Vuoden rakennuttajakonsultti on valittu

Rakennuttajatoimistojen Liitto RTL on valinnut vuoden rakennuttajakonsultiksi  Mikko Mäläskän.

Mikko Mäläskä on vuoden 2020 rakennuttajakonsultti. Kuva: A-Insinöörit / Noora Slotte

Hän työskentelee A-Insinöörien palveluksessa rakennuttajapäällikkönä.

Tuomariston perusteluissa korostui oululaisen Mäläskän vahva elinkaari- ja tietomalliosaaminen sekä jatkuva oman osaamisen kehittäminen ja osaamisen jakaminen.

Tällä hetkellä Mäläskä työskentelee Tulevaisuuden sairaala OYS 2030 -hankkeessa. Hankkeessa rakennetaan Ouluun kokonaan uutta yliopistollista sairaalaa, joka on teknologialtaan, tiloiltaan ja osaamiseltaan maailman älykkäin.

Mäläskän vastuualueena on ensimmäisen vaiheen suunnittelukonsortion johtaminen ja koordinointi osana kahta allianssia.

“Tuomaristo arvosti Mäläskän vahvaa osaamista digitalisaation ja tietomallien saralla. Hän on ollut mukana useissa vaativissa hankkeissa ja vetänyt ne onnistuneesti maaliin. OYS 2030 on tuorein esimerkki monialaisesta hankkeesta, joka vaatii hyvää aikatauluttamista ja laaja-alaista ajattelua”, RTL ry:n hallituksen puheenjohtaja Jani Rantala kertoo.

”Rakennusala kehittyy nyt monilla alueilla nopeasti, ja projektijohtamisessa on otettavissa isoja loikkia muun muassa digitaalisuuteen ja yhteistoimintaan nojaamalla. Rakennuttajakonsultin on tärkeä olla avoimena uudelle ja kehittää itseään jatkuvasti. Kaikilla alueilla ei voi olla paras substanssiosaaja, mutta laaja-alainen oma osaaminen auttaa ymmärtämään monialaisia tiimejä ja tunnistamaan isostakin hankeorganisaatiosta oikeat asiantuntijat vaativien tai yllättävien tilanteiden ympärille”, Mäläskä sanoo.

Rakennuttajatoimistojen Liitto RTL on valinnut Vuoden rakennuttajakonsultin vuodesta 2010. Tunnustuksen tavoitteena on parantaa rakennuttajakonsulttien profiloitumista hankkeenjohtamisen osaajina.

Valinnan tekee Raklin Rakennuttaminen -johtoryhmästä koottu raati. RTL parantaa rakennuttajakonsulttien toimintaympäristöä sekä ennakoi, seuraa ja auttaa hallitsemaan toimintaympäristön muutoksia.

 

Tätä artikkelia on kommentoitu 22 kertaa

22 vastausta artikkeliin “Vuoden rakennuttajakonsultti on valittu”

  1. Kiitos kaikille, vuoden rakennuttajakonsultti on jälleen kerran valittu. Arvovaltainen tuomaristo on pitkän pohdinnan jälkeen tehnyt päätöksensä. Vähän niin kuin Emma gaalassa sulle tänä vuonna mulle ensi vuonna, entä muut ”häh, mitkä muut, tämähän on suoraan listalta”. Verkostoituminen on siis tehnyt tehtävänsä. Rakennusala luisuu vuosi vuodelta enemmän ja enemmän maskuliiniseen pyllyilyyn, saamme lukea toimitusjohtajien harrastuksista ja verkostoitumisen eduista palkintogaaloineen. Rakennusala tarvitsisi kiireen vilkkaa ryhtiliikettä enemmän järjellisen toiminnan suuntaan, nyt toiminnasta liian iso osa menee huuhaan ympärillä.

    Kannanotto ei ole missään tapauksessa palkinnon saajaan Mikko Mäläskään liittyvä. Kyseinen henkilö voi olla vaikka kuinka hyvä toimessaan. Kannanotto tulee enemmän tähän käsittämättömään Lionsklubi touhuun.

  2. Kauppakorkeaankin pääsee erityisen ansioitunut henkilö, pitääkö olla rojalisti vai rappari.

    1. Ei tarvitse, pelkkä järjellinen ja inhimillinen toiminta riittää, joskus se on onnistunut muiltakin kuin rappareilta.

  3. Rakennuttajakonsultti, tuo rakennusalan helpoin ja riskittömin yrittämisen muoto. Jos muutamalla sanalla avataan konsulttitoiminnan nykytilaa rakennusalalla. Me luemme rakennuslehdestäkin tavan takaa juttuja siitä kun jokin iso konsulttiyritys on käynyt ”ostoksilla” ja yritys paisuu kuin pullataikina, on niin sanotusti sektorit hallussa. Jos mietitään keskisuuren tai isomman konsulttitoimiston rakennetta, jakautuu se karkeasti ottaen kahteen osaan, hankkeissa konkreettisesti työtä tekeviin henkilöihin jotka tekevät tuottavaa työtä sekä johtohenkilökuntaan, joilla ei ole käytännössä katsoen mitään tekemistä konkreettisen tuottavan työn kanssa. Tätä johtohenkilökuntaa ja tuottamatonta työtä tekevää on monissa konsulttitoimistoissa aivan käsittämätön määrä, joiden toimenkuva pyörii ainoastaan tarpeettomien hologrammien, typogrammien tai monogrammien tekemisessä, joillakin pelkästään oleskelussa. Mistä sitten muodostuu tilaajalle se ”konsulttitunnin” eli konsulttipalkkion hinta? Se muodostuu koko konsulttitoimiston henkilökunnan ruokkimisesta, mukaan lukien se reippaan 500 000€;n vuosipalkkaa nostava omistajajohtaja, joka käy joskus toimistolla puolen päivän aikaan kertomassa olevansa juuri sillä hetkellä yli 50 hankkeessa mukana, palaa takaisin kotiinsa. Yhtälöstä siis tulee melko kallis konsulttituntihinta.

    Konsulttitoiminta lipuu yritysostojen myötä isompiin toimijoihin, jotka ovat sinänsä täysin sallittuja. Sitä ei kuitenkaan huomata tai haluta analysoida, kuinka paljon se kallistaa konsulttitoimintaa, kun tilaaja joutuu ostamaan tarpeensa lisäksi sen tyhjää toimittavien johtajienkin ruokkimisen. Tilaaja joutuu monesti maksamaan yhdestä konkreettisesti tehdystä konsulttitunnista, siis siitä tunnista/työstä mitä oikeasti tarvitsee, noin 3 tunnin konsulttipalkkion. Tämä johtuu osittain myös siitä, että myös konkreettisesti hankkeessa työskentelevien työntekijöiden työ monesti ylimitoitetaan. Tähän ei kiinnitetä monestikaan huomiota syystä, että konsulttitoiminta näyttelee vain kohtuullista osaa rakennushankkeen kustannuksissa ja toisaalta siksi, että monet isommat tilaajat (vakuutusyhtiöt, muut isot rakennuttajat) eivät erityisemmin välitä mitä maksaa, rahaa on ja piirit on prameat. Usein valintaa perustellaan esimerkiksi sillä, että isoissa konsulttitoimistoissa on pätevämpi henkilökunta, joka nyt ei ollenkaan pidä paikkaansa. Monissa pienissä toimistoissa työskentelee lukuisia henkilöitä, jotka ovat ison osan työurastaan toimineet myös isoissa konsulttitoimistoissa. Provosoivasti voisi sanoa, että pienessä toimistossa joudut tekemään työsi, isossa toimistossa riittää kun ole tekevinäsi työsi. Isossa toimistossa on henkilökunnassa laajempi skaala osaamattomuutta, toiminta perustuu enemmän yrityksen statuksella hengittämiseen.

    Löysän rahan aikana alkaa kertymään monia tämän kaltaisia ilmiöitä, jossa nimellisellä tehokkuudella on enemmän näkyvyyttä kuin varsinaisella tehokkuudella. Tukehtuuko rakennusala näihin ilmiöihin? Konsulttitoimistojen paisumisesta tai alan keskittymisestä ei erityisen kriittisesti keskustella, sitä ei katsota tärkeäksi. Paljon tärkeämpää on saada tietää, mitä toimitusjohtajat harrastavat.

    1. Juuri näin, konsulttitunti on todella kallis ja tehoton kun sen oikein laskee. Konsulttitoimintaa myös paisutetaan tarpeettomasti uusilla konsulttitoimilla ja koordinaattoreilla sekä niiden pakollisuudella. Tällä tavalla kasvatetaan enemmänkin olemassa olevaa ongelmaa ja kallistetaan hankkeita, kuin yritetään ratkaista todellista laatupulmaa. Konsulttien vastuuta täytyisi kiristää merkittävästi, muuten he ovat suurelta osin turhake hankkeille.

    2. Konsultin vastuuttomuudesta on puhuttu tolkuttoman pitkään. Asialle olisi jotakin tehtävä kiireen vilkkaa. Jotenkin alalta puuttuu tahto korjata torsoja toimintakulttuureja. Pientä puhetta on joskus jossain, mutta kintaat tipahtavat kun toimeen täytyisi lähteä. Tai sitten toimeen ryhtymistä jarrutetaan raha-arkun menettämisen pelossa.

      Konsulttitoiminnalle tekisi hyvää jakaa toiminta kahteen osaan. yksi osa olisi erityisosaaminen, jossa on sellaista spesiaalia osaamista, jota rakennuttajat ja urakoitsijat oikeasti tarvitsevat ja joilla on laatuarvoa. Toinen osa olisi perusrakennuttaminen, johon kuuluisi valvontaa ja nämä surullisen kuuluisat koordinaattorit, paljonko niitä nykyään onkaan. Mitä jos molemmille näille olisi oma KSE ja vastuut. Tällä hetkellä tai pitkään konsulttitoiminnan suurin rahallinen puhallus on tehty tyhjää toimittamalla ns. näennäisellä ylimitoitetulla valvonnalla ja viimeiset ajat lisäksi koordinaattorikävelyllä. Näissä laskutettavan osuus (työ/tunnit) saadaan suureksi ja työn ja ennen kaikkea tarvittavan osaamisen määrä on loppujen lopuksi melko mitätön, jotkut toimijat laittavat kentälle lähes kenet tahansa. Puhutaan ns. tuottoisasta laskutusleikistä.

      Nyt kärsijöinä konsulttien yleisesti huonosta maineesta ovat ne harvat osaajat, joilla on oikeasti arvoa konsulttitoimessa. Hötöllä rahastaminen olisi saatava kentästä pois jo pelkästään maineen parantamiseksi.

      1. Mainitsemasi agenda perustuu ministeriöiden asetukseen, eikö olisi vähemmän tyhjänpäiväistä ihan yksilöidä nämä.

        1. Ongelma on yleisesti tiedossa ja yksilöity. Halua sen poistamiseen ei jostain syystä vain ole. Sitä en osaa kertoa, ketä siitä pitäisi syyttää, ministeriötä, rakennusalan käänteentekeviä vai ketä. Ehkä ei kannata hakea syyllisiä vaan tehdä kyseisille käytännöille jotakin järkevää.

          Nimimerkillä; lyijykynä ja kumi henkilökunnalle joululahjaksi.

  4. Kaikki lähtee sääntelystä, joka ajaa tähän, vapautta elinkeinon harjoittamiseen ei ole. On näitä satuhahmoja, jotka hoitavat kaiken, mestari ja pääsuunnittelija. Sitten on taikaviittaa, Ida Ice, Solibri ja Tekla. Laskelmia on tehtävä joka lähtöön, ostettava palosimulointia VTT:ltä ja IDA Ice on mainittu joka sivulla. Kunta laadituttaa rakentamisen raidereita, mitkä ovat muka ohjeita, mutta ylikansalliset yhtiöt lyövät näillä tavan rajennusliikkeet ulos kilpailusta. Ohjeissa on tusinan verran kelpoisuuksia, puolen tusinaa erikoisasiantuntijaa joka alakohtaan, tarkastusta kolmeen kertaan. Kaiken kruunaa toive, rakennusvalvonta voi vaatia rakennustyön toteutuksen ulkopuolista tarkastusta.

  5. Rakennusliikkeellä aito riski taloudelliseen tappioon, tilaajalla riski saada käsiinsä huonosti rakennettu kiinteistö ja sitä myöten omaisuuden arvon nopea lasku. Missä on rakennnuttajakonsultin riski, montako huonosti valvottua kohdetta on maksatettu rakennuttajakonsultilla ? Saisinko tähän selkeitä vastauksia eikä pelkkää alalle tyypillistä vinoilua.

    1. On aivan totta, että kvr-urakoitsijat yleens’ häviävät riitansa rakennuttajakonsulteille.

      1. Yllä olevassa kysymyksessä Ei puhuta urakkamuodosta sanaakaan vaan kysytään yleisesti rakennuttajakonsultin vastuusta mukaan lukien suunnittelunohjaus jne.

    2. Tässä ollaan asian ytimessä, mikäs on takuuaika rakennuttajakonnarilla? Aika hyvillä tuntihinnoilla tehdään käytännössä sihteerin työtä ilman minkäänlaista vastuuta

    3. Sinulla menee nyt sekaisin rakennuttajakonsultti ja valvoja. Kyllä siellä on sopimuksissa erilaisia pykäliä. Kukaan ei kuitenkaan tekisi rakennuttamista nykyisellä hintatasolla mikäli riskinä olisi koko projektin kulujen kaatuminen niskaan.

  6. Montako erilaista vuoden henkilö titteliä okikein jaetaan?

  7. Konsultti tietaa 1 000 eri asentoa mutta ei tunne yhtään naista sanoo:

    Mistä tuntee konsultin?

    – Konsultti tietää 1 000 eri asentoa mutta ei tunne yhtään naista

    1. Mistä tuntee rakennusalalla toimivan keski-ikäisen miehen, jolla ei ole mitään koulutusta tai mikäli sattuu olemaan, niin on helvetin tyhmä?

      – Hän laukoo seksiin liittyviä vitsejä aina tilaisuuden saadessaan.

      1. Mistä tuntee närkästyneen rakennuttajakonsultin

        – Hän pillastuu niistä.

  8. Konsulttitoiminta täytyisi ottaa kovempaan syyniin. On aivan posketonta, että valitessaan sopivan kokoisen työmaan tarkastelun alle, saattaa työmaan aikana pitkän pätkää, jopa koko työmaan ajan, organisaatioon kuulua paljon enemmän konsultteja ja toimihenkilökuntaa kuin varsinaisia rakennustyöntekijöitä. Toiminnassa on sairaita piirteitä.

    On hölmöläisten hommaa kuvitella, että keksimällä loputtomasti uusia tarkastajan-, koordinoijan-, valvojanvirkoja saataisiin lisää laatua. Kustannuksia ne lisäävät. Laatu on sinänsä tärkeä, mutta keinot ovat väärät. Tälle ylikonsultoinnille nauretaan jo melko laajasti, kyllä tähän konsulttipelleilyyn ja sen fiksaamiseen olisi syytä nyt herätä.

Vastaa käyttäjälle Antti Nykanen Peruuta vastaus

Viimeisimmät näkökulmat