Uusi betonilattioiden työkalu voi tuoda merkittäviä säästöjä – aiempaa tarkempi työkalu voi estää muovimatto-ongelmat

Lattiapäällystevaurioiden korjaus voi maksaa jopa viisi kertaa enemmän kuin alkuperäiset asennuskustannukset.

Tarja Merikallio kertoo, että uusi työkalu antaa tulokseksi tarkastelusta riippuen joko kuivumisaika-arvion tai kosteustilan muutosta kuvaavan käyrän kriittisillä tarkastelusyvyyksillä valusta päällystykseen ja käyttöjaksolle. Kuva: Liisa Takala.
Betonilattioissa ilmenneiden päällyste- ja pinnoitevaurioiden korjaaminen on yksi kalleimmista kustannuksista, jotka kuuluvat talonrakennuksen takuukorjausten piiriin.

Tämä artikkeli on tarjolla vain Rakennuslehden tilaajille

Olen jo tilaaja

Rekisteröidy

Tätä artikkelia on kommentoitu kerran

Yksi vastaus artikkeliin “Uusi betonilattioiden työkalu voi tuoda merkittäviä säästöjä – aiempaa tarkempi työkalu voi estää muovimatto-ongelmat”

  1. Merikallio on tehnyt hienoa tutkimustyötä vaikean aiheen parissa. Juuri missään muussa asiassa ei ole edetty samalla tavalla yritysten ja erehdysten kautta. Ensimmäiset ongelmat tulivat esiin jo 1980-90-luvulla, kun käytettiin kaseiinipohjaisia orgaanisia tasoitteita. Niistä siirryttiin alkalisiin tasoitteisiin yhä isoin ongelmin. Neutraalit tasoitteetkaan eivät toimineet vaan niihin alkoi kasvaa mikrobeja. Nyt on menossa siis neljäs kierros ja jo on aikakin, että valoa alkaisi näkyä tunnelin päässä.

    Tampereen yliopistossa yhä jatkuvien tutkimusten mukaan muovipäällysteiden liimatun lattiarakenteen vaurioitumisen keskeiseksi tekijäksi on varmistunut alkalinen kosteus. Siksi päällysteen alla on käytettävä riittävän paksua matala-alkalista tasoitekerrosta. Tampereen yliopiston kokeissa kerroksen paksuus on 5 mm, mutta optimipaksuus voi olla jotain muutakin.

    24:ssa koekappaleessa on varioitu erilaisia tasoitteita, liimoja, muovimattoja, sekä betonin kosteutta. Niiden seurantaa jatketaan vielä ensi vuosi. Avoimia kysymyksiä ovat suojaavan tasoitekerroksen alkalisoitumisnopeus kostean betonin päällä. Sen perusteella arvioidaan tasoitteen minimipaksuus ja maksimi-pH ja varmistetaan tasoitekerroksen paksuus.

    Johtopäätös tutkimuksista on kuitenkin jo nyt, että nykyisiä päällystyskriteerejä ei ole tarve kiristää, jos käytetään matala-alkalista tasoitetta. Niitä ei kuitenkaan voi myöskään löysentää, koska mikrobikasvuston riski ja päällysteen irtoamisen riski kasvaa kosteuden noustessa. Työmaan kosteuden hallinta on siksi edelleen erittäin tärkeää.

    Betonitutkimustakin on syytä jatkaa. Rakennusfysiikkapäivillä esiteltiin Tampereen yliopiston betonitutkimuksia, jotka kertoivat, että samankin tuoteryhmän sisällä betonilaaduissa on huomattavia valmistajakohtaisia eroja. Työmaa ei välttämättä tiedä millaisen betonin päälle on mattoa liimaamassa, kun tekee arvioita kuivumisajoista. Betonin ominaisuudet voivat myös muuttua merkittävästi ajan mukana.

Vastaa

Tilaa uutiskirje

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin. Lisätietoja

Kooste rakennusalan tärkeistä uutisista sähköpostiisi kolmesti viikossa. Saat myös kutsuja Rakennuslehden tapahtumiin.

Anna sähköpostiosoitteesi