Kokeile kuukausi maksutta

Sijoittajaralli näkyy jo tavallisten suomalaisten kukkarossa, sillä taloyhtiöiden lainaraha on kallistunut selvästi

Paineet asuntorakentamisen hyytymiseen kasvavat, sillä uusien asuntojen rakentamiseen käytettävä taloyhtiöiden lainaraha on kallistunut selvästi.

Hypon toimitusjohtaja Ari Paunan mukaan taloyhtiölainoihin liittyviin riskeihin on herätty.

Asuntorakentaminen on käynyt kuumana jo ennen heinäkuun helteitä. Markkinoilla näkyy kuitenkin jo signaaleja siitä, että taloyhtiöt eivät ole sijoittajille enää yhtä otollinen pelikenttä kuin aikaisemmin.

Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna sanoo, että taloyhtiöiden lainaraha on kallistunut selvästi.

”Kyllä tässä merkit hyytymisestä kasvavat. RS-rahoitushanat ovat  tiukentuneet selvästi ja korjauslainojenkin marginaalit kapuamassa kohti 1 prosenttia pk-seudulla. Asunto-osakeyhtiörahoituksen asuntosijoittaja-altistukseen on todellakin herätty”, Pauna sanoo.

Pauna ilmaisi ennen kesälomia syvän huolensa siitä, että taloyhtiöitä käytetään sijoittajien rahantekovälineenä. ”Lyömme itse riskileiman otsaamme”, Pauna totesi Rakennuslehden haastattelussa kesäkuussa.

Marginaalit nousseet selvästi

Paunan arvio näkyy jo osittain toteutuneen, sillä taloyhtiöiden lainaraha on kallistunut.

”Korjauslainojen alimmat marginaalit ovat nousseet pk-seudulla 0,4 prosentin tasoilta 0,8:n tasolle kesän aikana. Se kertoo asunto-osakeyhtiörahoituksen suunnasta”, Pauna sanoo.

Uusien asuntojen rakentamiseen käytettävien RS-lainojen marginaalit putosivat kesän alkuun mennessä Paunan mukaan jo 0,75 prosentin tasollekin.

”Nyt RS-lainoissa tehdään korjausliikkeitä oikein kunnolla ja marginaalit lähentyvät noin 1,5 prosentin tasoja. Vaatimusten ja riskien näkökulmasta oikeampi taso RS-lainoissa olisi 1,75-2,25 prosentin haarukassa”, Pauna sanoo.

RS-rahoitushanat ovat  tiukentuneet selvästi ja korjauslainojenkin marginaalit kapuamassa kohti 1 prosenttia pk-seudulla.

Myös asuntojen ostajat tiedostavat Paunan mukaan aikaisempaa paremmin asunto-osakeyhtiöiden osakasrakenteesta juontuvat riskit. Riskien kartoittaminen vaatii ostajalta selvitystyötä, dokumenttien katselua ja kyselemistä.

”On aika orpo olo olla eläkeläisomistajana yhtiössä, jossa on suuria asuntosijoittajakeskittymiä.”

Rakennuslehden tietojen mukaan noin 15000 sijoittajille on päätynyt noin 15000 uutta asuntoa vuoden aikana.

”Triplakiristys tulossa”

Paunan mukaan niin rahoittajat kuin ostajatkin ovat havahtuneet asuntosijoittaja-riippuvuuteen.

”Väitän, että ulkomaita myöten on ollut vähän liian ruusuinen kuva suomalaisesta asuntomarkkinasta ja erityisesti asunto-oy-rahoituksesta. Pahoin pelkään, että tämä merkitsee kv-luottoluokittelijoiden kiristystoimia ja siis sitä, että rahoituksen hinta entisestään kallistuu viranomaisvaatimusten kiristymisen rinnalla.”

”Triplakiristys tulossa. Pankit heräävät itse, viranomaiset heräävät ja kv-luottoluokittelijat ja -investorit heräävät. Rahan hinta nousee ja tuotanto hiipuu”, Pauna ennustaa.

”Avainasemassa ovat nyt kotitaloudet ja omistusasuminen. Pystyykö suomalainen asuntotuotantokoneisto ymmärtämään, että suunnanvaihto on tarpeen ja uusien asuntojen markkinoille pitäisi saada oman kodin ostajien kukkarollekin sopivia uusia asuntoja turvallisin rahoitusratkaisuin. Skeptinen olen”, Pauna sanoo.

Orpokin huolestui taloyhtiölainojen kasvusta

Valtiovarainministeri Petteri Orpokin (kok) on huolestunut taloyhtiölainojen kasvusta.

”Aion asettaa asiantuntijatyöryhmän selvittämään, millä keinoilla kotitalouksien ja yksityishenkilöiden liiallista velkaantumista ja siitä mahdollisesti syntyviä negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää. Toimeksianto sisältää myös voimakkaasti kasvaneiden taloyhtiölainojen arvioinnin. Työ käynnistyy syyskuussa”, Orpo kertoo Facebook-sivuillaan heinäkuussa julkistetussa päivityksessä.

Orpo toteaa, että Suomen kotitaloudet ovat velkaantuneet viime vuosina. Kotitalouksien velkakanta käytettävissä oleviin tuloihin nähden nousi viime vuoden lopussa ennätystasolle 128 prosenttiin.

”Triplakiristys tulossa. Pankit heräävät itse, viranomaiset heräävät ja kv-luottoluokittelijat ja -investorit heräävät.”

Orpon mukaan velanhoidon rasite kotitalouksille on säilynyt tähän asti maltillisena muun muassa matalan korkotason ja lainojen pidentyneiden takaisinmaksuaikojen johdosta. Viranomaiset ovat viimeisten vuosien aikana ottaneet käyttöön uusia työkaluja riskien pienentämiseksi  asettamalla luottolaitoksille lisäpääomavaatimuksia ja ottamalla käyttöön lainakaton asuntolainoja myönnettäessä.

”Viimeisen vuoden aikana olemme kiinnittäneet erityistä huomiota kotitalouksien velkaantumiseen voimakkaasti kasvaneiden taloyhtiölainojen kautta. Suuret yhtiölainat ovat yleistyneet uusissa hankkeissa 2010-luvulla. Kun viime vuonna asuntolainakanta kasvoi noin 2 prosenttia, niin yhtiölainakanta kasvoi yli 13 prosenttia”, Orpo toteaa.

Vaikka kotitalouksien velanhoidon rasite on Orpon mukaan vielä maltillinen, nostaa velkaantuminen taloutemme haavoittuvuutta korkojen noustessa tai seuraavan laskusuhdanteen edessä.

”Luotonannon hallitsemattomalla kasvulla voisi olla suuria vaikutuksia reaalitalouteen. Taloutemme kantokyky on pidettävä kunnossa, se on jokaisen asuntovelkaisen tuki ja turva”, Orpo toteaa.

Juttua muokattu 3.8.2018 kello 15.40 lisäämällä linkki sijoitusasuntojn määrästä kertovaan Rakennuslehden juttuun.

Tätä artikkelia on kommentoitu 4 kertaa

4 vastausta artikkeliin “Sijoittajaralli näkyy jo tavallisten suomalaisten kukkarossa, sillä taloyhtiöiden lainaraha on kallistunut selvästi”

  1. Hinta on noussut vain Hypossa. Kun Hypo on ensin kasvattanut lainakantaa vain taloyhtiölainakannalla Paunan kaudella.. Nyt on herätty – kun myyty liian halvalla taloyhtiölainoja // nyt selvästi harmittaa. Pelottelulla pyritään nostamaan tulosparannuksen toivossa. Inhan aikaan keskittyivät luonnollisiin asiakkaisiin – Paunan kaudella lainakannan kasvu näkyy tulleen alihinnoitelluilla taloyhtiölainoilla.

  2. Käsittämätöntä miten hypo on jokaisessa asuntolainoihin ja asuntosijoittamiseen liittyvässä uutisessa ja radio ohjelmassa jakamassa omaa propagandaansa. Eikö muilta pankeilta löydy ekonomisteja kommentoimaan? Missä on toimittajien lähdekritiikki?

    1. Kahden suurimman pankin (Osuuspankki ja Nordea) osalta lainojen marginaalien kehityksen kommentointi on vaikeata, koska niillä on määräävän markkina-aseman tyyppinen asema Suomen lainamarkkinoilla. Kommentointi kehitystrendeistä katsottaisiin niiden osalta siksi herkästi markkinoiden ohjailuksi, jota viranomaiset eivät määräävässä markkina-asemassa oleville salli ilman sanktioita. Pienemmilläkin pankeilla puheenvuoroissa voi olla omia intressejä mukana lausuntoja antaessaan, mutta niiden lausuntojen ei katsota samalla tavoin pystyvän heiluttamaan muidenkin toimijoiden markkinahintoja kertomalla omista hinnoitteluaikeistaan lähitulevaisuuden osalta.

  3. Hypon väitteet marginaalien noususta eivät vastaa tilastoja. Asuntoyhteisöjen uusien lainojen marginaali on valtakunnan tasolla ollut noin 1,1 % jo 2 vuotta yhteenmenoon. Välillä marginaali on käväissyt enintään 0,1 % jompaan kumpaan suuntaan, mutta hyvin tasaisesti marginaali on pysynyt tuolla tasolla. Tuorein tilasto on 30.6.2018, jolloin marginaali uusissa asuntoyhteisöjen lainoissa oli 1,1 %. Viralliset tilastot marginaalien kehityksestä löytyvät alla olevasta linkistä:

    https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/tiedotehistoria/2016/kotitalous_ja_yrityslainojen_laskennalliset_korkomarginaalit_suomessa_chrt_fi/

    Yrityslainojen marginaalit ovat virallisten tilastojen mukaan romahtaneet huhtikuun 2018 jälkeen uusille ennätystasoille. Suomen pankin tuorein tilasto niistä on julkaistu 30.6.2018, jolloin yrityslainojen (sisältäen asuntoyhteisölainat) lainamarginaali oli tilastohistorian alin: 1,22 %. Historian toiseksi alin tilastoitu kuukausilukema yrityslainojen marginaaleille pankeissa oli toukokuun 2018 lukema, jolloin marginaali oli 1,37 %. Edellisinä kuukausina marginaalit olivat Suomen Pankin julkaisemien tilastojen mukaan vielä 1,6 %:n tasolla.

Vastaa käyttäjälle kom Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat