Pohjois-Suomessa tarkastettiin 14 nosturia, eikä yksikään selvinnyt puhtain paperein – nyt nostureita aletaan tarkastaa koko maassa
Vakavia puutteita tarkastuksissa ei tullut esille. Pohjois-Suomen aluehallintoviraston tarkastaja nostaa kuitenkin esiin, että kaikissa löytyi jotain huomautettavaa.
Aluehallintovirastot alkavat tarkastaa torninostureiden turvallisuutta ympäri Suomea.
Taustalla ovat viimevuotisten tarkastusten tulokset Pohjois- ja Etelä-Suomessa. Kun Pohjois-Suomen aluehallintovirasto tarkasti satunnaisesti 14 nosturia, jokaisesta löytyi jotain huomautettavaa.
”Kyllä näitä puutteita on ollut huolestuttavan paljon. Yksikään torninosturi ei selvinnyt puhtain paperein”, kommentoi tarkastaja Markku Oravainen Pohjois-Suomen aluehallintovirastosta.
”En usko, että [nostureiden turvallisuudessa] on ollut muutosta, mutta tämän hankkeen myötä ongelma on tullut esille. Normaaleissa perustarkastuksissa kiivetään aika harvoin ylös torninosturiin.”
Käyttökieltoja ei asetettu
Suurin osa havaituista ongelmista oli pieniä, eikä uhkasakkoja tai käyttökieltoja asetettu. Huomautukset koskivat muun muassa myöhästyneitä tai tekemättömiä kunnossapitotarkastuksia, puutteita putoamissuojaussuunnitelmissa sekä laitteiden pystytys- ja purkuohjeiden puuttumista.
Vakavimmat puutteet aiheuttivat Oravaisen mukaan putoamisriskin ylhäällä puomilla tai nosturiin noustessa.
”Lepotasoilla oli sellaisia aukkoja, jollaisia ei saa olla. Ylhäällä oli putoamisvaarallisia paikkoja esimerkiksi erilaisilla huoltotasoilla”, Oravainen kertoo esimerkkejä.
Esimerkiksi yhdessä nosturissa kääntökehän ja huoltotason välisessä kulkutiessä oli vajaan puolen metrin levyinen suojaamaton aukko. Lisäksi putoamissuojauksia puuttui.
Yhteensä virasto jakoi työmaille yhteensä 84 toimintaohjetta ja 27 kehotusta. Kahdeksan kehotusta johti jatkotoimiin, koska niitä ei ollut noudatettu. Viraston mukaan puutteet korjattiin tämän jälkeen.
Myös Etelä-Suomen aluehallintoviraston alueella tarkastettiin 15 nosturia, joista valtaosa oli torninostureita. Siellä ohjeita annettiin yli puolet vähemmän ja kehotuksia vain yksi. Eniten huomauttamista oli putoamissuojauksista.
Kummallakaan alueella puutteet eivät painottuneet tiettyihin yhtiöihin tai työmaihin.
Toimintaohjeita annetaan vähäisistä puutteista. Kehotus on painavampi ohjeistus, jonka noudattamista valvotaan jälkikäteen. Varsinkin edelliset ovat yleisiä: viime vuonna eri alojen työpaikoille tehtiin noin 24 000 työsuojelutarkastusta, joissa annettiin runsaat 51 500 toimintaohjetta ja 7 200 kehotusta.
Vastuunjako on epämääräistä
Rakennusliiton työympäristöasiantuntija Tapio Jääskeläinen ei ole yllättynyt Pohjois-Suomen tarkastusten tuloksista.
Yhtenä ongelmana hän nostaa esiin epämääräisen vastuunjaon siitä, kenelle määräajoin tehtävät tarkastukset kuuluvat. Huolelliseen tarkastukseen kuluu myös aikaa.
”Monella kiireisellä työmaalla meinaa jäädä tarkastuksia tekemättä”, Jääskeläinen sanoo.
”Välillä kuljettajat ovat viestineet, että he ovat myös itse olleet huolissaan koneiden kunnosta.”
Viimeisin kuolemaan johtanut torninosturionnettomuus tapahtui Tampereella vuonna 2006. Myös Vantaan vuodenvaihteen tapaus, jossa nosturi romahti rakenteilla olleen kerrostalon päälle, on herättänyt keskustelua työturvallisuudesta.
Nosturionnettomuuksia on tapahtunut myöhemminkin. Perjantaina paljon julkisuutta sai kovassa tuulessa kaatunut benjihyppytorni Helsingin Kaivopuistossa, tosin tässä tapauksessa pettänyt laite ei ollut torni- vaan ajoneuvonosturi.
Tapaturmien määrässä mitattuna rakennusalan suorittavat työt kuuluvat Suomen vaarallisimpiin ammatteihin. Oravaisen mukaan työmailla on muutenkin runsaasti riskipaikkoja.
”Niin sanotut nollatarkastukset, jossa mitään ei tarvitse kirjoittaa, ovat aika harvinaisia.”
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Pohjois-Suomessa tarkastettiin 14 nosturia, eikä yksikään selvinnyt puhtain paperein – nyt nostureita aletaan tarkastaa koko maassa”