Yrjänä Haahtela osaa ohjata suunnitelmia ja kustannuksia

Viimeksi hänen toimistonsa teki Raklille tutkimuksen, joka osoitti, että Helsingissä asuntorakentaminen on 30 prosenttia Itävallan Granzia kalliimpaa. Kustannuserojen syyt ovat mielenkiintoisia: yhteistilojen määrä; rakentamis- ja kaavamääräykset; koneellinen ilmanvaihto; autopaikat; jättiparvekkeet ja työmaakustannukset.

Myyntihinnat voivat tietenkin olla jotain muuta kuin kustannukset. ”Helsingin Jätkäsaaressa myydään asuinneliöitä parhaimmillaan yli 2000 euroa kalliimmalla kuin rakennetaan.”

Julkisuudessa paljon esillä olleisiin ongelmahankkeisiin hän ei halua ottaa kantaa muuten kuin toteamalla, että rakentaminen on kaaosta, jota voidaan hallita hyvällä johtamisella.

”Suunnittele kustannukset, älä anna niiden syntyä” on koko rakentamistalouden perusta, ja se pitää hänen mukaansa kohdistaa niin ohjelmointiin, suunnitteluun kuin rakentamiseenkin. Tilaajaakin pitää ohjata ja osata muuntaa toimintaprosesseja pinta-aloiksi ja tilavaatimuksiksi.

Hyvänä esimerkkinä tästä on Lastensairaalan hanke, johon Haahtela pyydettiin mukaan kesken kaiken. Toimintaprosessien virtaviivaistamisella ja niiden yhdistämisellä suunnitteluratkaisuihin pystyttiin merkittävästi alentamaan rakennuksen pinta-alaa ja kustannuksia.

Vahingossa kustannusasiantuntijaksi

Juuri tästä tilalähtöisestä kustannusajattelusta Haahtela on tunnettu. Alun perin hänestä ei pitänyt tulla kuitenkaan kustannusasiantuntijaa vaan rakennesuunnittelija.

Kohtalo puuttui kuitenkin peliin. 1960-luvun lopulla rakentamisessa oli taantuma eikä Yrjänä Haahtela saanut harjoittelupaikkaa suunnittelutoimistosta.

Hän katseli Teknillisen korkeakoulun ilmoitustaulua, kun paikalle sattui Eero Saarsalmi, joka kouluhallituksen virkansa ohella opetti rakentamistaloutta TKK:ssa.

Hän ehdotti Haahtelalle, että tämä tulisi auttamaan häntä väitöskirjan teossa. Sen aiheena oli koulurakennusten kustannusten hallinta. Tavoitteena oli arvioida luonnossuunnitelmista, mitkä tekijät vaikuttavat rakennuskustannuksiin.

Haahtela teki sitten diplomityönsä virastotalojen rakennuskustannuksista ja päätyi rakennushallitukseen kustannuslaskennan ylitarkastajaksi.

Lisensiaattityössään hän ratkaisi, miten rakentamisen kustannuksia voidaan hallita aiheutumisen kautta perinteisen syntymisen sijaan. Tuloksena syntyivät tilakohtaiset kustannukset. ”Vastaavaa teoriaa ja siihen nojautuvaa ratkaisua ei ole vieläkään missään muualla maailmassa”, hän sanoo.

Tältä pohjalta hän sitten ryhtyi professori Juhani Kiiraksen kanssa laatimaan vuonna 1980 Kustannustietokirjoja, joista tuli nopeasti alan kustannusraamattuja.

Urakoiden pilkkoja

Jo vuonna 1975 Haahtela oli perustanut oman yhtiön kanavoimaan tutkimusrahoitusta. Päätoiminen konsulttiura alkoi vuonna 1986.

Projektinjohtorakennuttamisenkin nimellä tunnetun ”Haahtela-mallin” ideana on jakaa hanke osaurakoihin projektinjohtourakan tapaan, mutta tilaajavetoisesti. Näin syntyy mahdollisuus johtaa ja ohjata niin suunnittelua kuin rakentamistakin. Jos jokin osa(urakka) osoittautuu ennakoitua kalliimmaksi, siihen voidaan vaikuttaa vaihtamalla suunnitteluratkaisu edullisemmaksi tai pohtimalla taloudellisempia tapoja rakentaa.

Haahtelan kehitysyhtiön ajatuksena on luoda filosofia, menetelmät ja tietoaineisto, kaikki yhdessä sovelluksessa. Näistä osoituksena on TAKU-järjestelmän kohta julkaistava uusi versio. Sen Haahtela lupaa mullistavan koko rakennustalouden: tilamitoituksen, ohjelmoinnin, suunnittelun ja rakentamisen ohjauksen, hinnan arvioinnin. ”Se avaa kaikki kustannussalaisuudet”, hän lupaa.

Ensi vuonna 70 vuotta täyttävä Yrjänä Haahtela luovutti vuoden alussa rakennuttajayhtiön toimitusjohtajuuden Eero Kiljuselle. Kehitysyhtiön johdossa hän kuitenkin jatkaa.

Haahtelan tytär Tuuli vetää kolmatta tytäryritystä, joka kehittää henkilöstöhallinnon sovellusohjelmia.