Juha Vinha ei ymmärrä miksi kosteusasioissa käydään riskirajoilla ja ohjeita korjataan vasta, kun jotain on jo tapahtunut
Professori Juha Vinha tunnetaan kansainvälisesti merkittävänä rakennusfysiikan kehittäjänä. Käytännössä Tampere on viime vuodet vastannut lähes yksin rakennusfysiikan tutkimuksesta Suomessa. Vinha on ottanut rohkeasti kantaa asioihin, jotka eivät ole olleet aina kaikkien mieleen.
Vinhan kriitikot ovat olleet käytännössä lähinnä VTT:llä, lämmöneristeteollisuudessa ja ympäristöministeriössä. Vinha on pyrkinyt aina vastaamaan väitteisiin uusimmalla tutkimustiedolla. Ympäristöministeriö on monesti ollut yksi näiden tutkimusten rahoittajista mutta aina tutkimustietoja ei ole noteerattu, jos niiden on katsottu hidastavan esimerkiksi kovia tavoitteita parantaa rakennusten energiatehokkuutta.
Tämä artikkeli on tilaajille
Kirjaudu sisään
Tilaa printtinä, diginä, yksin tai ryhmässä
Valitse teille sopivin tapa pysyä tiedon tasalla.
Tutustu nyt 3 kk: printti+digi 0 €
Kaikki Rakennuslehden tieto käyttöösi kesän yli ilman sitoumuksia, ole hyvä!
Tätä artikkelia on kommentoitu 3 kertaa
3 vastausta artikkeliin “Juha Vinha ei ymmärrä miksi kosteusasioissa käydään riskirajoilla ja ohjeita korjataan vasta, kun jotain on jo tapahtunut”
Juha Vinhan kanssa on helppo olla samaa mieltä siitä, että rakenteiden kosteusteknistä varmuustasoa olisi syytä nostaa. Tämän seurauksen riskialtteimpia rakenneratkaisuja jäisi kuitenkin pois, mikä ei taitaisi olla poliittisesti kovin suotavaa.
Yksi käytännön esimerkki korjattavasta asiasta on kalvomaisten höyrynsulkujen käyttö. Ne on helppo piirtää kuviin ja laittaakin paikalleen suoralle seinälle. Mutta kalvon saaminen työmaalla tiiviiksi kaikissa kohdissa – erilaiset erikoiskohdat mukaan – lukien vaatii melkoisesti paneutumista. Tärkeä osa rakenteen toimivuutta on aika ohuen ratkaisun varassa varsinkin, kun sen kuntoa on mahdoton valvoa rakennuksen kymmenien vuosien käytön aikana.
Paljon varmempia ratkaisuja löytyy, myös rankarakenteisiin, mutta ne eivät ole niitä halvimpia.
Hei Jussi. Tiiviitä höyrysulkuja voidaan valmistaa työmaaolosuhteissa luotettavasti, kunhan työmaalla tehdään asiaan kuuluvat laadunvarmistustoimenpiteet. Ne tiiveysmittauksetkin kannattaisi tehdä siinä vaiheessa kun vuotojen korjaus on vielä suhteellisen helppoa. Ethän turhaan pelottelisi täällä lukijoita, jokainen ratkaisu vaatii omanlaistansa osaamista. On betonin valaminenkin riskialtista, jos sitä tekee alasti märässä betonissa seisten.
Yksikään poliittinen toimija ei halua tehdä riskirakenteita. Poliittisia toimijoita kiinnostaa helppojen laatikoiden ruksiminen. Tällaisia laatikoivat ovat mm. energiatehokkuuden parantaminen ja eristeteollisuuden vinkuvien lobbareiden kuunteleminen. Kumpikaan noista ei ole salaliitto riskirakenteiden puolesta. Toinen haluaa myydä enemmän ja toinen elää maailmaanlaajuisessa hiilidioksidifantasiassa.
Voimia ja jaksamista Juha Vinhalle näiden etappisikojen ja pässien kanssa.