulutuksesta 60 ja 70- luvulta.
    Ovatko vaativat betonointikohteet liian kokemattomissa käsissä? Kuinka tuleva valutyö ennakkoon suunnitellaan vaihe vaiheelta; massasta jälkihoitoon. Olisi mielenkiintoista saada nähtäväksi, nyt tutkittavana olevien työkohteiden valutyön suunnittelupöytäkirjat, jos sellaisia on olemassakaan? Mitä on nykyisen betonityönjohdon( rkm, amk ins, DI) betoniteknologinen osaaminen?

  5. Jos betoni on sekulia ei voi mittää, purkuun vaan … muuten betonin kovettumista ja kuivumista ennen seuraavaa työvaihetta voi reaaliaikaisesti etävalvoa kännykkään ladattavalla Palitek- appilla, on helppoa eikä paljoa maksa.

  6. Kyllä oli aikoinaan hyvä järjestelmä kun päästäkseen teknilliseen kouluun rakennusmestariksi opiskelemaan piti olla parivuotta työkokemusta rakennustyömaalta.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi