Kokeile kuukausi maksutta

Kerrostalon julkisivu uusittiin kahdesti kolmessa vuodessa: ”Kaikki, mikä voi mennä pieleen, meni pieleen”

Kiinnityksen pettäminen vasta valmistuneessa julkisivussa oli vain yksi monista rakennusvirheistä, kun Ruoholahdenkatu 4:n toimistotalo muutettiin asunnoiksi Helsingin Kampissa.

Asunto Oy Helsingin Parkin kiinteistö pussitettiin uudelleen tämän vuoden kesäkuussa. Kuva: Heidi Piiroinen / HS

”Ruoholahdenkadulla kulkeva hieraisee varmasti silmiään numero 4:n kohdalla”, rakennusalan ammattilaislehti Projektiuutiset aloitti juttunsa syksyllä 2016.

Uutinen kertoi Helsingin Kampissa sijaitsevasta entisestä nauhaikkunaisesta toimistotalosta, joka oli muutettu asuinkerrostaloksi.

Muutosrakentamisen aikaisen pussin alta oli paljastunut ”muuhun miljööseen istuva alaosastaan punertavaksi ja yläkerroksistaan vaaleaksi rapattu asuintalo, jonka ranskalaisin parvekkein siroteltu julkisivu katsoo viereiseen puistoon”, lehti jatkoi.

Tämän vuoden kesäkuussa Ruoholahdenkadulla kulkenut saattoi hieraista silmiään uudemman kerran: talo oli taas pussissa. Remontoitu julkisivu joutui taas julkisivuremonttiin.

Eikä tässä kaikki, sanoo Ruoholahdenkatu 4:n taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lehtinen.

”Ihan kaikki, mikä voi mennä pieleen, meni pieleen”, hän huokaisee.

”Ensimmäiset merkit olivat vesivalumat”

Helsinkiläiset tuntevat talon ehkä parhaiten sen kivijalassa toimineista ravintoloista Kantakrouvi, jazzklubi Groovy ja viimeisimpänä Kantis. Nyt kivijalkaan ovat asettuneet parturiliike ja lankakauppa. Katutasossa ja kerroksissa on toimistojen sijasta 68 asuntoa.

Talo on peräisin osin 1930–1940-luvuilta, osin 1960-luvulta. Muutostyöt valmistuivat syksyllä 2016, ja asukkaiden muutettua taloon hälytyskellojen olisi Lehtisen mukaan heti pitänyt alkaa soida.

”Ensimmäiset merkit olivat vesivalumat. Muun muassa pihakannen alle autotalliin vuoti vettä. Sitten asukkaat alkoivat kertoa yhä uusista vioista. Joidenkin mukaan huoneistot olivat tosi viileitä, lämmin vesi ei juossut kyllin nopeasti, ilmanvaihto huusi niin, ettei pystynyt nukkumaan”, Lehtinen luettelee ongelmia.

”Kun sitten tehtiin mittauksia, kaikki oli pielessä. Ilmanvaihtokoneista lähtien kaikki jouduttiin rakentamaan uudelleen.”

”Ilmanvaihtokoneista lähtien kaikki jouduttiin rakentamaan uudelleen.”

Viralliselta nimeltään Asunto Oy Helsingin Park -yhtiössä järjestettiin loppukatselmus marraskuussa 2016. Tuomo Lehtisen mukaan keskeneräisiä töitä oli tuolloin jäljellä paljon. Muutostöistä oli vastannut Lapis Rakennus Oy, johon asukkaat olivat menettäneet luottamuksensa.

”Lapis [Rakennus] teki alkuperäisten virheidensä lisäksi todennäköisesti vielä virheitä korjauksissakin. Se käytti lukuisia aliurakoitsijoita, sillä meni välineet ja rahat sekaisin, päätettiin, ettei tämä tämmöinen jatku ja vaihdettiin toiseen rakennusfirmaan”, Lehtinen kertoo.

Lapis Rakennus oli otsikoissa, kun se osti entisen Tullihallituksen talon Senaatti-kiinteistöiltä 26,5 miljoonalla eurolla vuonna 2015. Lapiksen oli tarkoitus rakentaa Erottajankadun, Uudenmaankadun ja Yrjönkadun rajaamat kaksi arvorakennusta asuintaloiksi.

Seuraavat otsikot kertoivatkin sitten yhtiön konkurssista 2018.

Lapis meni konkurssiin

Ruoholahdenkatu 4:n muutostyöt tilasi ja rahoitti kiinteistörahasto Capman Nordic Real Estaten helsinkiläinen tytärtoimisto.

”Miljoonissa mennään”, partneri Juhani Erke Capmanista arvioi.

