Infrarakentajat kannustavat kuntia kysyntätalkoisiin – valtiolta kaivataan käynnistysavustuksia

Parhaimmillaan infraan laitettu veroeuro palautuu yhteiskunnalle moninkertaisena, infrarakentajat muistuttavat.

Valtion tukitoimilla voitaisiin turvata etenkin kuntien suunnitelmallisten ja tarpeellisten infrahankkeiden toteuttaminen. Muun muassa väylät ja vesihuoltoverkostot ovat monin paikoin huonossa kunnossa, INFRA ry muistuttaa.

Infra-alan yrittäjiä edustava INFRA ry on huolisssaan koronavirusepidemian vaikutuksista alan työtilanteeseen. Se kaipaakin nyt elvytystä, jossa kunnilla on tärkeä rooli paikallisten rakennuspalveluiden kysynnän ylläpitäjänä.

”Kunnat voivat pehmentää koronakriisistä aiheutuvaa paikallista iskua pitämällä yllä rakennuspalvelujen kysyntää. Siihen kuitenkin tarvitaan valtion kannustusta ja hyvää esimerkkiä”, INFRA ry:n toimitusjohtaja Paavo Syrjö toteaa tiedotteessa.

Valtion tukitoimilla voitaisiin turvata etenkin kuntien suunnitelmallisten ja tarpeellisten infrahankkeiden toteuttaminen. Muun muassa väylät ja vesihuoltoverkostot ovat monin paikoin huonossa kunnossa.

Syrjön mukaan valtio voi sysätä infratöitä vauhtiin esimerkiksi kuntien rakennusinvestointien käynnistysavustuksilla.

”Apu voisi tulla voimaan tai sitä voi hakea takautuvasti. Näin infran toimintavarmuutta ja palvelukykyä vaarantavaa rakentamisen notkahdusta ei ehdi tulla, vaan kunnat uskaltavat aloittaa ja pitää käynnissä hankkeita normaaliin tapaan”, hän täsmentää.

Syrjö muistuttaa, että kunnat ehtisivät samalla hyötyä laskevasta suhdanteesta. Esimerkiksi päällysteen hinnasta kolmasosa muodostuu bitumista, jonka hinta on nyt laskenut.

”Tilanne oli samanlainen 4–5 vuotta sitten, mutta silloin kunnat eivät lisänneet valtion tavoin päällystystöitä. Nyt kaikkien kannattaa olla paremmin hereillä.”

Infrainvestoinneilla isot kerrannaisvaikutukset 

Kunnat voivat myös itse vaikuttaa siihen, miten pahasti koronakriisi kolhaisee omaa aluetta.

”Kunta voi tukea alueensa yrityksiä esimerkiksi laittamalla saamansa laskut maksuun viivytyksettä. Maksuaikojen venyttäminen on myrkkyä tilanteessa, jossa terveitäkin yrityksiä uhkaa akuutti kassakriisi”, johtaja Kari Muhonen lisää.

Pitämällä toimeliaisuutta yllä rakennussektorilla kunnat mahdollistavat Muhosen mukaan myös hyvinvointipalveluidensa jatkuvuuden. Verojen ja veroluonteisten maksujen osuus on 40–45 prosenttia rakentamiseen sijoitetuista euroista. Parhaimmillaan infraan laitettu veroeuro palautuu yhteiskunnalle moninkertaisena, kun rahat kohdennetaan kohteeseen, joka saa aikaan uusia investointeja.

”Aina kun infran rakentamiseen ja kunnossapitoon käytetään miljoona euroa, syntyy keskimäärin 15 työpaikkaa, ja usein kunnan omalle alueelle. Infran toimitusketjussa työllistyy niin infrarakenteiden suunnittelijoita, rakennustuotevalmistajia kuin itse rakentajiakin”, Muhonen päättää.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 2 kertaa

2 vastausta artikkeliin “Infrarakentajat kannustavat kuntia kysyntätalkoisiin – valtiolta kaivataan käynnistysavustuksia”

  1. Kunnat itkevät, että on pakko lomauttaa työntekijöitä kun rahat ovat loppu, taitavat rakentamiset nyt olla monessa kunnassa seis. Eipä taida poliitikoilla riittää kantti rakentamispäätösten tekemiseen pakkolomautusten aikana. Siinä saattaa seuraavissa vaaleissa jäädä äänisaalis aika hintsuksi.

  2. Elinkaarimallit yms. Miten niitä toteuttavat käyttävätkö paikallista työvoimaa niin paljoa kuin pienet? Elinkaaren kirous, että tarjoajia on ainakin kiinteistöpuolella pieni joukko. Kannattaisiko nyt alkaa suosia perinteisiä malleja kunnissakin!!

Vastaa