Talous Rakentaminen Uutiset Mikko Kortelainen 6 kommenttia

Sijoittajilla on huima osuus uusien asuntojen kaupassa – vuoden aikana on päätynyt sijoittajille noin 15 000 asuntoa

Jos asuntorakentaminen alkaa jäähtyä, se tapahtuu todennäköisesti sijoittajille rakennettavien asuntojen vähenemisen kautta.

Asuntorakentaminen on ollut Vantaalla vilkasta. Kuva: Kalle Koponen / HS

Rakennuslehti selvitti viime keväänä omien markkinakatsaustensa pohjalta sijoitusasuntojen määrää uudistuotannossa.

Toukokuisen selvityksen mukaan isot sijoittajat ostavat rakennusliikkeiltä kokonaisia asuntokohteita. Tällaisia, ohi kuluttajamyynnin tehtäviä asuntokauppoja on tehty vuodessa arviolta 5000-6000 kappaletta. Määrä on pudonnut puolessa vuodessa arviolta tuhannella asunnolla.

Kuluttajakauppaan tulevista asunnoista päätyy arviolta 30-50 prosenttia vuokrakäyttöön.

Tuulipukukansa lisännyt sijoituksiaan

Tilanne vaihtelee alueittain. Esimerkiksi Vantaalla ja Oulussa ostetaan runsaasti sijoitusasuntoja, mutta monilla paikkakunnilla sijoitusasuntokauppaa ei ole lainkaan.

Kun kuluttajien tekemiin sijoitusasuntojen kauppoihin lisätään kokonaisina kohteina myydyt sijoitusasunnot, on arviolta 14000-16000 asuntoa päätynyt vuoden aikana sijoittajille. Se on noin puolet gryndituotannosta.

Sijoitusasuntokauppa oli keväällä suurin piirtein viime syksyn tasolla tai se on jopa hieman lisääntynyt. Isojen institutionaalisten sijoittajien tekemien kauppojen määrä oli hieman pienentynyt ja piensijoittajien ostamien asuntojen määrä kasvanut.

Eli tuulipukukansa on kasvattanut painoarvoaan sijoitusasuntojen kaupassa samaan aikaan, kun ammattisijoittajien varovaisuus on lisääntynyt.

Pakarinen ennakoi maltillista laskua

Rakennusteollisuus RT:n pääekonomisti Sami Pakarinen arvioi, että asuntorakentamisen käänne alaspäin on lähellä.

”Kerrostaloasunnoille myönnettyjen rakennuslupien väheneminen jatkui toukokuussa. Luvat ovat vähentyneet kevään aikana noin kolmanneksella edellisvuodesta. Jos loppuvuosi mennään samaa tahtia, niin tänä vuonna myönnetään lupia 10 000 asunnolle vähemmän kuin viime vuonna. Pudotus kuulostaa rajulta, mutta olisi toteutuessaan enemmän paluuta normaalille tasolle”, Pakarinen arvioi RT:n tiedotteessa heinäkuun loppupuolella.

Asunnoille myönnettyjen lupien määrä oli vuositasolla toukokuussa 46400 ja aloitukset vastaavasti runsaat 48000 kappaletta. Rakenteilla on runsaasti asuntoja ja valmistuneiden asuntojen määrä kasvaa vielä 10000 asunnolla jouluun 2019 mennessä.

”Rakentamisen suhdanteen kannalta tiedot kielivät aktiviteetin rauhoittuvan ensi vuoden aikana. Pesäpallotermein ilmaistuna kotiutuksen aika lähenee. Merkki on ainakin päällä”, Pakarinen toteaa.

Suomessa asuntorakentamisen hiljeneminen helpottaa Pakarisen mukaan myös taloyhtiölainojen kasvun ympärillä käytyä keskustelua.

”On selvää, että yhtiölainojen kasvuvauhti hidastuu, kun kerrostalohankkeita laitetaan entistä vähemmän vireille”, hän sanoo.

Metsola uhkailee jo talouskasvun hyytymisellä

Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola maalailee jo uhkakuvaa, jossa asuntorakentamisen väheneminen uhkaa Suomen talouskasvua. Hän ei kuitenkaan esitä konkreettisia faktoja asuntoaloitusten jarruttamisesta.

”Uusien asuntojen ylituotannon riski on todellinen, ja rakennusliikkeet jarruttavat aloituksia”, Metsola toteaa eilen lähettämässään tiedotteessa.

Hidastuva asuntorakentaminen ei välttämättä silti tipu tässä vaiheessa normaalitason alle, Metsola arvioi. Jo normaalitilanteeseen palaaminen voi muodostaa uhan talouskasvun ja jopa nousukauden jatkumiselle, koska rakentamisen voimakkaasti kuumentunut tilanne on nostanut rakentamisen merkityksen hyvin keskeiseksi nykyiselle talouskasvulle.

Mahdollinen asuntotuotannon jarrutuksesta seuraava talouskasvun laantuminen puolestaan hillitsisi asuntokauppaa ja rakentamista lisää, jolloin saattaa Metsolan mukaan syntyä itseään ruokkiva kehä.

Lisäksi oman asuntovarallisuuden arvon kehityssuunnalla on vaikutusta suomalaisten muuhun kulutuskäyttäytymiseen, mikä voi voimistaa talouskasvun laantumista.

Isoihin yhtiölainoihin liittyvien määräysten tai suhtautumistapojen muuttuminen voi jarruttaa uusien asuntojen kauppaa selvästi tähän asti nähtyä nopeammin, Metsola arvioi.

Hypon toimitusjohtaja Ari Pauna arvioi Rakennuslehden jutussa, että taloyhtiöiden riskien kasvaminen on jo nostanut selvästi lainarahan marginaaleja.

Keskustelu artikkelista: 6 kommenttia

  • Vähäriskistä veroedullista sijoittamista, pari muutosta verotukseen ja homma hyytyy heti. No, tätähän ei tule koska kansanedustajatkin ovat asuntosijoittajia.

    Vastaa
    • Opiskelijoiden siirto yleiseen asumistukeen on tuonut asuntomarkkinoille ainakin jonkin verran uusia asuntosijoittajia. Aiemmin jos vanhempi osti opiskelupaikkakunnalta lapselle asunnon, ei tämän oma lapsi siihen saanut samalla tavoin asumistukea kuin muilta vuokrattuun asuntoon. Nyt vanhemman omistamaan asuntoon saa tukia yhtä paljon kuin kenen tahansa vuokranantajan omistamaan asuntoon. Asuntojen ostaminen omaan käyttöön saattaa olla perheellisille opiskelijoille asumistukiuudistuksen myötä aiempaa kannattavampaa, kun taas yksinasuvien osalta asumistuet paranivat uudistuksessa, mikä vähensi yksinasuvien osalta asunnon omistamisen kannattavuutta.

      Vastaa
  • Tyytyväinen vuokralainen uudessa asunnossa

    Hieno juttu että rakennetaan ja saadaan nuorille työpaikkoja. Suomalaista käsityötä Suomalaisten omilla säästöillä & koteja Suomeen. Tämä on hyvä trendi ja pitää meidätkin vihdoin kasvu-uralla. Omista vuokra-asunto & asu itse vuokralla – näin se menee kuten Saksassa.

    Vastaa
  • Vantaan Tikkurilassa on yli 500 uutta asuntoa myynnissä.
    Korsossa on Lujatalon tornitalossa yli 100 asunto myymättä. Kohde valmistuu tässä kuussa.
    Missä ne sijoittajat luuraa ?

    Vastaa
    • Talonmies omassa taloyhtiössä

      Pauna peloitellut & nyt oman asunnon ostajatkaan eivät uskalla ostaa… Kallis mies kansantaloudelle.

      Vastaa
  • Ei ole kysyntää uusille asunnoille ja muutamilla alueilla kupla on nostanut hinnat niin korkeiksi että ei kannata asuntolainaa satoja tuhansia pieneen kerrostaloon, siinähän kahlitsee elämisen isoon lainaan todella pitkäksi aikaa ja pieneen asuntoon.

    Sijoittaja välissä ns ylimääräisenä kätenä nostaa merkittävästi hintaa sekä asumistukien

    Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla asuvat Suomen velkaisimmat asukkaat. Asumistukea Helsingin alueella saa nyt 114 000 ruokakuntaa! Luku on todella suuri, tuohon voi lisätä yli 10 000 ihmistä joiden asumisen ja elämisen kela kela maksaa 100% joukossa paljon maahantulijoita.

    Kyllä tämä kupla vielä puhkeaa ja asuntojen omisrajat ja sijoittajat ottavat näpeilleen.

    Vastaa

Vastaa

Rakennuslehden pääuutisia