Kiinteistönvälittäjä toiveikkaana: ”Emme odota hintojen laskevan dramaattisesti, odotamme pientalokaupan vilkastuvan”

Huoneistokeskuksen maaliskuun asuntomarkkinakatsauksessa tarkastellaan vallitsevan poikkeustilanteen vaikutuksia asuntokauppaan sekä sähköistä asuntokauppaa.

”Näkemyksemme mukaan poikkeustilan vaikutukset asuntomarkkinaan tulevat näkymään ensimmäisenä asuntojen myyntiajoissa, jotka todennäköisesti pitenevät tulevina kuukausina. Kuluttajien huoli omasta taloudesta kasvaa, ja tämä näkyy myös asunnonvaihtoaikeissa”, Huoneistokeskuksen liiketoimintajohtaja Anu-Elina Hintsa arvioi.

”Taustalla olevat tarpeet eivät kuitenkaan muutu, ja mahdolliset notkahdukset asuntojen kauppamäärissä tulevat todennäköisesti olemaan hetkellisiä.”

”Koska asuntojen hinnoissa ei näkemyksemme mukaan ole tällä hetkellä kuplaa, emme odota hintojen laskevan dramaattisesti. Pörssikurssien laskiessa osa sijoittajista voi nähdä asuntojen kaltaisen reaaliomaisuuden turvallisena sijoituskohteena tähän hetkeen”, Hintsa sanoo.

Huoneistokeskuksen välittäjien mukaan kysyntää asunnoille löytyy ja toistaiseksi asuntokauppa käy Huoneistokeskuksen tiedotteen mukaan lähes normaalilla tasolla.

”Erityisesti uudisasuntokauppa käy tällä hetkellä vilkkaana. Lisäksi kevät on perinteisesti omakotitalokaupan kulta-aikaa, ja odotamme pientalokaupan vilkastuvan poikkeusoloista huolimatta”, Hintsa toteaa.

Digitaalista asuntokauppaa

”Olemme Huoneistokeskuksessa ottaneet vahvasti käyttöön digitaalisen asuntokaupan (DIAS), jonka avulla kaupankäynti sujuu kaikkien osapuolten kannalta nopeasti ja turvallisesti. DIAS-kaupan avulla kaupanteko hoituu ajasta ja paikasta riippumatta ilman fyysistä kontaktia tai käyntiä pankissa.”, Hintsa kertoo.

”Tarjoamme lisäksi erilaisia virtuaali- ja 3D-esittelyitä, jotka mahdollistavat kohteeseen tutustumisen ilman fyysistä käyntiä. Yksityisesittelyitä järjestämme pyynnöstä edelleen, mutta poikkeustilan ajaksi olemme luopuneet kokonaan yleisesittelyistä. Seuraamme virallisia ohjeistuksia aktiivisesti, ja olemme valmiita toimenpiteisiin niiden pohjalta viipymättä”, Hintsa sanoo.

Vanhojen asuntojen kauppamäärät nousivat helmikuussa 5,4 prosenttia vuoden takaisesta

Vanhojen kerrostalokaksioiden neliöhinnat nousivat helmikuussa keskimäärin 2,6 prosenttia (+76 €) vuoden takaiseen verrattuna.

Tätä artikkelia on kommentoitu 7 kertaa

7 vastausta artikkeliin “Kiinteistönvälittäjä toiveikkaana: ”Emme odota hintojen laskevan dramaattisesti, odotamme pientalokaupan vilkastuvan””

  1. ”Koska asuntojen hinnoissa ei näkemyksemme mukaan ole tällä hetkellä kuplaa”

    Onko niin, että jos jo elää kuplan sisällä niin ei näe kuplia?

  2. Vanha viisaus on se, että asuntojen ja osakkeiden hinnat ovat korkeimmillaan aina juuri ennen romahdustaan.

    On aivan mahdoton yhtälö, että asuntokauppa olisi jollain tavalla tälle tilanteelle – ja varsinkin tulevalle tilanteelle immuuni. Lomautusten määrä kasvaa tulevina kuukausina jopa satoihin tuhansiin ja koko maa on elänyt ei pelkästään velaksi, vaan ylivelaksi. Meillä on menossa monitahoinen ja vaikea terveys- ja talouskriisi yhtäaikaa – ei pelkästään paikallisesti vaan maailmanlaajuisesti.

    Mitä tapahtuu, kun piensijoittajilla alkaa loppua kassavirta? Tai kaikki haluavat yhtä aikaa myydä likviditeetin turvaamiseksi – esimerkiksi sen oman velka-asunnon kuluihin?

  3. Nyt kun tietoja on alkanut kertyä paremmin, ja pörssien hinnoittelu tasaantunut, niin näyttäisi siltä, että asuntojen velattomiin hintoihin on pörsseissä asuntosijoitusyhtiöiden osalta hinnoiteltu tyypillisesti noin 10-20 %:n pudotus. Velkaosuudet huomioivissa hinnoissa pudotus on isompi. Esim. 50 %:n velkaosuus tuplaa niin arvonnousujen kuin arvonlaskujenkin vaikutuksen omaan pääomaan. Voi toki olla että ns. tukkuhinnat olisivat laskeneet enemmän kuin yksittäisen asunnon kauppahinnat. Mutta on ihan selvää, että asuntoja ei tällä hetkellä saa isoja volyymejä kaupaksi sillä hinnalla, millä vielä kuukausi sitten olisi voinut saada, ja että jos isoja volyymejä sitten tulee myyntiin, hinnat väistämättä tulevat alaspäin (paitsi jos nähdään vielä joku euron arvoa pudottava superinflaatio sen seurauksena, että euroja aiotaan työntää keskuspankista lähikuukausina niin paljon lisää markkinoille).

    Käyttöarvohinnoitteluun perustuvaan pientalokauppaan väljien olosuhteiden sijainneissa, joissa hinnat ovat jo valmiiksi olleet mitä ovat, korona-lamalla ei ole välttämättä niin isoa hintoihin vaikuttavaa vaikutusta kuin kerrostalokauppaan prime-sijainneissa, joissa hintataso on määräytynyt sen mukaan, mitä asunnoista saisi tuottoa vuokralle laittaessaan tulevina vuosina, kun asunnot ovat täyteen vuokrattuja ja luottotappiot ovat hyvässä työllisyystilanteessa vähäisiä. Tuottoarvolaskennan lähtötiedot menivät korona-laman myötä uusiksi. Kaiken kruunaa se, että korot ovat nousseet jo pari viikkoa hyvää vauhtia ylöspäin. Alle nollan korkojen aika saattaa olla ohi, kun riskit lainojen takaisinmaksuihin liittyen ovat kasvaneet. Maaliskuun 2020 alussa 12 kuukauden euribor oli noin tasolla -0,30.. Tuorein julkaistu noteeraus oli enää vähemmän nollan alla: -0,19 :https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/korot/kuviot/korot_kuviot/euriborkorot_pv_chrt_fi/ 12 kuukauden euribor voi ylittää nollan rajan tätä vauhtia mentäessä jo huhtikuussa 2020, eli asuntovelkaiset yksilöt, taloyhtiöt ja asuntosijoittajat voivat kohta päästä maksamaan taas nollan ylittäviä korkoja. Siitä voi seurata yksilöiden ja yritysten talousvaikeuksiin lisää vaikeuskerrointa.

    1. Valitettavasti kirjoituksessa on jo faktoja tulevasta, johon ei etä-osto mahdollisuus tai virtuaali esittelyt isossa mittakaavassa auta.

  4. Mielestäni suuri yleisö ei ymmärrä tilanteen koko kuvaa – tai sitten ei vain halua ymmärtää. Kaikki ovat eläneet käytännössä viimeiset 20 vuotta täysin ylivelaksi – yksityset, yritykset, valtiot jne. On jopa hämmentävää huomata, etteivät ihmiset tajua mitä taloudessa todella on tapahtunut ja tulee tällä menolla tapahtumaan.

    Fed ja EKP ovat jo nyt elvyttäneet – tai oikeastaan ”elvyttäneet” – 2008 lamasta lähtien, laihoin tuloksin. Elvytys ei ole enää elvytys, vaan säännöllinen toimi. Kansantalouden perusviisaus on, että talouskasvu hiipuu tai alkaa hiipua, kun julkinen velka ylittää 90% BKT:sta. Jo viime vuoden puolella – kauan ennen näitä QE-operaatioita yms. ”elvytystä” USA:n julkista taloutta analysoiva CRFB arvioi, että Yhdysvaltojen julkinen velka nousee yli 100% BKT:n suhteutettuna vuoteen 2029 mennessä. Vielä silloin uskottiin, ettei velkapommi ehtisi räjähtää nykyisen presidentin kaudella. Kongressin puolueeton budjettiviranomainen (CBO) taas arvioi viime vuonna, että alijäämä tulee nousemaan tällä menolla jopa 9% vuoteen 2049 mennessä ja liittovaltion velka nousisi yli 140% BKT:n. Velkaa velalle. Kestämätön tilanne.

    Mitä sitten tapahtuu tällaisissa kriiseissä typpillisesti. Pankit kiristävät lainoitusperiaatteitaan, erityisesti pienille yrityksille ja kotitalouksille. Julkisen velan kasvu lisää edelleen verotuspainetta, muuttaa investointihalukkuuden säästämishalukkuudeksi kiihdyttäen ja syventäen entisestään lamaa – ja niin edelleen. Ketkä ovat meillä niitä, jotka sitten ostaisivat asuntoja? Valmiiksi läpeensä velalla kyllästetyt nuoret perheet? Velkaa on asunnosta, sijoitusasunnoista, autoista, kulutustavaroista pikavippeineen yms. Vai jotkut muut, joilta edellinen – tai edelliset lamat veivät mahdollisuuden päästä mukaan työelämään?

    Historia opettaa kuplista. 2000-luvun IT-kupla – tai Dotcom -kuplan jälkeen uusi kupla alkoi kehittyä asuntomarkkinoille, joka löysi sopivan puhkaisupiikkinsä subprime-kiinnelainojen kautta 2008. Nyt meillä on lähinnä ”kaiken kupla”, jonka puhkaisuun riitti mikä tahansa piikki. Asuntokuplan aikaan subprime-ongelmat olisivat jääneet lähinnä amerikkalaisten sisäiseksi ongelmaksi, mutta investointipankkien johdannaisten myötä niistä tuli koko maailmantalouden puhkaisupiikki. Nyt nähdään sitten totuudenmukainen kuva siitä, kun kaikki on yhä enemmän toisiinsa sidoksissa.

    Case-Shillerin indeksin mukaan amerikkalaisasuntojen arvo nousi 2000-2005 vuosien aikana yli 50%. Mitä on tapahtunut meillä – kiitos matalien, ”halpojen” korkojen ja ylenmääräisen velanoton myötä? Monet kotitaloudet ovat käyttäneet lyhennysvapaitaan aikaisemmin – kenties osallistumalla nyt romahtaneeseen osakemarkkinaan – tai ostaneet tarvinneet likviditeettia johonkin muuhun?

    Mitä tapahtuu nyt niille, jotka ovat ostaneet uudiskohteen jopa 5 vuoden lyhennysvapailla, jotka alkavat realisoitua myöhemmin? Miten ne, jotka ovat vielä rahastojen vuokratonteilla?

    Meilläkin kasvu on rakennettu pitkälti kotitalouksien kulutuksen varaan, mutta kai jokainen ymmärtää, mitä tapahtuu, kun viikon aikana tulee 100 000 uutta lomautettua ja työttömyys alkaa kasvaa. Yrityksien juoksevat kulut sen kuin kasaantuvat vailla tietoa tulevasta. Tästä tullaankin sitten siihen sykliin, joka meillä on taas edessä – uusi ”elvytys”paketti, lisää QE-opeaatioita ja niin edelleen. Velkaa velan päälle. Kukaan ei tunnu haluavan ymmärää, että kansantaloudet vain köyhtyvät köyhtymistään. Ainoastaan tuottavuuden kasvu voi vaurastuttaa kansantaloutta, mutta Suomessakaan se ei ole aidosti kohentunut.

    Henkilökohtaisesti en löydä yhtään mittaria tai syytä, jotka tukisivat asuntojen hintojen nousua. Se, että jokainen laittaa seteliinsä yhden nollan lisää, ei tee kenestäkään yhtään vauraampaa.

  5. Niinpä niin. Elvytys ei kai voine olla jatkuva asiain tila? Pitäisi varmaan kehittää eutanasialainsäädäntöä. Vähintäänkin pitäisi julistaa potilaalle elvytyskielto ja siirtyä saattohoitovaiheeseen.

Vastaa