Kohteen sijoituksesta vastaava Erke puhuu kiinteistön muutostöissä tehtyjen virheiden korjauskustannuksista. Yhtiö otti ne suurimmaksi osaksi omaan piikkiinsä, toistaiseksi. Vain viimeisimmän julkisivuremontin kustannukset jaettiin osin taloyhtiön osakkaiden kanssa.

”Urakoitsija [Lapis] meni sittemmin konkurssiin. Olemme itse kustantaneet talon sisällä korjaustöitä ja viimeisenä vielä julkisivun korjauksen. Me pannaan nyt kohteessa asiat kuntoon ja vaaditaan tietysti konkurssipesästä aikanaan saatavamme takaisin”, Erke sanoo.

Lapis Rakennuksen konkurssipesää hoitaa helsinkiläinen asianajotoimisto. HS ei tavoittanut tätä juttua varten pesänhoitajaa, mutta Pirkanmaan käräjäoikeuden mukaan 14. maaliskuuta 2018 vireille tullut konkurssiasia on yhä ratkaisematta.

Juhani Erke pitää Lapis Rakennusta pääasiallisena vastuullisena muutostöiden virheisiin ja miljoonien eurojen arvoisiin epäonnistumisiin: ”Ehdottomasti. Tämä oli niin sanottu KVR-urakka, jossa urakoitsijalla on aika laaja vastuu”, hän sanoo.

KVR-urakkamuodossa eli kokonaisvastuu-urakassa rakentaja suunnittelee ja myös tekee varsinaisen rakennustyön. Myös Lapis Rakennuksen käyttämien aliurakoitsijoiden vastuut lankeavat pääurakoitsijalle. Lapis käytti lukuisia aliurakoitsijoita.

”Suunnittelijat olivat päteviä”

Rakennusteknisissä asioissa Ruoholahdenkatu 4:n muutostöitä niiden alkuvaiheessa konsultoineelle Seppo Heikkilälle tieto muutostöiden epäonnistumisesta tulee yllätyksenä.

”Suunnittelijat olivat päteviä. Virheiden on täytynyt tapahtua suunnitellun työn toteutuksessa ja valvonnassa. Lapis Rakennus käytti runsaasti alihankintafirmoja, jotka valvoivat omaa osuuttaan töiden laadusta”, Vahanen-konsernista jo eläkkeelle siirtynyt Heikkilä sanoo.

Myös Heikkilä muistuttaa, että Capmanin tehtyä Lapis Rakennuksen kanssa KVR-urakkasopimuksen työmaan valvonta siirtyi rakentajan järjestämisvastuulle.

”Lapis Rakennus otti vastuun suunnittelusta, rakentamisesta ja valvonnasta. Siellä oli työmaakokouksessa nimetty vastaava mestari, joka valvoi töitä kahdeksan tuntia päivässä.”

Entä mikä on Helsingin kaupungin rakennusvalvonnan rooli?

Kun toimistotalo muutetaan asuintaloksi, suunnitelmat on ensin hyväksytettävä kaupungin rakennusvalvontapalveluissa ja ympäristö- ja lupajaostossa. Mikäli hanke vaatii asemakaavanmuutoksen, se täytyy hyväksyttää valtuustossa.

”Me pannaan nyt kohteessa asiat kuntoon ja vaaditaan tietysti konkurssipesästä aikanaan saatavamme takaisin.”

Eikö kaupungin rakennusvalvonta seuraa kohdetta loppuun saakka niin, että sille esitetyt suunnitelmat myös toteutetaan?

”Ei nykypäivänä enää”, Seppo Heikkilä sanoo.

Myös Lapis Rakennuksen Ruoholahdenkatu 4:n työmaalla vastaavana mestarina toiminut Jari Nurminen on yllättynyt talon tuoreesta julkisivuremontista ja laajoista, miljoonien arvoisista korjaustöistä. Niin lämmityksen kuin ilmanvaihdon piti olla kunnossa.

”Vaikea sanoa, mikä siellä on mennyt pieleen, kun kaikki ilmanvaihdot mitattiin, ja lopputarkastuksessa kaikki oli hyvin. Pihakannellehan ei tehty mitään, se jätettiin entiselleen”, Nurminen sanoo.

Korjaukset valmistuvat ehkä syksyllä

Purkutyöt Ruoholahdenkatu 4:ssä ovat valmistuneet aikataulun mukaisesti. Viimeisiä suunnitelmia joistakin rakenteellisista korjauksista odotellaan. Jos hyvin käy, talo on kunnossa tämän vuoden syksyllä, kolme vuotta muutostöiden valmistumisen jälkeen.

Korjaustyöt on jaettu kolmen eri rakennusfirman kesken. ”Seinä on haljennut koko matkalta alhaalta ylös. Liikuntasauma on jätetty tekemättä”, Victor Morozov kertoo osoitellen ulkoseinää.

Morozov on väliaikaisena työjohtajana paikkaamassa varsinaista vastaavaa mestaria.

