LUT: Energiainvestoinnit julkisrakennuksiin voivat tuoda säästöjä ja merkittäviä päästövähennyksiä

LUT-yliopisto on yhteistyössä LAB-ammattikorkeakoulun kanssa selvittänyt Imatran ja Lappeenrannan julkisrakennusten energiatehokkuuden parantamista sekä erilaisia korjaus-, peruskorjaus- ja investointivaihtoehtoja. Tarkastelun kohteena olivat muuan muassa kummankin kaupungin kaupungintalot sekä useita yritys- ja koulukiinteistöjä.

Vuonna 2018 käynnistyneessä Public-Private-Partnership kiinteistöjen energiatehokkuusparannuksissa ja niiden rahoituksessa -tutkimuksessa on osoitettu energiainvestointien olevan lähes kaikissa kiinteistöissä kannattavia. Lisäksi rakennusten hiilidioksidipäästöjä olisi investoinneilla mahdollista vähentää merkittävästi. Kaikkien tarkasteltujen rakennusten yhteenlasketut päästövähennykset voisivat olla peräti 80 prosenttia nykytilanteeseen verrattuna.

Peruskorjauksen ja pitkän tähtäimen korjaussuunnitelmien kustannuksia sekä niihin yhdistettävien energiainvestointien kannattavuutta kussakin kiinteistössä tarkasteltiin tutkimuksessa rinnakkain.

”Peruskorjausten yhteydessä toteutetut energiainvestoinnit ovat vain pieni osa kokonaiskustannuksista, mutta niillä on mahdollista saavuttaa pitkän aikavälin säästöjä käyttökustannuksista. Lisäksi potentiaali päästövähennyksiin on merkittävä”, tutkimusjohtaja Petteri Laaksonen LUT-yliopiston energiajärjestelmien yksiköstä sanoo tiedotteessa.

Hankkeessa tutkijana työskentelevä Mirika Knuutila taustoittaa, että energiainvestoinneilla tarkoitetaan omaan energiantuotantoon tähtäävien laitteiden, kuten aurinkosähköjärjestelmän tai lämpöpumppujen, hankkimista.

”Niistä saadut ilmastohyödyt toteutuvat myös nopeasti verrattuna niin sanottuihin passiivisiin energiatehokkuusparannuksiin, kuten ikkunoiden uusimiseen”, Knuutila kertoo.

Korjausvelkaa on Suomessa yleisesti ottaen kertynyt julkisrakennuksiin paljon, ja tutkimusryhmässä tiedostetaan, ettei useiden kiinteistöjen samanaikainen peruskorjaaminen ole useinkaan mahdollista.

”Kuka nämä perusparannukset ja investoinnit tulevaisuudessa toteuttaakin, olemme osoittaneet, että ne ovat kannattavia”, sanoo Laaksonen ja viittaa yhteen tutkimuksen tavoitteista kehittää julkista rakennuskantaa kiinnostavaksi sijoituskohteeksi.

”Kannattavaksi todennetulla investointisuunnitelmalla olisi mahdollista herättää institutionaalisten sijoittajien kiinnostus hankkia kiinteistöjä ja vuokrata ne takaisin kaupungeille ja muille toimijoille.”

LUT on mukana myös Imatralle rakenteilla olevassa yritysrakennusten keskittymässä ”Hiilineutraali yrityspuisto”, joka on jatkoa nyt päättymässä olevalle tutkimukselle. LUTin osuus yrityspuisto-hankkeessa liittyy muun muassa energiantarpeen ja -tuotannon sekä syntyvien päästöjen laskentaan.