Rakentaminen Auri Häkkinen Ei kommentteja

11 suurimman kaupungin rakennusvalvonnat tehostavat kantavien rakenteiden laadunvarmistusta

Yhdentoista suurimman kaupungin rakennusvalvonnat ottavat käyttöön yhtenäisen käytännön kantavien rakenteiden laatusuunnitelman ja sen edellyttämien toimenpiteiden ohjaamiseksi säännösten edellyttämälle tasolle.

Rakennusvalvonnat edellyttävät, että kantavien rakenteiden laatusuunnitelman ja sen toteutuksen valvontaan nimetään pätevä asiantuntija. Asiantuntija arvioi kantavien rakenteiden laatusuunnitelman sisällön ja antaa sitä koskevan lausunnon ennen aloituskokousta sekä valvoo laatusuunnitelman toteutumista rakennustyön aikana.

Käytäntö koskee rakennushankkeita, joiden aloituskokous pidetään 1.1.2018 jälkeen. Mukana päätöksessä ovat Helsinki, Espoo, Tampere, Vantaa, Oulu, Turku, Jyväskylä, Lahti, Kuopio, Pori ja Kouvola.

Menettely korvaa Helsingin, Espoon, Vantaan ja Oulun rakentamisessa 8.12.2016 aloitetun paikallavalettujen betonirakenteiden lujuuden vaatimustenmukaisuuden varmistamiseen liittyvän menettelyn.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja rakennusvalvonnat suosittavat myös, että rakennusteollisuus laatii yhteistyössä muun rakennusalan kanssa erilaisille runkojärjestelmille soveltuvat laatusuunnitelman malliasiakirjat.

Nyt käyttöön otettava menettely on osa rakennusvalvontojen tiivistyvää yhteistyötä.

Asetusta noudatettu huonosti

Ympäristöministeriön asetus kantavista rakenteista tuli voimaan 1.9.2014. Asetuksen 9 §:ssä edellytetyn kantavien rakenteiden laatusuunnitelman laatiminen ja siinä esitettyjen toimenpiteiden toteuttaminen ei ole muodostunut vallitsevaksi käytännöksi. Asetuksen ja kantavien rakenteiden toteutusstandardien tuntemus on vähäistä. Eurokoodien mukaan suunniteltaessa on toteutukseen sovellettava eurokoodiin liittyvää toteutusstandardia, jotta saavutetaan rakenteen käyttöiän aikainen suunniteltu turvallisuus- ja käyttökelpoisuustaso.

Rakennusvalvonnat katsovat, että laatusuunnitelman laatimisen ja siinä esitettyjen toimenpiteiden toteuttamatta jättämiseen liittyy erityinen riski siitä, että rakenteellisen turvallisuuden vaatimuksia ei saavuteta. Riski koskee kaikkia rakennusmateriaaleja.

Rakennusvalvonnat katsovat, että julkisen edun kannalta erityistoimenpiteet on kohdistettava rakennushankkeisiin laajasti, jotta säännösten edellyttämät laadunvarmistusmenettelyt muodostuvat myös yleiseksi käytännöksi.

Työmaiden laadunvarmistus ei täytä kaikilta osin vaatimustasoa

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) ja pääkaupunkiseudun rakennusvalvonnat ovat keränneet käynnissä olevilta rakennustyömailta betonirakenteiden laadunvarmistukseen liittyvää aineistoa osana betonirakenteiden laatupoikkeamiin liittyvää selvitystyötä. Aineiston perusteella voidaan todeta, että työmaiden laadunvarmistustoimenpiteet eivät kaikilta osin täyttäneet niille säännöksissä asetettua vaatimustasoa.

Betonointisuunnitelmien laadussa on suurta vaihtelua ja betonointipöytäkirjat ovat usein vajavaisia. Valujen jälkihoito jätetään usein kokonaan tekemättä, lämmönseurantaa on toteutettu vain osassa työmaista. Osasta työmaista puuttui kelpoisuusvaatimukset täyttävä betonityönjohtaja.

Selvityksen mukaan on myös havaittu, että eurokoodien toteutusstandardeja ei tunneta. Kantavien rakenteiden asetuksessa asetettu vaatimus laatusuunnitelman laatimisesta ja laatusuunnitelman mukainen laadunvalvonta ei ole siten usein toteutunut.

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia