Mikko Virtanen näyttää kerran käytettyä pesusientä, jossa on paksu kerros mustaa pikeä. Kuva Sami Kilpiö

Musta tahma piinaa autoilijoita ympäri Etelä-Suomea – Sotkee autot, eläimet ja paikoin jopa talojen ikkunat

Maantien asfalttipinta näyttää ensi katsomalta erittäin hyvältä – eikä ihme, sillä Someron eteläpuolella kulkeva Terttiläntie päällystettiin alle puoli vuotta sitten.

Kirjoittaja(t) Toni Lehtinen HS

Ennen sitä tie oli yksi Suomen huonokuntoisimmista. Autoilijalle kokemus tuntui kuin olisi ajanut perunapellossa.

Tien varrella asuvat somerolaiset olivat vaatineet uutta päällystettä vuosien ajan. Päällystämisen jälkeen tilanne kääntyi kuitenkin toisella tapaa huonoksi, vaikka tätä ei ensi silmäyksellä huomaakaan: Syksyn ja talven aikana tiestä on irronnut plussakeleillä runsaasti pikeä eli bitumia, joka sotkee autot, kengät, lemmikkieläimet ja jopa tienvarren talot.

Samanlainen ongelma on paljastunut useilla muillakin pikkuteillä Varsinais-Suomessa.

Elyyn tullut paljon yhteydenottoja

Ely-keskuksen kunnossapitoasiantuntija Jukka Heikkilä kertoo, että virastoon on tullut paljon yhteydenottoja sotkeutuneista autoista. Sotkut näyttävät liittyvän viime vuonna päällystettyihin pikkuteihin.

”Kyseessä ovat vähemmän liikennöidyt maantiet, jotka päällystettiin viime kesän ja syksyn aikana. Märkien kelien aikana niistä on irronnut pikeä ja autot ovat tahriintuneet”, Heikkilä kertoo.

Ennen päällystystyötä Terttiläntie eli yhdystie 2410 oli niin huonokuntoinen, että HS käytti sitä esimerkkinä kertoessaan Suomen maanteiden paikoin huonosta tilasta.

”Urakoitsija teki tien pohjan viimeisen päälle, ja rakenteeseen käytettiin paljon murskaa. Harmillisesti pinta ei ole yhtä hyvässä kunnossa”, sanoo Someron ympäristölautakunnan puheenjohtaja Mikko Virtanen. Hän asuu Terttiläntien varressa.

Tie on kestopuheenaihe Somerolla

Toinen tien varrella asuva somerolainen kertoo, että tiestä roiskuu hänen talonsa ikkunoihin ainetta, joka muodostaa niihin vaikeasti puhdistettavan kalvomaisen pinnan. Hänen talonsa sijaitsee vain muutaman metrin päässä tiestä.

Mikko Virtanen sanoo tien olevan nyt kestopuheenaihe kunnassa. Osa somerolaisista on niin kyllästynyt uuden päällysteen aiheuttamaan sotkuun, että he käyttävät nyt mieluummin hiekkapäällysteisiä kiertoteitä.

Pien saaminen irti autosta on työn takana. Virtanen näyttää kerran käyttämäänsä autonpesusientä. Se on mustan pien peitossa yhden pesun jälkeen. Myös auton renkaat ovat aivan tahmaiset.

Pien saaminen irti autosta on työn takana.

”Nyt meillä on noussut huoli siitä, miten pitkään uusi päällyste kestää kulutusta”, Virtanen miettii.

”Emme löytäneet niistä mitään ongelmia”

Ely-keskuksen mukaan tilannetta on selvitetty urakoitsijan eli Asfalttikallion kanssa. Yrityksen toimitusjohtaja Antti Kalliomaa kertoo, että yrityksen työntekijät kävivät ely-keskuksen työntekijöiden kanssa tarkastamassa kaikki kohteet muutama viikko sitten.

”Emme löytäneet niistä mitään ongelmia. En pysty kommentoimaan asiaa laajemmin. Olemme tehneet työt tilaajan vaatimusten mukaan”, Kalliomaa toteaa.

Vastaavia ongelmia ei ole tullut aiemmin Liikenneviraston tietoon. Hankinnan asiantuntija Katri Eskola kertoo, että vähäliikenteisillä teillä on käytetty jo pitkään niin sanottuja pehmeitä asfalttibetoneita.

”Jos päällysteestä tosiaan irtoaa bitumia, asia pitää selvittää perusteellisesti”, Eskola sanoo.

Mikä voisi olla pikiongelman syy?

HS:n haastattelemien asiantuntijoiden mukaan yksi mahdollinen syy voi olla poikkeuksellisen sateinen loppuvuosi. Uuden tien päällysteestä irtoa nastarenkailla ajettaessa jonkin verran ainesta, mutta kuivalla kelillä tai pakkasella kuiva aines kulkeutuu pois tieltä.

Sateilla aines voi jäädä tienpintaan, josta se voi tarttua autonrenkaisiin. Jos tie jäätyy ja taas sulaa useita kertoja peräkanaa, tiestä voi irrota normaalia enemmän aineksia.

Yksi mahdollinen syy voi olla poikkeuksellisen sateinen loppuvuosi.

Ely-keskuksen Heikkilä pitää sadeteoriaa mahdollisena. ”Syksy oli poikkeuksellisen sateinen, ja sateita tuli vielä joulukuussa, mutta ainesta ei pitäisi irrota tuossa määrin”, Heikkilä painottaa.

Samalla tavalla sotkeutuneita autoja on tavattu myös muualla Suomessa. Etelä-Suomen Sanomat uutisoi runsas viikko sitten, että autopesuloissa muun muassa Lahden ja Hyvinkään seudulla on puhdistettu poikkeuksellisen likaisia autoja. Myös niissä on tahmaista likaa, mutta likaantumisen syy ei ole välttämättä sama kuin Somerolla. ESS puntaroi ongelman johtuvan mahdollisesti teiden suolaukseen käytettävästä aineesta.

”Vähäliikenteisillä maanteillä ei yleensä käytetä suolausta, sillä suolaus voi vahingoittaa pehmeän asfalttibetonin pintaa”, Liikenneviraston Eskola sanoo.

Vuosi sitten uutisoitiin Oulun seudulla katkeavista autojen jakohihnoista. Silloin yhdeksi syylliseksi epäiltiin asfaltissa käytettävää oktomursketta. Eskolan mukaan oktomurske ei liity Someron tiehen.

”Mursketta käytetään Oulun seudulla hyvän nastarengaskestävyyden vuoksi. Sen sijaan sitä ei käytetä pehmeässä asfalttibetonissa”, Eskola sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Musta tahma piinaa autoilijoita ympäri Etelä-Suomea – Sotkee autot, eläimet ja paikoin jopa talojen ikkunat”

  1. Selityksissä löytyy. Ahneella on joskus vastuunkannon paikka. Halpa soppa teki rumaa jälkeä ja ’sateinen syksy’ on syyllinen…..how low can you go.

  2. Ei liene vaikea selvittää tieltä otetuista näytteistä ainekset. On tämä teiden päällystäminen menny jotenkin tilaajan puolelta kynnettömäksi. Onkohan tilaajan puolelta enää oikeaa valvontaa? Tietenkin vastuun kantaa myös tekijä. Sillat romahtaa ja päällysteet hajoavat. Tätäkö tämä nykyajan tienrakentaminen on?

  3. Selittely ja vähättely on kovin säälittävää. Painukaa kentälle selvittämään tilanne ja laittakaa laborantit töihin, jos niitä on enää yhtään palkkalistoilla. Loppukäyttäjänä on äärimmäisen tuskastuttavaa käyttää rajuja liuottimia joka kerta ennen pesua. Ja tämä on vain auton ulkokuoren puhdistusta. Huolestuttaa mitä tuo mönjä aiheuttaa pinttyessään muualle autoon.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi