Kokeile kuukausi maksutta

Metsä Groupin Äänekosken sellutehdas on koetellut rakentajia

Suomen metsäteollisuuden kaikkien aikojen suurin investointi valmistuu syksyllä. Rakentajat antavat projektille kehuja ainutlaatuisuudesta, kritiikkiä ennakkosuunnittelun puutteellisuudesta.

Käynnistämiseen valmistautuvan Äänekosken biotuotetehtaan työmaavahvuus on nyt noin 3000 työntekijää, joista valtaosa on laiteasentajia. Monet heistä ovat tulleet kaukaa – työmaalla puhutaan kymmeniä eri kieliä. Suomalaisten osuus koko tehdasprojektin työvoimasta on ollut 64 prosenttia, ja rakentamisen osalta kotimaisuusaste on yli 90 prosenttia.

Hankkeen toteutustapa on jaettu osaurakka, jossa rakennuttajana ja toteuttajana on Metsä Groupiin kuuluva Metsä Fibre. Osaurakat, joita on satakunta, jaettiin pienempiin osiin niin, että myös pienemmät kotimaiset yritykset saivat mahdollisuuden päästä mukaan.

Myös kansainvälisissä tarjouskilpailuissa suomalaisuusaste nousi korkealle. Esimerkiksi teräsrakentaminen jäi suomalaisten firmojen käsiin. Koko projektin aikana työmaalla on työskennellyt kaikkiaan yli 1 000 eri yritystä, joista suomalaisia on ollut yli 91 prosenttia.

Toteutusorganisaatiossa on noin 100 henkilöä. Rakentamisen projektinjohdosta ja valvonnasta vastaa Metsä Groupin pitkäaikainen yhteistyökumppani jyväskyläläinen Fimpec oy.

Lähes 40 hehtaarin kokoinen työmaa on levittäytynyt vuodesta 1985 toimineen Metsä Fibren sellutehtaan viereen, sen entiselle puuvarastokentälle. Biotuotetehtaan rakennusten bruttoala on 142000 neliömetriä, kokonaistilavuus on 1,2 miljoonaa kuutiota.

Projektin rakennusteknisten töiden osuus on 25 prosenttia eli noin 270 miljoonaa euroa. Koko hankkeen arvo on 1,2 miljardia euroa.

Hankkeen rakennuspäällikkö, Fimpecin toimitusjohtaja Pekka Salomaa on tyytyväinen työnjälkeen. ”Hyvin tässä on onnistuttu. Meidän suurimmat urakoitsijat tulevat suoraan silta- ja infrapuolelta. Betonirakenteet on opittu tekemään”, Salomaa sanoo.

Suunnittelu elää

Jättiläismäinen tehdasprojekti poikkeaa normaalista talonrakentamisesta siinä, että biotuotetehtaan suunnittelu ja rakentaminen ovat vahvasti sidoksissa laitetoimituksiin.

Tahti on kova. Salassa valmistellun hankkeen investointipäätös julkistettiin 21.4.2015.

Prosessi- ja laitesuunnittelijana toimiva Sweco Industry ja rakennesuunnittelusta vastaava Sweco Rakennetekniikka olivat mukana jo esisuunnitteluvaiheessa. Jo toukokuussa 2015 Graniittirakennus Kallio Oy (GRK) oli koneineen tontilla.

”Kun metsäteollisuushanke pannaan liikkeelle, silloin ei ole mitään vielä olemassa, suunnittelu käynnistyy samaan aikaan. Tieto tarkentuu sitä mukaa, kun prosessisuunnittelu etenee”, Salomaa sanoo.

Sweco Rakennetekniikan projektipäällikkö Samu Ristolainen kertoo, että tahti on pysynyt kiihkeänä ja aikaväli laitesuunnittelun lähtötiedoista toteutukseen hyvin lyhyenä koko hankkeen ajan.

”Laitteiden lähtötiedot tulevat palasina. Kun kaikkia laitteita ei ole edes välttämättä hankittu, hyvin alustavilla tiedoilla suunnitellaan vaikkapa rakennuksen betonielementtirunko. Kun tasorakenteet, palkit ja muut on mietitty, lähtötiedot selviävät ja laitesuunnittelulta alkaa tulla tarkennuksia muun muassa kiinnitystapaan, aukotuksiin, sijaintiin.”

”Paljon on jouduttu ravistelemaan hihoista ja luottamaan siihen, että arviot pitävät kutinsa”, Sweco Industry Oy:n suunnittelupäällikkö Marko Ahvenainen kuvaa.

Kun rakentamisen suunnitelmia tulee laitos-, laite- ja rakennesuunnittelun kautta, onnistumisen edellytys on tehokas suunnittelun ohjaus. Se on osittain tilaajavetoista. Suunnittelun ohjausta on hyvin aktiivisesti viety eteenpäin myös suunnittelukokouksissa.

Ohjausta on myös Swecon sisällä, joka on hankkeessa mukana myös konsulttina. Koko Swecon osuus projektista on karkeasti noin 30 miljoonaa euroa.

Urakoitsija joustaa

Myös työmaan toiminnan koordinointiin on panostettu. Alihankinta on tiukassa valvonnassa eikä pitkiä aliurakoitsijaketjuja hyväksytä. Työmaa on jaettu kuuteen alueeseen. Jokaisella on oma sekä Fimpecin että laiteasentajien aluevastaava.

”Ketjun hallinta on tärkeä. Ei riitä, että ostetaan raudoitukset, laudoitukset ja betonoinnit. Sopimusteknisesti ne täytyy saada yhteen niin, että ketju kulkee eikä jää harmaita alueita”, Salomaa tähdentää.

Urakoitsijat kehuvat logistiikkaa ja työmaan tiedon kulkua, mutta siitä huolimatta häiriötilanteita on ollut. Rakentaja on joutunut keskeyttämään, siirtymään tieltä pois ja palaamaan paikalle, kun laiteasentajat ovat lähteneet muualle. Haasteita on tuonut myös urakoitsijoiden toiminnan yhteensovittaminen.

GRK:n aluetöistä vastaavalle työmaapäällikkö Arto Korhoselle kuvio on tuttu. ”Putkilinjoilla on yleistä tilanne, että alueelle ei pääse töihin. Jos vaikka pakkasessa joku kone ei lähde käyntiin, pattitilanne onkin valmis.”

Massiivisia rakenteita kannattaa yhteensä noin 180 kilometriä paaluja. Korhonen hymähtää, että maaperä on suorastaan vihamielinen rakentamiselle. Aluetöissä täytyy olla tarkkana, että maan alla kulkevat toimivan tehtaan putkistot ja muu tekniikka ei vaurioidu. Missään muualla maasta ei ole paljastunut niin paljon rakenteita ja putkia, joita ei ole missään kartoissa.

”Silloin työt keskeytetään ja suunnitellaan korkotasot uudestaan”, GRK:n työpäällikkö Markku Hokkanen sanoo.

Ensimmäisenä aloittanut GRK lopettaa viimeisenä. Alueurakka jatkuu vielä tämän vuoden loppuun asti. Massatehtaan ja haihduttamon paikallavalut sekä kolme erillistä infraurakkaa on luovutettu. Hokkanen toteaa, että aika on mennyt hektisissä merkeissä. Kiirettä on pahentanut se, että suunnitelmat ovat tulleet viime tingassa ja muuttuneet koko ajan.

Äänekosken biotuotetehdas on valmistuessaan pohjoisen pallonpuoliskon suurin puuta jalostava laitos, jonka kaikki tuotteet ovat biotuotteita. Sellun lisäksi biotuotetehdas valmistaa sivuvirroista erilaisia biomateriaaleja ja -kemikaaleja, bioenergiaa ja -lannoitteita.

Nipin napin kannattava, upea kokemus

Graniittirakennus Kallion (GRK) kuuden urakan arvo on noin 45 miljoonaa euroa. GRK:n työpäällikkö Markku Hokkanen arvioi, että häiriötekijät kuten suunnitelmien muutokset ja yhteensovittamisen ongelmat vaikuttavat suoraan siihen, miten urakoitsija menestyy taloudellisesti.

Vajavaisten suunnitelmien vuoksi GRK:lla jokaisen urakan massamääriin on tullut yli 20 prosentin ylitys tarjouslomakkeisiin merkittyihin verrattuna. Se ei ole kuitenkaan näkynyt hinnassa.

”Meille tämä on niukasti kannattava projekti.”

Sweco Industry oy:n suunnittelupäällikkö Marko Ahvenaisen mukaan myös suunnittelun kannattavuus on nipin napin plussan puolella. Kolmisen vuotta sitten laskettuihin tuntimääriin on tuonut roiman lisän se, että vanhan tehtaan huomioon ottaminen osoittautui arvioitua paljon työläämmäksi. Hyvin alustavissa tontin maaperäselvityksissä moni asia meni mönkään.

”Kun tietomäärä on alussa pieni ja kiima on kova saada urakka itselle, siinä ei järki pysy aina matkassa. Halvalla piti meidänkin tarjota. Kun kiireessä tehtyjä sopimuksia katsoo jälkeenpäin, näkee, että tuohon ei olisi pitänyt suostua millään.”

Uuden sukupolven biotuotetehtaan työmaalla kaikki vaikeudet jäävät ainutlaatuisen projektin kiireisen työtahdin varjoon.

”Eikä tässä voi pysähtyä kiistelemään epäselvistä asioista kovin pitkäksi aikaa, kun on koko ajan kiire eteenpäin”, GRK:n työmaapäällikkö Arto Korhonen hymähtää.

”Kaikesta huolimatta projekti on kokemuksena aivan upea”, Hokkanen hehkuttaa.

”On ollut hienoa olla tällaisessa mukana”, Ahvenainen tukee.

Projektin kokemukset yhteen

Hokkanen sanoo lähtevänsä mielellään uuteen vastaavaan projektiin, mutta toivoo parempaa ennakkosuunnittelua. Myös Ristolaisen mielestä lähtötiedot pitäisi saada ajoissa ja niiden taso on määriteltävä hyvin tarkasti. On tärkeää, että se ymmärrettäisiin myös laitepuolella.

Ahvenainen kertoo, että Äänekoskella perussuunnitteluvaihe jäi kokonaan pois, esisuunnittelusta on menty suoraan detaljisuunnitteluun. Muutaman kuukauden perussuunnittelulla moni asia olisi pystytty valmistelemaan kunnolla.

Swecolle hanke on ollut iso yhteinen ponnistus, työtä on tehty vanhojen toimistorajojen yli. Projektin kokemuksia pystytään jatkossa hyödyntämään. Rakennepuolella muun muassa teräsrakenteiden liitosdetaljeita pitää kehittää ja yhtenäistää.

”Kokemukset pitää vetää yhteen ja hakea paras ratkaisu kaikille. Bisnestä pitäisi jokaisen pystyä tekemään tämän jälkeenkin ja niin että se on kannattavaa. Ei tällaiseen pelkän referenssin takia kannata mennä”, Ahvenainen summaa.

Äänekosken biotuotetehtaan kokoisia metsäteollisuusprojekteja on suunnitteilla ainakin Kuopioon, Kemiin ja Kemijärvelle. Suunnittelijoiden ja urakoitsijoiden lisäksi ne ovat haaste myös betoni- ja elementtitehtaille.

Äänekosken hanke edellytti yhteensä 100 000 kuution valuja. Tehtaan rakentamiseen tarvittiin 15 000 kappaletta betonielementtejä ja 80 000 neliötä kantavia betoniholveja. Painavimmat palkit ovat yli 70-tonnisia.

Lujabetoni valmisti järeimmät palkit tehtaan ulkopuolella, sillä hallissa ei ollut niin suurta nosturia, jolla palkin olisi saanut muotista pois. Parman toimittamia 45 metrin jännebetonipalkkeja pitempiä ei enää pysty toteuttamaan nykyisellä kalustolla.

Hankkeen rakennuspäällikkö Pekka Salomaa pitää tilaajavetoista osaurakointimallia hyvänä jatkoa ajatellen. Vaikka biotuotetehtaan rakennuttamistiimi on ulkoa ostettu resurssi, se on samaa joukkuetta Metsä Fibren organisaation kanssa. Malli on avoin ja joustava, päätökset syntyvät nopeasti.

”Seuraavia projekteja jo vähän haarukoidaan. Aika näyttää, kolmekymmentä vuotta on pätkätyötä tehty ja aina johonkin päin lähdetty”, Salomaa toteaa.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Metsä Groupin Äänekosken sellutehdas on koetellut rakentajia”

  1. Betonimestarit Oy oli tässä samaisessa hankkeessa toimittamassa elementtejä, joiden osuus oli noin 35 %, Parman ja Lujan lisäksi.
    Betonimestarit on erikoistunut metsäteollisuuden ja muun raskaanteollisuuden rakenteiden tekemiseen ja asentamiseen eikä se kokenut Äänekosken hanketta ollenkaan hankalaksi, vaan hanke eteni sovitun mukaisesti. Tällaiset kohteet vaativat tuotannolta ja projektinhallinnalta suurta ammattitaitoa, koska muutokset ovat päivittäisiä ja pakollisia hankkeen suunnittelun edetessä rakentamisen kanssa rinnan. Suurin toimitettu elementti oli 67,1 tn ja kokkonaistonnimäärä oli 13014 tn, elementtien kappalemäärän ollessa 2203. BM:n tuotantolaitokset on suunniteltu siten, että tuotteet voidaan kaikki tehdä sisätiloissa, eikä pituusrajoitteita ole. Suurimmat pilarit, joita on tehty, ovat painaneet 84 tn. Äänekosken urakka on vain murto-osa tämän päivän tuotannossa olevasta BillerudKorsnäsin hankkeesta Ruotsissa, jonka kokonaiselementtimäärä on n. 80000 tn. mikä vastaa n. 3000 kuormaa.

  2. Miksiköhän metsäteollisuus ei näin suuressa investoinnissa käyttänyt rakennusmateriaalina lainkaan puuta?

    1. Eiköhän se puu ole järkevämpää selluna !

  3. Näin käy kun käytetään halpatyövoimaa poljetaan hintoja.Suunnitelmat elää ja käynnistys myöhästyy onhan toi nähty jo vuosien ajan eikä opiksi oteta

  4. ”Ensimmäisenä aloittanut GRK lopettaa viimeisenä”, muuten hyvä mutta GRK jätti mm. massatehtaalla ja haihduttamolla pari sataa kuutiota paikallavalutöitä tekemättä ja nyt muut urakoitsijat parsivat heidäin jälkiään siellä täällä ja tekevät loppuun tekemättä jääneet työt… ei ilmeisesti lyönytkään tarpeeksi leiville niin kannatti lopettaa kesken? Kertoo yrityksen luotettavuudesta.

    1. Kaitpa ”parsiat” siitä palkkansa saa ?

Vastaa käyttäjälle Nimetön Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat