Kokeile kuukausi maksutta

1900-luvun alun talot ovat energia­tehokkaampia, kestävämpiä ja terveellisempiä kuin uusilla menetelmillä rakennetut, väittää radikaali arkkitehtiviisikko

Suoja-yhdistyksen mukaan pitäisi päästää irti ajatuksesta, jossa rakentaminen on jatkuvasti eteenpäin kohti parempaa kulkeva juna.

Suoja-yhdistyksen Markus Heinonen (vas.), Jonas Löfroos, Ransu Helenius, Lars-Erik Mattila ja Robin Landsdorff Kasarmitorin laidalla. Taustalla näkyvä uusi toimistotalo valmistui viime vuonna. Sen alta purettiin vuonna 1961 valmistunut entinen rakennusviraston talo. Kuva: Sami Kero / HS

Tänne he haluavat tulla: Helsingin Kasarmitorille.

Valtaosin 1900-luvun alun jugendtalojen ympäröimä tori ilmentää radikaaleiksikin kutsutuille arkkitehdeille Lars-Erik Mattilalle, Markus Heinoselle, Jonas Löfroosille, Ransu Heleniukselle ja Robin Landsdorffille siirtymää rakentamisen kultakaudesta rappioon.

”Melkein kaikki Kasarmitorilla olevat talot on rakennettu yli sata vuotta sitten ja ne ovat pystyssä edelleen. Torin uudisrakennuksen alta purettiin kaksi nuorinta rakennusta, 1961 ja 1969 valmistuneet Rakennusviraston käytössä olleet rakennukset”, Mattila sanoo.

Arkkitehtiviisikon muodostama Suoja-yhdistys on olemassa siksi, että päättäjät, rakennusalan opiskelijat ja tavalliset kansalaiset heräisivät ajattelemaan rakentamista uudella tavalla.

”Tällä hetkellä meillä ei synny uutta rakennusperintöä. Nykyrakennuksilla on rakentamistapansa- ja materiaaliensa vuoksi lyhyt elinkaari”, sanoo Museovirastossa intendenttinä työskentelevä Landsdorff.

Irti luutuneista käsityksistä

Vuonna 2016 perustettu Suoja-yhdistys tekee työtä muuttaakseen luutuneita käsityksiä rakentamisesta ja arkkitehtuurista. Yhdistyksen nimi viittaa siihen, että suoja on ihmisen perustarve.

Jäsenten mukaan pitäisi päästää irti ajatuksesta, jossa rakentaminen on jatkuvasti eteenpäin kohti parempaa kulkeva juna, ja sanat ”vanha” ja ”perinteinen” kantavat mukanaan täysin tarpeettomia mielleyhtymiä ja merkityksiä.

”Arkkitehtuurissa on vallalla erittäin vahva käsitys siitä, että ajassa ei pidä mennä taaksepäin. Me emme penää mitään menneisyyteen palaamista vaan sitä, että talot rakennettaisiin kestäviksi todetuin menetelmin”, Mattila kertoo.

Ennen tunnettiin tarkkaan materiaalit

Kasarmitorin vanhimmat rakennukset ovat raskaita, massiivi­rakenteisia tiilikerrostaloja. 1900-luvun alussa talot tehtiin yksinkertaisin menetelmin lähinnä savitiilistä ja hirsistä.

Rakennusviraston entinen talo Kasarmitorin laidalla. Kuva on vuodelta 2016, jolloin ilmoitettiin talon purkamisesta. Kuva: Sirpa Räihä

Nykyään käytetään teräsbetonia, mineraalivillaa ja muovia, ja niistä tehdään monimutkaisia sekarakenteita.

1960- ja 1970-luvun lähiöiden elementti­kerrostaloille naureskellaan yleisesti. Ihmiset ottavat annettuina sen, että aikakauden talot vaativat massiivisia remontteja, tai ne pitää jopa purkaa. Sekään ei ole tavatonta, että 1990-luvulla rakennettuja taloja puretaan jo.

”Nykyajan taloja rakennetaan käytännössä ihan samalla tavalla kuin parjatuilla 1960- ja 1970-luvuilla. Sen sijaan 1900-luvun puoliväliä edeltävät talot eroavat kuin yö ja päivä kaikesta sen jälkeen tehdystä rakentamisesta. 1960-luvulla luovuttiin ajatuksesta, että talon pitää kestää isältä pojalle”, Mattila sanoo.

Hänen mukaansa ennen oli käytössä hyvin pieni määrä erilaisia rakennus­materiaaleja, ja niiden tarkka koostumus ja pitkäaikaiskäyttäytyminen tunnettiin ja tunnetaan yhä.

”Nyt käytetään hämmästyttävää määrää erilaisia rakennusmateriaaleja, joiden tarkkaa koostumusta, pitkäaikais­käyttäytymistä ja yhteisvaikutuksia ei tunneta.”

Rakennustuote­teollisuudessa vallitsee tuotesalaisuus, joten on vaikeaa selvittää, mitä kaikkea nykyrakennuksiin päätyy.

”Siellä on erilaisia muoveja, maaleja, eristeitä, levyjä, betonilaatuja ja loputon määrä näiden materiaalien lisäaineita, jotka ovat jo itsessään haitallisia ympäristölle ”, Jonas Löfroos kertoo.

Ransu Helenius uskoo, että iso osa sisäilmaongelmista johtuu epämääräisistä rakennusmateriaaleista. Homeongelmakin on seurausta rakennusmateriaalien fysikaalisista ja kemiallisista ominaisuuksista.

”Rakentamisessa sovelletaan varomattomuus­periaatetta. Käytetään aineita, joiden vaikutuksesta terveyteen ei ole kunnollista tietoa.”

”Kovimpia energiasyöppöjä ovat 1950–1970-lukujen talot”

Mattilan mukaan vanhalla, yksinkertaisella ja kestävällä metodilla voisi rakentaa taloja nykyisinkin. Eikä se olisi edes vaikeaa.

”Moni tosin tuntuu uskovan, että kyseisen rakennustavan myötä talon julkisivuun hiipii torneja ja ornamentteja, naisilta häviää äänioikeus ja asukkailta internet.”

Toinen vallalla oleva käsitys on se, että vanhat rakennukset ovat auttamattoman energiatehottomia. Siksi pitää rakentaa uudella tavalla: energiatehokkaasti.

”Uusien rakennusten energiatehokkuus perustuu kuitenkin laskelmiin, jotka eivät pidä paikkaansa. Tutkin asiaa omassa diplomityössäni ja sain selville, että kaikista energiatehokkaimpia tämän hetken rakennuskannasta ovat 1900-luvun alun talot. Kovimpia energiasyöppöjä ovat 1950–1970-lukujen talot”, Helenius väittää.

Mattilan mukaan vanhalla, yksinkertaisella ja kestävällä metodilla voisi rakentaa taloja nykyisinkin. Eikä se olisi edes vaikeaa.

Lisäksi vanhojen rakennusten yksinkertaisiin ja luonnollisiin materiaaleihin perustunut rakennustapa oli Heleniuksen mukaan huomattavasti ympäristöystävällisempi kuin nykyajan metodit, joilla taloista tulee kertakäyttötavaraa ja niiden rakentaminen tuottaa tolkuttoman määrän jätettä.

Suomalaisen rakentamisen laatutason lasku ei Suoja-yhdistyksen arkkitehtien mielestä siis johdu yksittäisistä rakennusmiehistä tai työmaista, vaan menetelmistä. Vasta kun lähtökohtana on ylläpidettävyys ja ekologisuus, on mahdollista rakentaa kestäviä taloja.

”Ei oikeita puukerrostaloja ole tällä hetkellä olemassakaan”

Ihan oma ongelmansa ovat nykyajan puukerrostalot. Niitä markkinoidaan puhumalla puun luonnollisuudesta ja puun hyvistä ominaisuuksista, vaikka Suoja-yhdistyksen arkkitehtien mukaan yksi neliömetri puukerrostalon rungossa käytettyä puulevyä sisältää jopa useita kiloja liimaa.

”Ei oikeita puukerrostaloja ole tällä hetkellä olemassakaan. Nykyisissä puukerrostaloissa on puuta vain noin neljännes, loppu on esimerkiksi mineraalivillaa, kipsilevyä, tasoitetta, muovikalvoja, liimaa, maalia ja teippiä”, Mattila sanoo.

