Apua yrityksille koronakriisiin: Rakennusalalle perustettiin työryhmä miettimään elvytyspakettia

Rakennusalalle kasataan pikavauhtia elvytyspakettia koronaviruksen aiheuttaman kriisin takia.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell.

”Olemme tänään keskustelleet ympäristöministeriön virkamiesjohdon kanssa tarpeesta käynnistää viipymättä valtion, rakennusteollisuuden ja relevanttien rahoitusalan ja muiden toimijoiden yhteinen työskentely”, Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell kertoo.

Ymäristöministeriön kansliapäällikkö Hannele Pokka puolestaan kertoi tänään twitterissä palaverista rakennusteollisuuden kanssa.

”Päätimme perustaa yhteisen työryhmän laatimaan tilannekuvaa ja suunnittelemaan toimia, millä kriisin yli”, Pokka twiittasi.

Randellin mukaan keskusteluissa on yritetty tunnistaa sekä lyhyen että pidemmän aikavälin toimenpiteitä, joilla turvattaisiin rakentamisen markkinan ja asuntomarkkinoiden toimintaa.

Viestiä on vaihdettu myös liikenne- ja viestintäministeriön suuntaan.

”Selvää on, että nyt tarvitaan asuntotuotannon, muun julkisen rakentamisen ja infrarakentamisen osalta valtion ja muiden toimijoiden hankkeiden ja tilausten merkittävää lisäämistä ja niiden valmistelua”, Randell sanoo.

Hänen mukaansa tarvittaisiin myös nopeasti yritysrahoituksen turvaavia ratkaisuja rakennusalan tarpeisiin. Siihen tarvittaisiin muun muassa EK:n esittämää Finnveran takausvaltuuksien merkittävää nostamista, jotta tuotantoa voidaan ylläpitää ja myös käynnistää uusia hankkeita.

”Yleensä elvytys tulee kriisin myöhemmässä vaiheessa, mutta nyt paketti on koottava heti”, Randell vaatii.

Myös EK vaatii hätäapupakettia yritysten kassakriisiin

Elinkeinoelämän keskusliitto EK ehdottaa maan hallitukselle miljardiluokan hätäapupakettia, jolla estetään elinkelpoisten yritysten kaatuminen. Suomen hallitus on jo tehnyt päätöksiä yritysten auttamiseksi, mutta järjestön mukaan lisää tarvitaan.

EK esittää 10 kohdan hätäapupakettia, jonka tarkoituksena on yritysten akuutin kassakriisin helpottaminen.

EK:n 10 ratkaisua yritysten kassakriisiin:

  1. Finnveran valtuuksien nosto 10 miljardilla eurolla ja sen riskinjakokyvyn olennainen lisääminen.
  2. Kolmen kuukauden ajalta erääntyville veroille 12 kuukautta lisää maksuaikaa.
  3. Finnveran 2 miljardin pääomalainoista tukea työnantajayritysten kassakriisiin.
  4. Tilapäinen kriisipalkkatuki ehkäisemään irtisanomisia ja lomautuksia.
  5. Lomautusajan päivärahan väliaikainen siirto valtiolle.
  6. Työnantajan työttömyysvakuutusmaksun ja työnantajan sairausvakuutusmaksun tilapäinen siirtäminen valtiolle.
  7. EU:n koronarahoituksen tehokas hyödyntäminen kansallisesti.
  8. Verojen viivästyskorko väliaikaisesti 0 %.
  9. ALV-palautusten käsittely nopeutetusti.
  10. Muita toimenpiteitä liittyen muun muassa konkurssilainsäädäntöön, kustannuksia aiheuttavien lainsäädäntöuudistusten väliaikaiseen jäädyttämiseen sekä yhtiökokousten ja osingonmaksun mahdollistamiseen.

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Apua yrityksille koronakriisiin: Rakennusalalle perustettiin työryhmä miettimään elvytyspakettia”

  1. Tilanne muistuttaa vuoden 2008 finanssikriisiä. Silloinkin joitakin suuriakin rakennusliikkeitä uhkasi likviditeettikonkurssi.

    Toivottavasti nytkin kriisi on yhtä lyhytaikainen.

    Paljon on kiinni siitä, kuinka hyvin yritykset saavat rahaa pahimman ajan yli. Uusien suurten projektien käynnistämisen voi nyt unohtaa vähäksi aikaa, mutta rahaa tarvitaan myös olemassa olevien projektien loppuunsaattamiseen. Kun vuonna 2008 ja 2009 rakentajia ja materiaaleja riitti, näyttävät nyt nekin muodostuvan pullonkauloiksi.

    Jukka Kivisen Lemminkäisen tekeillä olevasta historiikista löytyy mielenkiintoisia yhtymäkohtia tähän päivään:

    ”Vuosi 2008 oli yhtiölle kamala ja käänteentekevä. Ulkomaiset sijoittajat olivat haalineet Suomesta syrjäisiäkin kauppakeskuksia, sillä pankit tarjosivat niiden ostamiin kohteisiin 90 prosenttia lainaa, omarahoitusosuuden ollessa vain 10 prosenttia. Jo keväällä ulkomaiset kiinteistösijoittajat alkoivat häipyä maasta ja kun Amerikassa Lehman Brothers syyskuussa meni konkurssiin, iski paniikki suomalaisiinkin kiinteistösijoittajiin.

    Lemminkäisellä oli satojen miljoonien eurojen pääomat kiinni myymättömissä keskeneräisissä ja valmiissa liikerakennuskohteissa. Niihin oli ollut vielä keväällä varteenotettavia ostajakandidaatteja ja useita esisopimuksia sekä lopullisia kauppakirjoja oli olemassa. Joitakin kohteita oli jopa käynnistetty omaan taseeseen tehtäviksi vielä edellisenä hyvänä vuonna ajatellen, että ne saadaan myydyksi. Osa jo tehdyistä rakenteilla olevien liiketilojen myyntisopimuksista peruuntui, kun tilaajilta loppuivat luotto ja rahat. Samalla myymättömien asuntojen varaston arvo kasvoi.

    Pankit painoivat paniikkinappulaa eikä uusiin kohteisiin saanut enää rahoitusta. Keskeneräiset asuintalot oli asuntokauppalain mukaan kuitenkin pakko rakentaa valmiiksi. Käyttöpääomaa kului rakentamiseen, vaikka tulovirta oli kutistunut pieniksi puroiksi.

    Vuoden lopulla Lemminkäisen käyttöpääoma uhkasi loppua, tulos oli syöksymässä syvyyksiin ja käsiin oli jäämässä parin sadan miljoonan euron arvosta rakenteilla olevaa ja valmista asuntokantaa ja kiinteistömassaa.

    Näytti, että jos vuoden viimeisinä viikkoina ei päästä eroon myymättömästä massasta, Lemminkäisen edessä on joutuminen pankkien holhoukseen tai pankkien panikoidessa jopa likviditeettikonkurssiin ja pilkottavaksi. Suurimmissa kaupungeissa saattoi olla jotain toivoa, mutta maakuntien kauppakeskukset eivät kelvanneet enää kenellekään.”

    Pelastaja lopulta löytyi, kun Etera suostui helpottamaan Lemminkäisen kiinteistötaakkaa. Se toimi samalla tavalla vastuullisesti kuin 1980-luvun lopulla Tapiola, joka pelasti silloin kiinteistökaupoilla YIT:n.

    Saa nähdä ovatko isot rahoittajat ja eläkevakuutusyhtiöt tänään yhtä pitkämielisiä omien vaikeuksiensa keskellä. Hybridilainojen antajat ainakin joutuvat miettimään tosissaan vastasiko korkea korko sittenkään riskiä, ja osakeanteihin suostuneita hirvittää osakekurssien jyrkkä alamäki.

    Vuonna 2009 valtio käytti elvyttämiseen seitsemän miljardia euroa ja se toi yllättävänkin nopeasti tulosta. Tänään elvytyksen rinnalle tarvitaan muitakin keinoja kuilun ylittämiseksi.

  2. Nyt pitäisi vaan antaa romahtaa. Nythän on elvytetty jo 12 vuotta putkeen, eikä silti talous ole tervehtynyt eikä normalisoitunut. Tilanne on epäterve, eikä se johdu koronasta. Uskoakseni jokainen sen tietää, että hinnoissa on aivan tolkuttomasti ilmaa, eikä se sieltä poistu ilman normaalia korjausliikettä.

Vastaa