Taideyliopiston uudisrakennuksessa tarvitaan poikkeuksellisia ratkaisuja – ”Sellaisella rakenteella pitäisi pärjätä seuraavat 50 vuotta”

Taideyliopiston pyrkimys keskittää opetusta kahdelle kampukselle ottaa ison harppauksen, kun Lujatalon Helsingin Sörnäisiin urakoima, Triangeliksi nimetty uudisrakennus valmistuu kesäkuussa 2021.

Aukotukset oli otettava huomioon pielien raudoituksessa. (Kuva: Matti Vuohelainen)

Arkkitehtikilpailun tuloksena toteutuva rakennus on tilankäytöllisesti vaativa, mikä johti kolmion muotoiseen paikallavalettuun runkoon. Meren läheisyys puolestaan kasvattaa rakennusfysikaalisen toimivuuden vaatimustasoa.

Kaikukadun kortteli Sörnäisten rantatien ja Hämeentien välissä on ollut teollisessa käytössä 1800-luvun lopulta lähtien. Teatterikorkeakoulun tontin pohjoisreunaan rajautuvalla tontilla on toiminut sekä sähkömoottoritehdas että mylly. Siitä muistuttavat yhä 36 metriä korkeat viljasiilot – ja tulevat muistuttamaan suojelupäätöksen johdosta pitkälle tulevaisuuteen. Koska siilot kuitenkin ovat heikohkossa kunnossa, niiden seinärakenteita on vahvistettava.

(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)

Taideyliopiston kolmion muotoinen uudisrakennus Triangeli tulee kiinni teatterikorkeakoulurakennukseen. Liitoskohtien perustukset on vahvistettu suihkupaalutuksin. (Kuva: Matti Vuohelainen)

”Siilot on tuettu väliaikaisesti. Ensi kesänä niitä vahvistetaan pysyvästi noin 80 millimetrin vahvuisella mantteloinnilla. Kun päälle vielä asennetaan yhtä paksu lämpöeristetty levyrappauskerros, kokonaispaksuus lähes tuplaantuu. Sellaisella rakenteella pitäisi pärjätä seuraavat 50 vuotta”, Lujatalon vastaava mestari Jouni Pessala kertoo.

Pessala pitää työmaansa rakenneteknisiä ratkaisuja muutenkin vaativina. Paikallavaletut välipohjat ovat epätavallisen paksut, mikä johtuu tiukasta askeläänten eristävyysvaatimuksesta. Vaatimus on seurausta käyttötarkoitusten kirjosta, johon sisältyy sekä kovaa ääntä aiheuttavaa että hiljaisuutta vaativaa toimintaa. Kuvataideakatemiassa, joka oli pitkään vailla kunnollisia tiloja, opetetaan sekä kuvanveistoa että hiljaista ja hiljaisuutta vaativaa taiteentekoa. Lisäksi Taideyliopistolla tulee olemaan rakennuksessa äänitekniikan opetusta ja harjoittelua.

”Meidän näkökulmastamme on tärkeää, että pääsemme samaan kiinteistöön, ja myös se, että pääsemme lähelle Teatterikorkeakoulua. Sehän on Töölön kampuksella toimivan Sibelius-Akatemian tapaan nykyisin osa Taideyliopistoa. Siinäkin mielessä se on tiivis yhteistyötaho valmistuviin tiloihin muuttavien kanssa”, Taideyliopiston rehtori Jari Perkiömäki perustelee.

Vaativa suunnittelukohde

Ennen kuin nyt käyntiin päässeet runkorakennetyöt voitiin aloittaa, tontilla oli tehtävä runsaan puolen vuoden kestoiset purkutyöt. Ennen purkamisen aloittamista edellinen tontinhaltija oli puhdistanut maaperästä vanhan teollisuuskäytön jäljiltä pilaantuneita maamassoja. Rakennuksen alapuolisen maaperän pilaantuneet maat poistettiin kuitenkin vasta purkutöiden jälkeen.

Koska uusi perustamistaso ulotettiin huomattavasti purettujen talojen perustamistasoja alemmas, työmaalla oli myös louhittava runsaasti. Tämä oli turvallista tehdä vasta, kun rakenneteknisesti kriittisimmät purkutyöt oli tehty oikeassa järjestyksessä ja rakennesuunnittelijan ohjeiden mukaisesti.

”Oikeastaan vanhimmissa rakennuksissa ei ollut perustuksia sanan nykyisessä merkityksessä ollenkaan. Ei siis varsinaisia betonianturoita, minkä johdosta perustuksia vahvistettiin suihkupaalutuksella”, Lujatalon työpäällikkö Mika Marttila kertoo.