Hän havainnollistaa asiaa vertaamalla puukerrostaloa kasvisruoka-annokseen.

”Ei kukaan kasvissyöjä hyväksyisi sitä, jos kolme neljännestä hänen annoksestaan olisikin lihaa.”

Ylipäätään nykyrakentamisessa henki on Suoja-yhdistyksen mukaan se, että materiaaleja muokataan eri tarpeisiin sopiviksi. Sen sijaan pitäisi rakentaa materiaalien ominaisuuksia kunnioittaen.

Suoja korostaa kestävyyttä

Yhtäkään yhdistyksen opeilla rakennettua taloa ei ole vielä tehty, vaikka kaikki jäsenet ovat suunnitelleet omia versioitaan. Mattilan Tulevaisuuden kerrostalo esiteltiin HS:ssa vuonna 2016.

Suoja-yhdistykselle rakentamisen lähtökohta on kestävyys. Rakentamisessa tulisi pitäytyä yksinkertaisissa ja ympäristölle haitattomissa materiaaleissa: puussa, savessa, luonnonkivessä, kalkissa, lasissa ja teräksessä.

”Me emme ole teoreetikkoja, vaan konkretisoimme ratkaisuja. Pyrkimys on vaikuttaa rakentamiseen lainsäädännön ja koulutuksen kautta”, Mattila kertoo.

Yhtäkään yhdistyksen opeilla rakennettua taloa ei ole vielä tehty, vaikka kaikki jäsenet ovat suunnitelleet omia versioitaan.

Hän tekee paljon luentokeikkoja esimerkiksi yliopistoilla. Ensi kesästä lähtien Mattila alkaa kansantajuistaa suomalaisen rakentamisen ongelmia Suomen Kulttuurirahaston tuella.

”Jos aina olisi rakennettu niin kuin Suomessa 1960-luvulta eteenpäin, meillä ei olisi Töölöä, Ullanlinnaa tai Pariisia. Kaikki niissä olevat talot olisi jo jouduttu purkamaan aikoja sitten.”

Tätä artikkelia on kommentoitu 33 kertaa

33 vastausta artikkeliin “1900-luvun alun talot ovat energia­tehokkaampia, kestävämpiä ja terveellisempiä kuin uusilla menetelmillä rakennetut, väittää radikaali arkkitehtiviisikko”

  1. Kiitos pojat avuksesta. Aika paljon päätöksiä ja määräyksiä rakennetaan valheen ka kiireen päälle. Miksi näin ? Se on iso kysymys.

  2. Se vain on niin, että jos suunnittelee talon samaan tyyliin kuin 1900 luvun alussa, rakennukselle ei saa rakennuslupaa. Yksi ratkaiseva tekijä on painovoimainen ilmanvaihto. Sitä ei ole lupa kerrostaloihin rakentaa. Toisaalta painovoimaisen ilmanvaihdon saa rakentaa, mutta sen pitää toimia kuin koneellisen ilmanvaihdon; tarkoittaa sitä, että ilmanvaihdon pitää tehostua automaattisesti esim kesällä. Silloinhan se ei enää ole painovoimainen vaan koneellinen. Tai: pitää rakentaa kaksi rinnakkaista ilmanvaihtoa; painovoimainen ja koneellinen. Koneellinen kytkeytyy päälle, kun ilmanlaatu menee huonoksi.

  3. Joo voidaan rakentaa tiilestä yms. Tehdään vain n. 1,5m paksut seinät ja muurataan paikalla. Saattaa tosin maksaa ihan järjettömiä summia, mutta mikäs siinä asunnothan on Helsingissä nykyäänkin jo halpoja!

      1. Ei ei ei ei!! Tämä on liian uutta tekniikka, piti artikkelin mukaan olla 1900-luvun alun tuotteita!

        Törmäsin tähän tuotteeseen muuten ensimmäisen kerran, vaikutti ihan järkevältä. Mikä tämän tuotteen etu on esimerkiksi eristemuottiharkkoon?

        1. Etuna mm. yksiaineisuus, poltetun tiilen erinomaiset lämpöä ja kosteutta tasaavaat ominaisuudet. Kuivaa rakentamista alusta alkaen. Ei kutistu, ei vaadi raudoitusta, nopeasti pinnoitettavissa sekä sisä- että ulkopinnoiltaan.

          1. Kyllä tuo varmaan omakotitalo rakentamiseen toimii, mutta en usko, että nykymääräykset sekä rakenneteknisen laskentatarkastelun läpäisevää kerrostaloa saadaan tehtyä. Puhumattakaan nykyarkkitehtien höpötyksistä.

      2. Ne todellakin täyttyy nipinnapin, energialuokka G/2015, kaukolämpö. Luokitus saattaa olla parempi, mutta se perustuu siihen, että on käsitoimista tai omavoimaista talotekniikkaa.

  4. Ihanko tosissanne vertaatte nyt museoviraston suojelemia rakennuksia bulkkirakennuksiin? Väitän, että rakennusten huoltaminen on aivan järjettömän paljon paremmin hoidettu museoviraston valvonnan alla kuin näissä verrokkirakennuksissa.

  5. Ei tuo ole ihan noin yksinkertaista, mitä tässä esitetään. Tokihan voidaan jättää seinät ja eristeet kokonaan pois ja maksaa lämmityksestä sitten. Onko se sitä parempaa hiilijalanjälkeä, sähköhän tulee sentään töpselistä? Tai, jos haluaa päästä nykyisten energiamääräysten mukaiseen U-arvoon esimerkiksi pelkällä tiiliseinällä, niin pelkästään seinän paksuus tulisi olla luokkaa 3,5m.

  6. Puutikkuja liimaamallako tulee terve talo-

  7. Aktiiveilla on ihan hyviä näkökohtia, mutta minusta hieman väärät johtopäätökset.

    Siinä herrat ovat oikeassa, että nykyrakentamisessa käytetään monelta osin aivan liian monimutkaisia ratkaisuja. Ne kaatuvat rakennuksen omistajan päälle käyttövaiheen aikana, kun rakennuksen teknisen toiminnan ymmärtäminen, seuraaminen ja tarvittaessa korjaaminen menee aivan liian monimutkaiseksi ja joskus jopa mahdottomaksi. Ja tätä on tehty jo pitkään. Esimerkiksi Launeen puretussa koulussa oli yksistään 27 erilaista alapohjaratkaisua.

    Mitä tulee 100 v sitten rakennettuihin taloihin, ne ovat kyllä ilman muuta hyviä rakennuksia monessa mielessä. Mutta haluaisin silti nähdä, kun tämän päivän rakentamisessa kellareita eristettäisiin kivihiilitervalla eli kreosootilla, putkiliitoksia tehtäisiin lyijyosilla ja välipohjiin laitettaisiin sammalia metsästä, noin vain esimerkkeinä.

    Ja mitä tulee rakentamisen laatuun entisaikaan, Helsinkiin perustettiin rakennustarkastan virka muistaakseni v 1913, koska niin suuri osa rakenteilla olevista kerrostaloista sortui jo rakentamisen aikana.

  8. Se on ihan saletti, että jos tarkastus antaa tehdä talon vaikka tikuista liimailemalla, sen jälkeen niitä ei muusta tehdäkään.

  9. Tämä aihe nousi esiin jo vuonna 2015 Rakennusfysiikkaseminaarissa Tampereella. Mattilan tulevaisuuden talokin esiteltiin siellä ja oli ehdolla Rakennusfysiikkakilpailun palkinnon saajaksi.

    Rakennusfysiikan grand old man professori Mark Bomberg Kanadasta toi esiin sen, viime vuosisadan alussa valmistuneet tiilitalot olivat terveellisempiä ja yhtä energiatehokkaita kuin nykyrakennukset.

    Niiden massiiviset seinät ja välipohjat tasaavat lämpöä ja kosteutta eivätkä pienet ikkunat aiheuta vetoisuuden tunnetta asukkaille. Korkeat huoneet, painovoimainen ilmanvaihto ja massiivisiin rakenteisiin varastoituva takan tai muun lämmityslähteen lämpö pitävät olosuhteet miellyttävän tasaisina.

    Me tarvitsemme Bombergin mukaan rakentamiseen nyt uutta visiota vikasuuntaan menneen tradition sijaan.

    ”Meidän on aloitettava siitä, missä oltiin sata vuotta sitten, jolloin rakennukset reagoivat hyvin hitaasti ulkolämpötilan muutokseen. Tuolloin käytössä olleet rakennukset tasoittivat yö- ja päivälämpötilojen erot. Rakennuksen lämpömassa toimi lämpöpatterina, joka lievensi sisäilmaolosuhteita ulkona vallitsevia äärimmäisiä lämpötilanvaihteluja vastaan”, Bomberg kuvasi.

    Hänen mukaansa hyvin eristetyn, ilmatiiviin, 6-8 tunnin lämpömassan omaavan rakennuksen suunnittelu niin puusta, teräksestä kuin tiilestäkin on helppoa. Fyysikkona hän korostaa, että tällöin ei puhuta rakennuksen tarvitseman kokonaisenergian vähentämisestä vaan pelkästään lämpökuormahuippujen tasaamisesta.

    ”Kyse on myös asukkaiden tuottaman lämpökuorman tasaamisesta, niin että rakennukset voisivat ottaa käyttöenergiansa talteen yöaikaan”.

    Suomalaisen rakentamisen homehistoriikissani (päivitetty äskettäin) kerron myös kuinka hyviä suomalaiset purulla eristetyt vanhat pientalot olivat. Uusi mineraalivilla oli aluksi tiiviyden kannalta jopa huonompi ratkaisu puhumattakaan siitä, että purueristetyt talot toimivat samalla tavalla kosteutta ja lämpötilaa tasaavina kuin vanhat massiivitiilitalotkin.

    Painovoimainen ilmanvaihto on muuten palaamassa takaisin ja siitä on valmistumassa ohjeet. Kapuloita rattaisiin ovat heittäneet vain ympäristöministeriön virkamiehet, jotka vetoavat siihen, että ihmiset eivät enää osaa kesähelteellä avata ikkunaa.

    1. Painovoimaista ilmanvaihtoa ei hyväksytä kerrostaloihin. Ihan äskettäin yritin (Oulussa) hakea rakennuslupaa kohteelle, jossa olisi ollut seinissä massiivitiilirakenne ja painovoimainen ilmanvaihto. Ei saanut rakennuslupaa; syynä se painovoimainen ilmanvaihto.

      1. Syy lienee myös selvä. Ilma ei vaihdu kesäisin tarpeeksi tehokkaasti ja talvella puolestaan melkoisen tehokkaasti lämpötilaeron takia.

        Yleisesti taitaa rakennusten tiiveysvaatimus lähteä halusta olla raikkaassa sisäilmassa. Tilaajat itse vaativat raikasta sisäilmaa, joka johtaa tehostettuun ilmanvaihtoon, alipaineistamiseen ja sen takia tiiviisiin rakenteisiin (jotta se korvausilma tulisi ulkoa, eikä esimerkiksi suodatettuna jostain maanvaraisen laatan ja seinän liittymästä). Ylipaineistamalla rakennusta, ilman kosteus taas puskisi rakenteeseen ja seinät olisivat kosteusrasitettuja pidempiä aikoja = homeitiöitä yms ehtii kehittyä.

  10. Mihin tämä väite 1900 luvun alun rakennuksen paremmasta energiatehokkuudesta verrattuna 2010 luvun rakennukseen perustuu? Onko mitattu käytetyn sähkön määrää vai mitä tässä on vertailtu? Tulisiko meidän käyttää vertailussa 1900 luvun parhaita taloja ja 2010 luvun huonoimpia? Jutussa on paljon hyviä asioita, mutta se kaatuu tällaisiin populistisiin heittoihin, joita ei joko avata tai sitten ne eivät tarkoita mitään. Voitaisiin jättää nuo klikkiotsikot iltapäivälehdille..

    1. Vuonna 2009 tehdyn, Helsingin Sanomissa julkaistun vertailun mukaan kaukolämmön ja lämpimän veden vuosikulutus oli esimerkin töölöläistalossa 32 kilowattituntia asuinkuutiota kohti. Keskimäärin helsinkiläistalo kulutti samana vuonna 51 kilowattituntia kuutiota kohti.

      ”Massiiviset tiilestä ja betonista rakennetut seinät pitävät kylmän ulkona”, kertoi jutussa Helsingin Energian kaukolämpöjohtaja Veikko Hokkanen.

      ”Ja umpikorttelirakenne takaa, että joka talossa on kaksi lämmintä seinää, toisin kuin myöhemmissä pistetaloissa.”

      Rakennuslehden jutussa (Miksi sata vuotta sitten rakennettiin…) on eri vuosikymmenten talojen energiankulutuksesta grafiikkakin. 2010-luvulla energiamääräykset kiristyivät niin paljon, että uudet talot ovat parantaneet sijoitustaan merkittävästi. Toisaalta monissa niissä on jäähdytys, joka lisää energiankulutusta.

      1. Joo. Aletaan rakentaa Lappiin Töölöä. Elämällä ei ole muuta tarkoitusta kuin lämmittää takkaa päivät pitkät.

      2. Tosi hyvä lähde kyllä. Monessa 1900-luvun rakennuksessa lämmitetään öljyllä… Se kun rajataan valitut ja aatteelle mieluisat lähteet tutkimuksen ulkopuolelle, niin saadaan mielekkäitä tuloksia. Tupakkakin on ekologinen ja turvallinen päihde, koska sehän on lähes kokonaan uusiutuvista lähteistä tehtyä.

  11. ”Hänen mukaansa ennen oli käytössä hyvin pieni määrä erilaisia rakennus­materiaaleja, ja niiden tarkka koostumus ja pitkäaikaiskäyttäytyminen tunnettiin ja tunnetaan yhä.”

    – vedeneristeenä/kosteussulkuna teollisuuden kivihiilitervatisleitä, kreosoottia yms. syöpää aiheuttavia ja vaarallisia aineita
    – välipohjissa sekatäyttöjä, joissa teollisuuden polttoprosesseissa syntyneitä kuonia, masuunikuonaa, koksikuonaa, rakennusjätettä
    – eristeinä korkkilevyä, toja-levyä, olkilevyjä, jotka homehtuvat helposti / homehtuivat jo valmistusvaiheessa/työmaalla
    – maaleissa lyijyä
    – asbestista ei viitsi edes mainita

    ”Siellä on erilaisia muoveja, maaleja, eristeitä, levyjä, betonilaatuja ja loputon määrä näiden materiaalien lisäaineita, jotka ovat jo itsessään haitallisia ympäristölle ”, Jonas Löfroos kertoo.

    Arkkitehtuuri on rakennustaidetta ja arkkitehtien tulisi pitäytyä omassa erikoisalassaan.

    1. Puhumattakaan kaksoislaattarakenteista, joiden muottilaudat ja puru-/rakennusjätetäytteet on jätetty ”lähes” kuivien betonirakenteiden sisään homehtumaan. On ollu ekologista jättää kyllä kaikki rakennusajan jäte rakenteiden sisään homehtumaan.

  12. Artikkelista ilmenee, että entisaikojen tarkastajat 100 vuotta sitten sovelsivat hyvin tehokasta lean-oppia, eli määräsivät huonon työn purettavaksi, eli tsaarin ajan virkamiehet eivät olleet mitään näpertelijöitä.

    1. Niin, nykypäivänä tsaarin standardit ei mene läpi. Lyijyä,kreosoottia ja muita syöpää aiheuttavia aineita ei saa käyttää. Tsaari ei tiennyt esim radonistakaan yhtään mitään. Oletko käynyt monessakin 1900-luvun alun korjauskohteessa? Usko tai älä, niitä remontoidaan ja huolletaan. Nyt on useimmassa 1900-luvun alun rakennuksessa käynnissä kolmas korjuskierros. Perustaloon ei tämmöisiä rakenteellisia kalliita remontteja haluta tehdä niiden kalleuden vuoksi, vaan ne puretaan ja tehdään sitten uusi. Koska museovirasto usein vaatii näiden 1900-luvun alun rakennusten korjaamista, hinnasta riippumatta,ne ovat pystyssä edelleen.

      Eräässä vanhassa koulussa, jossa olen rakennesuunnittelijana, kaikki orgaaninen jäte ja ne hienot ja hyvät homeiset esim. korkki-, tojalevyeristeet poistetaan ja korvataan ei-orgaanisilla materiaaleilla. Esimerkiksi puupalkit ratakiskojen tai / INP-palkkien päällä välipohjissa korvataan teräspalkeilla. Lisäksi kaikki alapohjat puretaan, lisätään radonputkisto sekä radonkermit uusien alapohjien ja seinien liittymiin(koska ihailemasi tsaari niitä ei ollut asentanut). Sen lisäksi valmiit rakenteet vielä tiivistetään jokaisesta saumasta vahvistusnauhalla sekä asiaankuuluvalla siveltävällä materiaalilla. Lisäksi ilmanvaihto korjataan, koska oppilaiden määrä on liian suuri nykyiselle painovoimaiselle ilmanvaihdolle. Kohteessa on pari tuhatta neliötä ja kustannus on n. 3,5 miljoonaa. Samalla rahalla melkeinpä purkaa ja rakentaa uuden. Arvaatko, mikä taho estää purkamisen? Oikein, museovirasto. Syy on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus.

      1. Ainiin tsaari oli unohtanut myös salaojat, joiden puutteen takia yhdessä huoneessa ei hiekka vanhan alapohjan alla juuri pöllynnyt. Kapillaarikatkotkin tuntuu puuttuvan kantavien seinien ja perustusten välistä, kun seinät ovat alareunoista märkiä.

  13. Kyse ei varsinaisesti ollut tsaarista, vaan jidoka-periaatteesta, joka on varsin tehokas Toyotalla.Vaikea sanoa, kumpi on haitallisempaa epoksi vai kreosootti. On se hyvä kääntää huomio tsaariin, kun tämän päivän materiaalitkaan eivät kestä kriittistä tutkimista, joten näpertelijät vaietkaa antibioottienne kanssa. Olette iskeneet kätenne paskaan, ei kukaan pakota ottamaan suojeltua kohdetta.

    1. Miten Toyota tähän liittyy?? Etkös sinä nimenomaan puhunut tsaarin ajan loistokkuudesta.

      Mikä helvetin epoksi, en ole semmoisestakaan mitään kirjoittanut. En itse semmoista laittaisi lattiaan tiivisteeksi. Tässä esimerkissäni puhuttiin alapohjien uusimisesta. Oletko itse mennyt sivelemään epoksia uuden laatan päälle? Tämä on rakennusala, antibiootit kuuluvat lääketieteeseen, kannattaa mennä niistä juttelemaan sen alan nettijulkasuihin, jos ne kiinnostaa.

      1. Sinä et ole missään korjausrakentamassa ollut, POIKA.

        1. No tuo poika-argumenttihan tunnetusti lisää uskottavuutta, varallisuutta, potenssia, haluttavuutta, ulkonäköä, sukuperimää ja ammattitaitoa aivan radikaalisti. Joten jatka vain ihmeessä edelleenkin valitsemallasi hyväksi havaitulla linjalla.

          1. Ja laadukas kommentointi sen kun jatkuu. No, tasosi keskustelijana tuli ainakin selväksi, vaikkei horinoistasi kyllä muuten tolkkua ota pirukaan.

  14. Eräästä 1900-luvun koulurakennuksesta haitta-ainekartoituksessa löytyi 59:stä näytteestä 44:ssä asbestia, kolmessa raskasmetalleja, yhdessä polykloorattua bifenyyliä, yhdessä lyjyä, viidessä, polyaromaattisia hiilivetyjä ja viidessä öljyhiilivetyjä. Kohde ei ole edes mikään aivan valtava, kaksi 4 kerroksista rakennusta, n 2000 neliömetriä.

    Lisäksi purku-urakassa löytyi muutamasta ei-näytepaikasta lisää asbestia ja lyjyä. Lyjyä oli käytetty mm. seinämaaleissa.

    Kyllä, voidaan todeta, että aikanaan tunnettiin kaikki käytettävät rakenteet ja materiaalit läpikotaisin.

    1. Usein näissä kohteissa myös asbestia sisältävät viemärit on muurattu kantavien seinien sisään. Niiden poistaminen on äärettömän työlästä ja poistamatta jättäminen valtava riski sisäilman laadulle. Kantavien seinien sisällä toisinaan löytyy myös kumibitumisivelyä, jonka poistaminen on mahdollista, mutta edelleen maksaa aivan älyttömiä summia

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat