Korjausrakentaminen Auri Häkkinen Ei kommentteja

Alvar Aallon merkkiteos korjattiin Jyväskylässä sisäilmaongelmien vuoksi

Sisäilmaongelmat olivat pääsyynä äskettäin päättyneeseen Jyväskylän yliopiston päärakennuksen Capitoliumin korjaukseen, sanoo Suomen Yliopistokiinteistöt oy:n rakennuttamisesta vastaava johtaja Aki Havia. Suurimmat rakenteelliset ongelmat löytyivät kerroksellisista lattiarakenteista.

Päärakennuksen juhlasaliaulan alapohja uusittiin kokonaan. Lattian uusi marmori löytyi Portugalista. Kuva: Anne Kurki

”Betonivaluissa olevat Toja-levyt olivat yksi näistä ongelmien aiheuttajista. Niitä käytettiin 1950- ja 60-luvuilla yleisesti”, hankkeen rakennuttajakonsulttina ollut Juhani Koponen WSP Finlandista kertoo.

Päärakennuksesta on korjattu vaurioituneita rakenteita ja poistettu rakenteita, jotka ovat alttiita kosteusvaurioille ja voivat aiheuttaa sisäilmaongelmia.

Vuonna 1955 valmistunut Alvar Aallon suunnittelema rakennus on modernin suomalaisen arkkitehtuurin merkkiteos. Kokonaan suojeltu rakennus koostuu kolmesta lohkosta: juhlasali- ja kahvio-osasta, hallintosiivestä ja Aallon kirjastosta.

Marmorilattian uusiminen teetti töitä

Eniten töitä teetti juhlasalin aulan marmorilattian uusiminen. Aulan alapohja uusittiin kokonaan.

Marmorilattian alla olevat rakenteet ovat osittain maanvaraiset ja osittain tekniikkakanavien päällä. Lattian alle on vaihdettu hiekat, tehty kapillaarikatkot lämmöneristeineen ja tehty betonilaatat. Lattiassa on uudet marmorilaatat.

”Vanhaa muistuttavaa marmoria etsittiin lähes vuosi. Lopulta se löytyi Portugalista”, Koponen sanoo.

Lattiassa on liki 950 erikokoista laattaa. Ne on sijoitettu 2 x 2 metrin ruutuihin. Jokaisessa ruudussa on omanlaisensa laatat. Palaset sahattiin valmiiksi Portugalissa.

Juhlasaliin johtavat marmoriportaat säilyivät korjauksessa. Aulan rima-alakaton puiset elementit puhdistettiin ja palautettiin paikalleen.

Korjauksia tehtiin suojelu edellä

”Suojellussa rakennuksessa on aina osia, joissa korjauksissa joudutaan menemään suojelu edellä. Suojelua on myös se, että rakennus korjataan hyvään kuntoon ja se on käytössä. Talo oli ennen korjausta tyhjenemässä”, Koponen toteaa.

Museoviraston lausunnon mukaan marmorilattian sai uusia, jos luotettavaa tapaa lattiarakenteen aiheuttaman sisäilmaongelman poistamiseksi ei ollut löydettävissä.

Lattiarakenteen alipaineistamista kokeiltiin, mutta se ei osoittautunut Koposen mukaan kestäväksi ratkaisuksi.

Hallinto-osassa on mosaiikkibetoninen lattia, joka uusittiin. Lattiarakenteet ovat osittain maanvaraiset ja osittain holvirakenteiset.

Kirjasto-osan lattia on kokonaan holvin päällä. Lattian tiililaatat poistettiin, puhdistettiin ja desinfioitiin kuumentamalla. Sen jälkeen ne laitettiin uudestaan paikalleen.

”Tiililattian korjaus ei ollut yhtä millintarkkaa työtä kuin muiden lattioiden.”

Juhlasalin ilme ja ilmanvaihto kohentui

Juhlasalin ilmanvaihto ja muu tekniikka uusittiin korjauksen yhteydessä.

Tuloilma tuodaan juhlasaliin nyt penkkien alta. Alun perin penkkien alla oli rakenteelliset poistoilmakanavat, jotka oli muutettu tuloilmakanaviksi aiemmassa remontissa.

Ilmanvaihtokoneet on sijoitettu vesikaton alle, ahtaisiin tiloihin. Ilmanvaihtoputket on pääosin sijoitettu vanhoihin hormeihin.

Työterveyslaitoksen Turun toimipiste varmisti sisäilmaolosuhteiden toimivuuden simuloimalla.

Juhlasalissa puhdistettiin myös kaikki alakaton yläpuoliset osat. Sieltä tukittiin aukot, joiden kautta ilma oli kulkenut hallitsemattomasti.

Juhlasalin penkit ja muut puuosat puhdistettiin. Istuimien uudet kankaat tehtiin alkuperäisen kuosin mallilla. Juhlasalissa on uudet parkettilattiat.

”Penkit oli aiemmin kiinnitetty betonivaluun upotettuihin lankkuihin, jotka olivat vaurioituneet. 1950-luvulla oli erilainen kiinnitystapa, nyt penkit on kiinnitetty suoraan betoniin”, Koponen kertoo.

Hänen mukaansa ongelmana suojelluissa tiloissa on, miten käytössä olevia tiloja pystytään tutkimaan ennen korjausta. Havainnot tehdään usein vasta työmaavaiheessa.

Juhlasalin vesikaton kaikkia huopaosuuksia ei ole korjattu. Ne uusitaan elinkaarensa päässä. Hallinto-osan vesikatto on uusittu ja vesikaton päältä on poistettu vanhat ilmanvaihdon kanavistot.

Kirjasto- ja hallinto-osassa on puhdistettu pintoja.

Kirjasto on osittain uusittu ja osittain palautettu. Väliseinät on poistettu arkkitehdin alkuperäisten suunnitelmien mukaisiksi. Lisäksi tilaa on kehitetty vastaamaan nykyisiä käyttäjätarpeita.

Kolmas osapuoli mukana prosessissa

Jyväskylän rakennusvalvonta edellytti, että marmorilattian suunnitteluratkaisut oli kolmantena osapuolena hyväksymässä Alvar Aallon tuotannon riittävän hyvin tunteva arkkitehti. Viipurin kirjaston korjauksessa mukana ollut arkkitehti Tapani Mustonen oli kolmantena osapuolena.

”Rakennuksessa on korjattu kaikki, mikä on ollut tarpeellista korjata. Ratkaisut ovat löytyneet yhteistyössä”, Koponen sanoo.

Suomen Yliopistokiinteistöjen rakennuttamisesta ja ylläpidosta vastaava johtaja Aki Havia kertoo, että rakennuksen korjaus kesti viitisen vuotta. Korjaus maksoi reilut 10 miljoonaa euroa. Urakoitsijana oli SRV Rakennus.

”Yhteistyö museoviranomaisten kanssa on ollut hyvää”, hän sanoo.

Mittava hanke viivästyi alkuperäisestä aikataulustaan korjaustöiden aikana ilmenneiden lisämuutostarpeiden vuoksi.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia