CLT-rivitalossa sisäseinät ja -katto voidaan jättää puupinnalle. Näin Laajasalon kohteessa myös tehdään. Kuva: Anne Kurki

Helsinkiin nousee CLT-rivitalo – puu myös näkyy asuntojen sisällä seinissä ja katossa

Woodberg oy rakennuttaa parhaillaan yhtiön ensimmäistä kohdetta Helsingin Laajasaloon. Kyseessä on sikäli harvinainen rivitalohanke, että se toteutetaan ristiinliimatusta massiivipuulevystä eli CLT:stä.

Kirjoittaja(t) Hannu Lättilä

Puurivitalossa voi omakotitalojen tapaan jättää kaikki sisäseinät ja -katon puupinnalle. Tätä mahdollisuutta on myös hyödynnetty Laajasalon rivitalossa.

”Puupintaa jää hyvin paljon näkyviin sisällä. Haluamme näyttää selvästi, että talo on puurunkoinen. Kaikille niille ihmisille, jotka ovat tulleet näyttöön tai halunneet lisätietoa talosta, on ollut tärkeä asia, että talo on puurakenteinen”, yksi Woodbergin perustajista, arkkitehti Aleksi Niemeläinen kertoo.

Hänen mukaansa näytössä käyneet ihmiset ovat olleet pääasiassa nuoria perheitä ja pariskuntia, 20–35-vuotiaita.

”Nuorempia ihmisiä kiinnostaa myös se, mistä rakennus on tehty, eikä vain hinta ja sijainti, jotka varmasti tulevat kaikkien prioriteeteissa ykkösenä.”

Puu ei saa maksaa ekstraa

Kohteeseen valmistuu kuusi asuntoa, jotka kaikki on myyty. RS-kohteen asunnoista puolet oli myyty ennen rakentamisen käynnistymistä. Työt alkoivat syksyllä, ja kohde valmistuu kesäkuussa.

Kaikkien asuntojen pinta-ala on 77 neliötä ja velaton myyntihinta 420000 euroa. Niemeläinen kertoo, että asunnot pyrittiin hinnoittelemaan samaan tasoon vastaavien uudisasuntojen kanssa, mutta hinnoittelua vaikeutti se, että alueella on lähinnä vanhoja ja selvästi suurempia rivitaloasuntoja.

”Koska tämä on uudiskohde, vertailuhintaa ei oikein löytynyt. Perusajatus oli kuitenkin se, ettei CLT-talosta pitäisi maksaa yhtään ylimääräistä. Massiivipuurakentaminen ei tule toimimaan suuremmassa mittakaavassa, jos siitä pitää maksaa enemmän. Sijainnin ja hinnan pitää olla sama kuin muillakin materiaaleilla, niin silloin uskon, että siitä on kilpailuetua, että talo on massiivipuuta.”

Kuivaketju10:n mukaan

Laajasalon kohdetta ei ole rakennettu teltan alla, mutta se on toteutettu Kuivaketju10:n periaatteiden mukaisesti.

”Kuivaketju10 on rakennusluvassa, ja sen mukaan on toimittu. Joku eriste pääsi kastumaan, ja se vaihdettiin. Sillä on pärjätty. Rakentamisen olosuhteet ovat tietenkin olleet hankalat, koska syksy oli sateisin 30 vuoteen”, Niemeläinen toteaa.

Sekä Niemeläinen että työmaan vastaava mestari Anders Brandt kuitenkin korostavat, ettei CLT kastu kovin helposti ja se myös kuivuu. Esimerkiksi syksyn kovien sateiden aikana CLT-elementtien kosteus ei noussut ylettömän korkeaksi.

”Mittasimme ihan mielenkiinnon vuoksi kosteutta seinissä. Se oli alle 20 prosenttia kaksi tuntia vesisateen päättymisen jälkeen”, Brandt sanoo.

Heidän mukaansa suurempi riski on muiden rakennusmateriaalien, kuten eristeiden, ja liitoskohtien osalta.

Urakoitsija omistajana

Kohteen CLT-levyt on toimittanut Crosslam Kuhmo ja jatkotyöstänyt Timberpoint Loviisassa. Runkourakasta vastaa Kuninkaankylän Puurakentajat oy. Pääurakoitsija on Redan oy, joka on mukana myös omistajana Woodbergissä.

”Yksi johtoajatus Woodbergissä on, että yhtiössä on mukana urakoitsija. Redanin Johan Aarnion kanssa olemme useamman kerran miettineet, miten työmaan ilmapiiri lipsuu helposti väittelyksi, ja siellä puhutaan aina rahasta ja tehokkuudesta. Totesimme, että helpoin tapa korjata tämä ongelma on perustaa yhteisyritys, jossa myös urakoitsijalla on lopussa lisäkannuste, jos tavoitehintaurakassa pysytään”, Niemeläinen kertoo.

”Kun urakoitsija on osaomistajana rakennuttavassa firmassa, niin rakennuttajan mahdollinen menestys kiertää sitä kautta myös heille.”

Puusta myös jatkossa

Vuonna 2016 perustetun Woodbergin seuraava projekti on kaksi paritaloa Helsingin Jollakseen. Ajatuksena on, että kaikki tulevat hankkeetkin ovat puurakenteisia.

”Se on ihan selvä, että puurakentamisen kanssa olemme tekemisissä. Se kiinnostaa, haluamme oppia siitä enemmän ja tarjota niitä tuotteita, koska niitä ei tällä hetkellä ole kovin paljon tarjolla”, Niemeläinen toteaa.

CLT:n käyttö ei ole kiveen hakattu jatkossa. Sen ohella mahdollinen ratkaisu voisi olla mekaanisesti kiinnitetyt massiivipuulevyt, joissa ei ole käytetty lainkaan liimaa.

”Pitäisi olla massiivipuurakenne ja mielellään mahdollisimman vähän eristettä. Haluaisimme päästä mahdollisimman luonnonmukaiseen lopputulokseen.”

Otsikkoa ja tekstin ingressiä on muutettu 3.5.2018 klo 14.00. Aiemmin jutussa todettiin, että kyseessä on Suomen ensimmäinen CLT-rivitalo. Ensimmäinen CLT-rivitalo on kuitenkin rakennettu vuonna 2017 Helsinkiin Honkasuon puutaloalueelle.

Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa

3 vastausta artikkeliin “Helsinkiin nousee CLT-rivitalo – puu myös näkyy asuntojen sisällä seinissä ja katossa”

  1. Olen samaa mieltä: puusta voi tehdä yksikerroksisia pientaloja. Jopa CLT:stä.
    Mutta ei kerrostaloja.

  2. Nimettömän kommentin perusteella ajattelin selventää, että nämä Laajasalon rivitalon asunnot ovat kaksikerroksisia.

  3. Uretaaniliima ristiliitoksissa estänee puun luonnollisen hengittämisen , milloinkahan järki palaa päättäjille että vanhoja kunnon hirsitaloja voidaan määräystenkin puitteissa rakentaa joka kuntaan

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi