RT:n uusi puheenjohtaja: ”Yksi lääke ei riitä asumiskulujen laskuun”

Ensi vuoden alussa Rakennusteollisuus RT:n puheenjohtajuuden aloittava NCC Suomen maajohtaja Mika Soini on pitkän linjan kiinteistö- ja rakennusalan ammattilainen.

Mika Soini on NCC:n Suomen maajohtaja. Kuva: NCC

Hän seuraa tehtävässään ilmastonmuutosasioihin panostanutta tuoteteollisuuden edustajaa, Saint-Gobain Finlandin toimitusjohtaja Olli Nikulaa.

”Olen miettinyt kauan, miten rakennusalaa voisi kehittää mahdollisimman hyvin, ja olen ollut innostunut kaupunkikehityksestä, vähähiilisyydestä ja työturvallisuudesta. Kukaan ei voi yksin muuttaa mitään, joten haluan olla kuunteleva ja keskusteleva puheenjohtaja. Haluan hakea yhdessä ratkaisuja, jotta alan pitkän aikavälin tavoitteissa päästään eteenpäin”, Soini kertoo.

Soini on työskennellyt NCC:llä ja sitä edeltäneessä Rakennustoimisto Puolimatkassa vuodesta 1988 alkaen. Ajanjaksoon on mahtunut talonrakentamisen työmaa-, kehitys- ja johtotehtävien lisäksi muutamia vuosia infrarakentajana sekä suunnittelutoimiston vetäjänä.

Kokemus ruotsalaisesta keskustelukulttuurista ja sen tuomista hyödyistä RT:n toimintaan herättää Soinissa pienen hymähdyksen.

”Ruotsalainen diskuteeraus on hyvin stereotyyppinen käsitys asioiden hoitamisesta. Minusta suomalaiset tekevät ratkaisuja hyvinkin äkkiä. Silloin voi syntyä päätöksiä, jotka eivät johdakaan onnistumiseen, ja sitten pitää tehdä taas uusia ratkaisuja. Minusta ihmisten osaamista pitää käyttää hyödyksi laajalla rintamalla ja sen kautta saada aikaan parempia linjauksia ja järkevämmin toimivia ratkaisuja.”

Monimuotoista kaupunkia

Soini haluaisi kehittää aiempaa laajemmalla rintamalla kaupunkeja, jotta rakentamisen keinoin voitaisiin tarjota sen asukkaille kestävän kehityksen mukaisia asuntoja tai muita tiloja sekä parempaa ympäristöä.

”Kiinteistö- ja rakennusala on iso ja vaikuttava ala. Emme voi puhua rakentamisesta uskottavasti, jos emme puhu myös vähähiilisyydestä.”

Pääkaupunkiseudulla ja muissa isoissa kasvukeskuksissa on meneillään joukkoliikennejärjestelmän suuria uudistamisprojekteja. Esimerkiksi Helsingissä joukkoliikenteen reittejä muutetaan, jotta liikenne olisi sujuvampaa. Se taas houkuttelisi ihmisiä luopumaan oman auton käytöstä.

Raiteille siirtyminen on Soinin mukaan tärkeää etäisyyksien kutistamiseksi ja päästöjen vähentämiseksi, samoin kuin olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ja infran hyödyntäminen.

”Uudet asemat luovat uusia mahdollisuuksia työpaikoille, palveluille ja asumiselle. Uskon monimuotoiseen sekamalliin kaupunkirakenteessa, sillä silloin alueet ovat monimuotoisia ja kulttuurisestikin parempia. Esimerkkinä käy entinen Vallilan teollisuusalue ja sen kehittäminen uudeksi kaupunginosaksi.”

”Ei ole yhtä lääkettä”

Rakennusteollisuuden tuleva edunvalvoja jää pohtimaan kysymystä asumisen hinnasta ja sen kalleudesta erityisesti kasvuseuduilla.

”Se on vaikea kysymys. Hintatason pienentämiseen ja rakentamiskustannusten laskuun ei ole olemassa yhtä lääkettä. Alalla on tietysti erilaisia foorumeita, joissa voitaisiin yhdessä hakea ratkaisuja.”

Soinin mukaan asumisen hintaan vaikuttavat esimerkiksi kaavoitus, valitut materiaalit ja niiden käyttö, tuotantoteknologia ja suunnitteluratkaisut.