Julkisivu on vielä huputettuna. ”Kiinnitys on pettänyt. Höyrysulkujen tiivistys on jäänyt tekemättä. Se on aiheuttanut kondensaatiota”, Morozov kertoo.

Työmaalle opastamaan tullut talon asukas muistuttaa, että kohde myytiin ”uudisrakennuksena”. ”Nyt mennään loppuun laatu edellä”, hän sanoo.

Kohteen ”uutena myynnistä”, muistuttaa myös taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Tuomo Lehtinen. Muiden asunnon ostajien tapaan hän joutui kuitenkin pettymään. Ruoholahdenkatu 4:n muutostöiden jälki on vain yksi esimerkki siitä, mitä rakennustyömailla pahimmillaan nykyisin tapahtuu.

”On taloyhtiön onni, että Capman on ollut vastuullinen rakennuttaja ja ottanut korjausten kustannukset itselleen. Muuten ne olisivat kaatuneet asukkaiden syliin”, Lehtinen sanoo.

”Asunnon ostajan näkökulmasta on vaikea luottaa kehenkään. Rakennuttaja, rakentaja, asunnon myyjä, isännöitsijä, kaupallinen valvoja, tarkastaja . . . Kaikki ne ovat taloudellisesti toisistaan riippuvia ja toisiaan tukevia. Asunnon ostaja on yksin.”

Helsingin Sanomat ei tavoittanut Lapis Rakennus Oy:n entisiä toimitusjohtajaa ja hallituksen puheenjohtajaa kommentoimaan tapausta.

Tätä artikkelia on kommentoitu 6 kertaa

6 vastausta artikkeliin “Kerrostalon julkisivu uusittiin kahdesti kolmessa vuodessa: ”Kaikki, mikä voi mennä pieleen, meni pieleen””

  1. Mikä nero,

    Olen huomannut, että useissa hankkeissa puretaan tarpeettoman paljon toimivia järjestelmiä, kun ei ole onnistuttu saamaan niistä tietoja eikä hahmottamaan kokonaisuutta, Rantala sanoo.

  2. En ymmärrä jutun virkettä ”Ruoholahdenkatu 4:n muutostyöt tilasi ja rahoitti kiinteistörahasto Capman Nordic Real Estaten helsinkiläinen tytärtoimisto.” Mitä tarkoittaa ilmaisu ”Capman Nordic Real Estaten helsinkiläinen tytärtoimisto”? Mikä on tytärtoimisto?

    On olemassa CapMan Real Estate Oy (joka on CapMan-konsernin yhtiö, jonka kaupparekisteriin merkattuna toimialana on vaihtoehtorahastojen hoitajana toimiminen) ja sitten on olemassa CapMan Nordic Real Estate -rahasto. Vaikka niissä on vain yhden sanan ero, ne ovat ihan eri asiat. CapMan Nordic Real Estate -rahaston omaisuuden omistavat siihen rahastoon sijoittaneet. Jutussa viitatussa Projektiuutiset-median jutussa luki, että ”As Oy Helsingin Parkin omistaa CapMan Nordic Real Estate kiinteistörahasto.”

    Ottiko kiinteistörahastoa hoitava yhtiö tappiot omalle vastuulleen vai jäivätkö ne rahastoon sijoittaneiden menetykseksi? Tarkoittaako jutun kohta ”Yhtiö otti ne suurimmaksi osaksi omaan piikkiinsä, toistaiseksi” sitä, että osakeyhtiö kantoi taloudellisen vastuun, vai menikö lasku rahastoon sijoittaneiden piikkiin?

  3. Mietinnän asialliseen kysymykseen olisi mielenkiintoista saada rehellinen vastaus.

  4. Pääkaupunkiseudulla näyttää olevan melko yleistä tälläinen aliurakoitsijen ketjutus. Taloyhtiöt ottavat halvimmalla mistä saavat ja todellisuudessa työn tulee tekemään romanialainen, puolalainen tai latvialainen urakkaporukka. Laatu on huonoa, koska ammattitaitoa ei kovin monella ole. Näille työntekijöille myös maksetaan tessin minimipalkkaa, tai pahimmassa tapauksessa ei sitäkään. Suomessa on kohta kaikki rakennettu ulkomaalaisten toimesta.

  5. Olisiko kannattanut teettää myös vaihtoehtosuunnittelu, mikä ei ole sitä, että joku eläkeläinen listaa pari joskus toteutettua ratkaisua, kun tekniikka on pettänyt kokonaan, eli pikkufirma on laitettu vastaamaan liian suuresta kokonaisuudesta ja hankesunnittelu on ollut liian kapeilla harteilla. Rakennepuolella liikuntasaumojen puute viittaa samaan, detaljeja ei ole mietitty lainkaan.

Vastaa

Viimeisimmät näkökulmat