Taideyliopiston uudisrakennus

  • Työmaan aikataulu: kesäkuu 2018 – kesäkuu 2021
  • Kvr-urakoitsija: Lujatalo oy
  • Urakkasumma: noin 50 milj. €
  • Rakennuttaja: Veritas Eläkevakuutus oy
  • Käyttäjä: Taideyliopisto
  • Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: JKMM Arkkitehdit oy
  • Rakennesuunnittelu: Vahanen Suunnittelupalvelut oy

 

Nämä välttämättömät toimenpiteet olivat yhteisiä kaikille Senaatin ja Taideyliopiston aikanaan järjestämään ideakilpailuun osallistuneille konsortioille. Voittaneeseen konsortioon kuuluivat Lujatalon lisäksi rakennuttaja Veritas Eläkevakuutus sekä arkkitehtuurin luonut JKMM Arkkitehdit oy.

Kohteen pääsuunnittelija Asmo Jaaksi JKMM Arkkitehdeistä kertoo, että Sörnäisten perinteinen teollisuusympäristö tarjosi ”herkulliset lähtökohdat” arkkitehtuurin luomiselle.

”Taideyliopiston uusi rakennus karheine, suurimittakaavaisine ja muunneltavine tiloineen muistuttaa itsekin teollisuusrakennusta. Erityishaasteena on tontin suojeltujen rakennusten korjaus ja liittäminen osaksi kokonaisuutta”, Jaaksi sanoo.

Oleellinen osa Taideyliopiston uudisrakennuksen estetiikkaa on lasin hallitseva osuus. Rungon keskelle tullaan asentamaan pisimmältä sivumitaltaan 27-metrinen, kolmion muotoinen lasikate. Sen ja betonirakenteen liitokseen on kiinnitettävä erityistä huomiota ennen kaikkea rakennusfysikaalisen toimivuuden varmistamiseksi.

”Lasikatetta tukee teräsrunko, mutta yhtenäinen lasipinta tulee limittymään reippaasti ympäröivän betonirakenteen puolelle. Tällä toimenpiteellä kosteustekniset ongelmat tulevat eliminoiduiksi mahdollisimman tehokkaasti”, Jouni Pessala perustelee.

Julkisivuissa ja tekniikassa tarkkana

Meren läheisyyden takia rakennuksen julkisivun on oltava erityisen huomion kohteena. Työmaan kosteudenhallintakoordinaattori Harri Jansalo Tornando oy:stä pitää kaikkein tärkeimpänä tehtävänään tässä kohteessa huolehtia siitä, että merenpuoleisiin julkisivurakenteisiin ei pääse vettä äärimmäisilläkään keleillä.

”Ikkunanpielet ovat luonnollisesti kriittisiä kohtia. Niiden tiivistäminen huolella on itsestään selvä vaatimus. Toinen perusvaatimus on julkisivun riittävä tuuletus. Emme ole tässä kohteessa tyytyneet normien mukaiseen minimituuletusrakoon vaan kasvattaneet sen 20 millimetristä 50:een”, hän sanoo.

Rakennuksen suunnitteluikä on 50 vuotta, joka on merenrantasijainnin vuoksi tiukka tavoite. Talotekniikan käyttöiäksi se on epärealistisen korkea, koska tekniikka ikääntyy ja kehittyy nopeasti. Joka tapauksessa kohteen tekniikassa on otettu huomioon käyttötarkoituksen mukaiset erityistarpeet, kuten esimerkiksi tehokas kohdepoistoilmanvaihto maalaamiseen tarkoitetuissa tiloissa.

Lähes ikuisuuskysymys taas on, miten ratkaista runsaan luonnonvalon, mukavuutta tuovan jäähdytyksen ja maksimaalisen energiatehokkuuden välinen ristiriita. Nykyisellä lasiteknologialla ristiriitaa tosin voi lieventää ja pitää energiankulutus näin kohtuullisena. Tätä edellyttää myös se, että rakennuttaja on asettanut tavoitteeksi pääsyn Leed-ympäristöluokituksen kultatasolle.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Taideyliopiston uudisrakennuksessa tarvitaan poikkeuksellisia ratkaisuja – ”Sellaisella rakenteella pitäisi pärjätä seuraavat 50 vuotta””

  1. Uskomaton vaatimus – talon pitäisi olla käyttökelpoinen 50 vuotta 😀

    Jännää, että maailmalla on satoja vuosia vanhoja taloja, jotka toimivat edelleen.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi