Kokonaisen korttelin uudistaminen ei ole helppo juttu Helsingin kantakaupungissa. Töölöntullin suuren korttelin kiinteistöjen omistajat haluavat muuttaa tyhjentyneitä, huonokuntoisia toimistojaan ja oppilaitoksia mieluimmin asunnoiksi.
Korttelin tarina kertoo siitä, että eri osapuolten näkemykset vaihtelevat ja kiistoja syntyy kaavoittajien kanssa.
Kaavamuutoksia valmisteltaessa kaupunki arvioi erilaisia tarpeita, mutta kiinteistöjen omistajat odottavat, että sekä isoja rakennusyhtiöitä että pienempiä toimijoita kohdellaan tasapuolisesti.
Kun Töölön rapistunut uimahalli haluttiin korjata, alkoi Topeliuksenkadun, Töölöntullinkadun ja Stenbäckinkadun rajaaman korttelin uudistaminen. Kaupunki antoi urheilutaloyhtiölle yli 4 miljoonan lainan, ja opetus- ja kulttuuriministeriöltä tuli lähes miljoonan euron avustus.
Peruskorjaus on jo käynnissä, ja halli avautuu uudelleen syksyllä 2019.
Saman rakennuskokonaisuuden tyhjentyneet toimistokerrokset tarvitsisivat myös täysremontin, sillä Työterveyslaitos (TTL) on muuttanut rakennuksesta naapuritontille jo kauan sitten.
Arviona noin viisisataa uutta asuntoa
Samalla kaupunki päätti, että arkkitehti Einari Teräsvirran suunnitteleman ja vuonna 1967 valmistuneen kolmikulmaisen näyttävän rakennuksen julkisivut suojellaan. Kaupunki myönsi toimistokerrosten omistajalle Senaattikiinteistöille poikkeusluvan muuttaa Topeliuksenkadun puolen opiskelija- ja senioriasunnoiksi, jotta korjaukseen löytyisi varoja.
Pian sen jälkeen valtionyhtiö myi hankkeen yksityisten sijoittajien Helsingin TOP 41 oy:lle.
Helsingillä ei ollut vielä periaatteita siitä, miten vanhoja asemakaavoja muutetaan uutta käyttötarkoitusta varten, kun korttelin ensimmäisen tontin uudistaminen alkoi.
Pian tämän jälkeen ne lyötiin lukkoon kaupunkisuunnittelulautakunnassa. Päätökseen lisättiin, että muutoksia on mahdollista käsitellä myös yksittäisinä tapauksina.
Työ eteni ja kaavoittajat arvioivat, että kortteliin voitaisiin saada noin viisisataa uutta asuntoa.
Toimistokerrokset asunnoiksi
Alkuun yhteistyö sujui jouhevasti kiinteistöjen omistajien kanssa. Yksi niistä on rakennusyhtiö YIT, jolle kaupunki myi aiemmin yli 14 miljoonalla eurolla Markkinointi-instituutin tontin Töölöntullinkadulta.
Sisäilmaongelmista kärsivälle suurelle kiinteistölle kaavailtiin purkulupaa, ja tontille tuntuvasti lisää rakennusoikeutta. Eli kaikkiaan noin paria sataa uutta asuntoa.
Helsingillä ei ollut vielä periaatteita siitä, miten vanhoja asemakaavoja muutetaan uutta käyttötarkoitusta varten, kun korttelin ensimmäisen tontin uudistaminen alkoi.
Myös kiinteistöyhtiö Töölöntullinkatu 8 halusi muuttaa omistamansa osan toimistokerrokset asunnoiksi, sillä vain sisäseinä erottaa sen uimahallin puolen osasta. Töölöntullinkadun puoleisen osan omistaa Työterveyslaitos, Tehy ja kuusi ammattiliittoa.
Tiloissa on ollut pitkään vuokralaisena Helsingin Aikuisopisto, joka on irtisanonut sopimuksensa ja muuttaa Runeberginkadulle Chydeniaan.
Kiinteistöyhtiö perusteli ehdotustaan kaavoittajille sillä, että Töölöntullinkatu on rauhallinen ja korttelin sisällä on pihakansi.
Neljä lisärakentamisvaihtoehtoa
Jos kiinteistö halutaan muuttaa asunnoksi, siinä on oltava jonkinlainen piha-alue. Lisärakennukselle olisi tontilla tilaa, ja sen asuntoihin olisi mahdollista rakentaa myös parvekkeita.
”Vain rakennusoikeuden lisääminen tekee talon korjaamisen mahdolliseksi eli sillä tavoin pystytään kattamaan kustannukset”, sanoo tilasuunnittelupäällikkö, arkkitehti Eero Palomäki Työterveyslaitoksesta.
Myös kiinteistöyhtiö Töölöntullinkatu 8 halusi muuttaa omistamansa osan toimistokerrokset asunnoiksi,
Kiinteistöyhtiö teetti kaavoittajien vaatimia selvityksiä ja suunnitelmia. Kaavoittaja valitsi neljästä lisärakentamisvaihtoehdosta yhden, jota työstettiin eteenpäin.
”Asunnot tuntuivat sopivalta, ja lisäosan julkisivuja ehdittiin sovitella jo yhteen professori Hannu Huttusen YIT:n tontille suunnittelemien kolmen uuden asuinrakennuksen kanssa niin, että kaupunkikuvasta saataisiin yhtenäinen”, Palomäki kertoo.
Sitten kaavoittajan mieli muuttui. Sitä perusteltiin sillä, että ”pihajärjestelyjä ei asumisen suhteen pystytä järjestämään tyydyttävästi”.
Hotellisuunnitelmat esiin
Aiemmat, jo kertaalleen hylätyt hotellisuunnitelmat kaivettiin naftaliineista. Seuraavaksi yhtiötä pyydettiin teettämään suunnitelmat hotellista, vaikka naapurissa on 11-kerroksinen tornihotelli.
”Yhä uudelleen tuli pyyntöjä lisäselvityksistä ja suunnitelmista, vaikka ne oli lähetetty kaavoittajille annetun aikataulun puitteissa. Suunnitelmiimme ei siis oltu tutustuttu lainkaan. Aina tuli lisäpyyntöjä hyvinkin yksityiskohtaisista selvityksistä, joita tavallisesti vaaditaan vasta rakennuslupavaiheessa. Tämä kaikki ihmetytti todella”, kuvaa Palomäki, jolla on kokemusta asioinnista muidenkin kaupunkien kanssa.
Kantakaupunkitiimin päällikkö Hanna Pikkarainen pitää hotellia hyvänä vaihtoehtona, sillä se vastaa keskusteluperiaatteita, joissa korostetaan, että kantakaupungissa tarvitaan myös hotelleja ja toimistoja.
Tosin hotellista tulisi pienehkö. ”Kyllä sairaala-alueen tuntumassa saattaisi olla kysyntää”, hän arvelee.
”YIT saa tehdä mitä halua”
Palomäen mielestä Helsingin kaupunki ei kohtele toimijoita tasaveroisesti. ”YIT saa tehdä mitä halua. Siltä vaaditaan vain 280 kerrosneliötä liiketilaa kolmeen uuteen asuintaloon, meiltä monta kertaa enemmän.”
Kiistan vuoksi kaupunki Pikkarainen ilmoitti Työterveyslaitoksen Palomäelle viikko sitten, että aikataulusyistä Töölöntullinkatu 8:n tontti joudutaan nyt jättämään pois kaavoitettavasta kokonaisuudesta.
Kaupunkiympäristölautakunta käsittelee tapausta tänään tiistaina.
Kaavoittajan mieli muuttui. Sitä perusteltiin sillä, että ”pihajärjestelyjä ei asumisen suhteen pystytä järjestämään tyydyttävästi”.
Työterveyslaitoksen Palomäki kysyy: ” Mitä jos hotellibuumi laantuu. On myös riski, että lähinaapurit tekevät kaavasta valituksen, jonka käsittely saattaa viedä vuoden pari. Siksikin ostajaa on vaikea löytää.”
Suojelutalon peruskorjaaminen toimistoiksi tulee Palomäen mukaan taas maksamaan niin paljon, että vuokrat nousevat aivan liian kalliiksi alueen hintatasoon verrattuna.
Pahimmillaan voi käydä niin, että kun tontin vuokrasopimus Helsingin kaupungin kanssa päättyy vuonna 2020, tonttivuokra nousee merkittävästi, mutta osa rakennuksesta ränsistyy tyhjillään.oista ja perusteluista.”
Tätä artikkelia on kommentoitu kerran
Yksi vastaus artikkeliin “Arkkitehti syyttää Helsinkiä ison rakennusyhtiön suosimisesta”
Kyse voi olla YIT:n suosimisesta, tai sitten Työterveyslaitoksen sekä Tehyn ja muiden ammattiliittojen kampittamisesta. Nehän omistavat puhutun kiinteistöyhtiö Töölöntullinkatu 8:n kuten jutussa todettiin. Työterveyslaitoshan on ollut aiemmin sosiaalidemokraattien ”linnake”, jota nykyhallitus on määrätietoisesti ajanut alas sattuneesta syystä. Ammattiliittojen kurmuuttaminenhan puolestaan on ollut oikeiston agendalla luonnostaan. Pelottavin skenaario tässä on, että Helsingin kaupunki, tai pikemminkin kaupunkia edustavat henkilöt, käyttäisivät virka-asemaansa poliittisten tarkoitusperien ajamiseen. Voisi jopa olla mahdollisuuksien rajoissa, kun oikeistolla on ollut vahva ote Helsingin politiikasta.
Mutta Suomihan on rehellisten ja kunnollisten ihmisten korruptoitumaton maa, missä mitään vääryyttä ei tapahdu. Ei yritysten suosimista eikä minkään poliittisen tai yhteiskunnallisen ryhmittymän eriarvoista kohtelua. Eikö niin?