”Minusta asumisessa pitää olla monta eri vaihtoehtoa vuokra-asunnoista omistukseen ja asumisoikeusasuntoihin. Moninainen asuminen moninaisessa kaupungissa voi tuoda erilaisia vaihtoehtoja myös kustannuksiin.”

Pienissä asunnoissa korostuu Soinin mukaan hyvä suunnittelu, jonka pitäisi olla itsestäänselvyys myös suuremmissa kohteissa.

”Suunnitteluratkaisuilla on merkittävä rooli. Ihmisillä pitää olla erilaisissa elämäntilanteissa erilaisia vaihtoehtoja.”

Laatu- vai maineongelma?

Soinin mukaan rakentamisen laatu on Suomessa hyvää, mutta alalla on edelleen käsissään paljolti median kautta syntyvä maineongelma.

”Mediassa esitellään usein ongelmakohteita, ja silloinhan syntyy käsitys laatuongelmasta. On sääli, ettei onnistuneista kohteista puhuta samalla innolla”, Soini harmittelee.

Hän uskoo jatkuvan parantamisen periaatteeseen.

”Meidän pitää saada enemmän esille onnistuneita kohteita, kaupunginosia ja infraa. Se toisi automaattisesti mukanaan arvostusta tekemisen laatuun. Tekemisen kautta mainekin syntyy. Minusta tekijöitä pitäisi nostaa esille vielä enemmän.”

Tulevaisuutta hän ei halua lähteä ennustamaan, sillä korona sumentaa näkymiä.

”Olennaisinta on katsoa, mikä nyt on kaikkein tärkeintä. Minusta nyt korostuvat turvallisuus, terveellisyys ja työturvallisuus, jotta kaikki pysyvät terveinä ja rakennustyömaat saadaan pidettyä käynnissä.

Soinin mukaan ala saisi olla ylpeä viime keväästä, sillä silloin rakennustyömailla otettiin nopeasti käyttöön uudenlaiset järjestelyt ja pystyttiin hoitamaan koronaan liittyvät haasteet kunnialla.

”Nyt ei riitä, että tehdään perinteisesti, vaan meidän pitää varmistaa myös se, miten rakennustyömaiden infra saadaan pidettyä kunnossa. Pitää olla koko ajan valppaana, eikä töihin saa todellakaan tulla yhtään kipeänä”, Soini sanoo.

Tätä artikkelia on kommentoitu 17 kertaa

17 vastausta artikkeliin “RT:n uusi puheenjohtaja: ”Yksi lääke ei riitä asumiskulujen laskuun””

  1. NCC; maajohtaja Mika Soini on selvästi käyttänyt yhden päivän Googlettamiseen ja kerännyt otsikoita alalla mediaseksikkäistä aiheista ja totta kai vuosikymmenen takaisesta NCC;n kruununjalokivestä työturvallisuudesta, jota myytiin ja markkinointiin välillä mitä kummallisemmilla tavoilla asiakkaille. Näillä otsikoilla ja aiheilla rakentamisen maailma on kertalaakista parantunut ja seuraavilla rakentajapäivillä taakka on rakennusalan hartioilta poistunut.

    Mika ei ole ihan ainoa herrasmies/herrasnainen joka suoltaa näitä taattuja kliseitä. Nämä kuuluvat kaikille toimitusjohtajille, maajohtajilla ja muuten vaan johtajille. Mistä muualta ”arvokkuus” saataisiin?

    Siletä löytyi tällä kertaa asuntojen hintatasoa, hiilineutraalisuutta, joukkoliikennettä ja kaikkea muuta mahdollista. Poimitaan sieltä nyt yksi esimerkki johtajasyndroomasta ”Kiinteistö- ja rakennusala on iso ja vaikuttava ala. Emme voi puhua rakentamisesta uskottavasti, jos emme puhu myös vähähiilisyydestä.” Se rakennusalan uskottavuus on juuri siitä syystä erityisellä koetuksella, että vähähiilisyydestä puhutaan ja kuinkas ollakaan lobbaamisen kautta, ilman faktoja ja rakentamisen historian tarkastelua.

    Otetaan vielä toinen maistiainen kun niitä oli niin runsaasti kerätty, ”Soinin mukaan asumisen hintaan vaikuttavat esimerkiksi kaavoitus, valitut materiaalit ja niiden käyttö, tuotantoteknologia ja suunnitteluratkaisut.” On mennyt pitkä ura aivan hukkaan, jos ei vielä tässä vaiheessa ole tietoinen, että nuo elementit ovat melko pieni tekijä asuntojen hintojen muodostumisessa. Kalliiden toimintarakenteiden ja organisaatiorakenteiden, jota myös NCC;n kaltaiset toimijat edustavat, toki vain yhtenä pienenä osana, osuus on paljon merkittävämpi. Myös korruption osuus on todella merkittävä, jota ei suostuta millään tunnustamaan, kun se on kuulunut kuvioon niin pitkään ja niin monista tuntuu, että ilman sitä alalla ei voi elää ja vaikuttaa. Nämä asiat kallistavat aidosti rakentamista. Esimerkiksi valtiolla/kaupungeilla olisi merkittävän paljon enemmän potentiaalia kehittää instrumenttejä siihen, millä uusien myyntiasuntojen hinnoista otettaisiin helposti neljännes pois, myös vuokramarkkina olisi korjattavissa jykevästi edullisempaan suuntaan. Tahtotilaa ei oikeasti vain ole, miksi? Korruptio?? liian iso muutos myyntimarkkinoilla???. Siksi tällaisten marginaaliasioiden esille nostaminen toistuvasti on jo hieman kulunutta, kyllä alalla osataan jo melko hyvin rakennuttaa tehokkaasti, NCC joskus pöyristyttävänkin tehokkaasti, kun heidän bulkkituotantoaan katsoo.

    1. Laita sähköpostilla tulemaan tietojasi korruptiosta, kun sinulla tuntuu niitä olevan. Silloin asia ei jää nimettömänä tuuleen huuteluksi.

      1. Hattu päästä vastauksellesi Mikko.

        Faktat ovat ainoa ase nykyajan nettipölhöilyä vastaan niin Jenkeissä kuin täälläkin. On niin helppo kirkua korruptiota / vaalien varastamista, todisteita on vaikka millä mitalla mutta koskaan niitä ei pyydettäessä löydy.

          1. Ei se siitä johdu, vaan siitä että sä menit arvostelemaan NCC;tä, se on häväistys.

      2. Mikko, alaa mitä todennäköisimmin aktiivisesti sivusta seuraavana olet varmasti lukenut lukemattomia juttuja siitä kuinka jotkut rakennusliikkeet ovat selitelleet kähmintäänsä oikeussalia myöten. Olet myös varmasti seurannut joidenkin säätiöiden toimintaa, kuinka puhalluksia aina sillin tällöin tehdään, melko mitättömin sanktioin. Mielenkiintosi on saattanut myös herätä kiinteistösijoitusyhtiöiden nousuun ja rahankeräämiseen tavanimmeisiltä ja niiden laskuun, kun kiinteistöä ei sitten tullutkaan tai tuli, mutta sijoitusyhtiön konkurssi tuli pieneksi häiriötekijäksi. Saatat myös törmätä keskusteluun siitä, onko oikein, kun asumistuet valuvat kiinteistöbusinekseen, jossa melko mielenkiintoiset tahot käärivät isoja osinkoja, ajaen kaksilla rattailla. Näistä rakennusliikkeet ovat sellaisia, joista ei rakennuslehden sivuilla ikävien tapahtumien jälkeen erityisen vahvasti kirjoitella, muistakin hieman niukemmin.

        Yllä olevat ovat julkisuudessakin käyneitä kaikkien tiedossa olevia esimerkkejä ja ainoastaan ns. jäävuoren huippu viiteryhmässään.

        Rakennusalalla on annettuun julkikuvaan Suomalaisesta vilpittömästä, puhtoisesta ja oikeudenmukaisesta siis korruptiovapaasta yhteiskunnasta nähden merkittävä määrä piilokorruptiota ja nättiä näkyvääkin korruptiota, josta ala vaikenee. Rakennusalalla konkreettisesti pitempään työskennelleet tämän asian kyllä tietävät.

        Mikko, ymmärrän, jos sinulle asia tulee yllätyksenä. Aivan kaikkiin työtehtäviin tälläkään alalla tämän kaltainen toiminta ei niin läheltä näy. Silloin informaatio ja aistihavainnot tämän kaltaisesta toiminnasta tulevat enemmän median kautta ja ovat enemmän näitä jäävuoren huippua edustavia tapauksia.

        Niin kuin sanottu asia on arka alalla. Sen tärkeys on kuitenkin merkittävä ja olisi sääli, jos siitä ei saisi mainita, edes sivulauseessa.

        Pahoittelen kannanottojani (ketjun ensimmäistä ja tätä tällä hetkellä viimeistä).

        1. Ei tarvitse kovin paljon alaa tuntea kun huomaa, että nimetön puhuu mediassa jo moneen kertaan esillä olleista tapauksista. Uusia uutisia hänellä ei taida todellisuudessa olla. Mätiä omenia mahtuu ikävä kyllä joukkoon ja niillä on helppo revitellä.

        2. Korruptiosta on tullut vuosien varrella kirjoitettua aika monta juttua. Se on ikävä, mutta epäilemättä edelleen voimissaan oleva ilmiö. Kaikki vinkit ovat tervetulleita, julkisuus puhdistaa käytäntöjä.

  2. Yleensä nämä jutut ovat sellaisia, että korruption paljastaneet sisäpiiriläiset saavat aina kärsiä. Rangaistukset eivät myöskään ole riittävän suuria ja poliittisesti kytkeytyneet järjestöt pääsevät poikkeuksetta kuin koira veräjästä. Nuorisojärjestöstäkin on varmasti pelastettu ne todellisuuden suurimmat suhmurit jo hyvissä ajoin puolueiden helmoihin.

    Mikäli korruptiosta oikeasti haluttaisiin kirjoittaa ja vieläkin tarkeampaa kytkeä, niin se olisi äärimmäisen helppoa. Toimittajien tulisi vain lopettaa valtaa pitävien kumartelu.

  3. Hei, tässä taustaksi muutamia viime vuosien korruptiosta kertovia juttuja, joita Rakennuslehti on julkaissut. On niin helppo huudella nimettömänä niin sanotusti kentän laidalta ja esittää vaikka mitä faktoiksi. Kun kysytään niin sanotusti kättä pidempää, on vastassa hiljaisuus, nimettömät usein hiljenevät ja vetoavat juuri tuossakin mainittuun paljastajien ”kovaan” kohtaloon. Ja näin kaikki syyttelyt jäävät huhujen tasolle. Se ei edistä mitään asioita. Kun mikään ei muutu, mikään ei muutu.

    Journalistien tehtävänä on nostaa esille alan epäkohtia ja toimia tälläkin alalla vallan vahtikoirina. Me teemme sen omilla nimillämme ja oman mediamme sivuilla journalistisesti kestävällä tavalla. Meitä on aina helppo arvostella, erityisesti nimimerkin takaa. Meitä on myös helppo lähestyä, siihen ei tarvita kuin sähköposti tai puhelinsoitto.

    Otamme mielellämme vastaan asiallisia vinkkejä alan epäkohdista ja katsomme onko niissä selvitettävää. Me takaamme lähdesuojan säilymisen, meillä ei ole yhtään tapausta, jossa olisimme pettäneet luottamuksen. Esimerkiksi Mikko Kortelainen on pitkän linjan arvostettu toimittaja ja hänet on palkittu muun muassa Tutkivan journalismin Lumilapio-palkinnolla.

    Ystävällisesti,
    Toimittaja Johanna Aatsalo

    https://www.rakennuslehti.fi/2020/11/onko-isannointialalla-ollut-kartelli-loppusuoralla-mennaan-kilpailu-ja-kuluttajavirastosta-kommentoidaan-tutkinnan-aikataulua/

    https://www.rakennuslehti.fi/2016/10/rakentamisen-musta-kirja-rotosherroja-ja-kartellien-solmijoita/

    https://www.rakennuslehti.fi/2016/09/lahjusmatka-thaimaahan-mokkitien-kunnostus-hkrn-lahjusjutusta-tuomioita/

    https://www.rakennuslehti.fi/2017/02/firan-toimitusjohtajalle-poliisin-ansiomitali/

    https://www.rakennuslehti.fi/2015/01/ulkomaisten-yritysten-erivapaudet-ruokkivat-harmaata-rakentamista/

    https://www.rakennuslehti.fi/blogit/suomi-on-kartellien-luvattu-maa-meilla-se-ei-ole-edes-rikos/

    1. >tälläkin alalla vallan vahtikoirina

      Kuten esimerkiksi korona-aikana on nähty, te lähinnä komppaatte vihervasemmistolaista esivaltaa, vaikka nuo menisivät minkälaisiin perusoikeuksien rajoituksiin koronan varjolla, eli se siitä vallan vahtikoirina toimimisesta. Te kun lähinnä olette vallan sylipuudeleita koko sakki, koska Sanna ja muut kettutytöt nyt vaan ovat niin ihquja, koska ovat poliittisesti teidän ideologiaanne sopivia ja vieläpä naisia. Eikö yhtään edes hävetä?

    2. Terve Johanna. Linkkasit artikkeleita, joista yksi on Seppo Mölsän tekemä tutkimus historiasta, jossa nimetyt henkilöt ovat jo turvassa, muut jutut ovat lähinnä raporttien tai oikeudenkäyntien referaatteja.

      Näistäkin siis paljastuu se, että rakennuslehti ei oikeasti uskalla panostaa omaan tutkivaan journalismiin nyt tapahtuvan harmaan toiminnan paljastamiseksi, vaan kirjoitatte mieluummin turvallisista asioista, joista tuomiot on jo jaettu tai niitä ollaan jakamassa.

      Lehti on viime aikoina osoittanut merkkejä aikomuksestaan kehittyä, toivottavasti kehitys kehittyy myös tällä saralla. Nykyisellään en kehtaisi asemassasi kutsua itseäni vallan vahtikoiraksi.

    3. Vallan vahtikoira on kyllä liioiteltua, siihen on vielä matkaa.

      Jos vallan vahtikoiran asemaa tavoittelette, hyvää on se, että kentällä on runsaasti toimintaa mistä titteliä hankkia.

      Tähän asti vallan vahtikoirana on kohtuullisen hyvällä menestyksellä toiminut MOT, mutta hekin nostavat esille ainoastaan räikeimmät tapaukset, liekö resurssipulaa.

  4. Aihe on selvästi saanut tunteet pintaan lehden toimituksessa. Korruptio on arka aihe rakennusalalla.

    Rakennuslehden toimitus tuskin on se pahiten korruptoitunut taho tässä leikissä ja tuskin tässä viestiketjussa on ollut tarkoitus teitä korruptiosta epäilläkään.

    Jonkin pienen piston se kuitenkin aiheutti ja on hyvä jos rakennuslehden toimituksessakin korruptiota ja sen muotoja rakennusalalla pohditaan laajemmin.

    Varsinainen korruptio on kuitenkin aivan muualla kuin rakennuslehden toimituksessa. Sitä on alan arjen pienien asioiden kainalosta aina sinne miljoona osinkoihin asti, painottuen kuitenkin sinne rahaa eniten liikuttavien keskuuteen. Joskus harvoin, koko ketjua tarvitaan, että asiat sujuvat. Ehkä korruption muodoista olisi syytä keskustella enemmän. Liian usein, ehkä epäreilustikin, korruptio nähdään ainoastaan ruohonjuuritason ja alihankintaketjun ongelmana, jota se kokonaiskuvassa on kuitenkin melko vähän.

    Rakennuslehden toimitus tekee arvokasta työtä ja lehden jutut ovat pääsääntöisesti laadukkaita, uskon, että moni jakaa mielipiteen kanssani. Ja muistakaa jatkossakin juttuja laatiessanne, että ilmaista lounasta ei ole olemassakaan.

    Hyvää viikonloppua koko toimitukselle
    Poro Porvari

  5. Jos tilaaja ei edes ymmärrä, mitä riippumaton tarkoittaa tai mikä on kilpailun rajoite, kyllä yritykset tässä osaavat konsultoida toisiaan, varsinkin alalla, joka tarjoaa siihen mahdiollisuudet. Ilmentymä on järkyttävän pitkäkestoiset työmaat, mutta sehän on normaalia, ettei tarvitse ajatella lieveilmiöitä, koska asiakas vaihtuu, eikä asiakkaala ole muihin asiakkaisiin kontaktia kuin törkeissä tapauksissa iltapäivälehdet..

  6. Nyt tuli jäävuoren huippu. Ratas (Centre) kertoi, ettei ollut tietoinen tallinnalaiseen kauppakeskukseen liittyvistä epäilyttävistä rahoituskuvioista.

Jätä kommentti