Espoon kaupunginhallitus käsittelee Keran asemakaavan muutosta ja maankäyttösopimusten hyväksymistä kokouksessaan ensi viikon maanantaina.
Asuntorakentaminen Kerassa voi alkaa, kun kaava on hyväksytty valtuustossa ja se on lainvoimainen.
Espoon tavoitteena on rakentaa Kerasta noin 14 000 asukkaan asuinalue. Alueelle tullaan rakentamaan korkeita taloja aseman ympäristöön.
Suunnittelua ohjaa pyrkimys tehdä Kerasta kestävän kehityksen, kiertotalouden ja digitalisaation edelläkävijäalue. Espoon kaupunki kehittää Kerasta kiertotalouden kansainvälistä esimerkkiä yhdessä asukkaiden, maanomistajien, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Kiertotalous Kerassa tarkoittaa esimerkiksi tilojen väliaikaiskäyttöä, uusia energiaratkaisuja ja liikkumisen muotoja sekä urbaania ruoantuotantoa. Digitaalisuutta taas sovelletaan Kerassa muun muassa materiaali- ja energiatehokkaan rakentamisen, jätehuollon sekä energiankulutuksen suunnittelussa ja optimoinnissa.
Tärkeä asema kaupunkiradalle
Keran aseman seutu muuttuu logistiikka-alueesta urbaaniksi kaupunginosaksi, johon tulee hyvät lähipalvelut ja työpaikkoja. Liikkuminen painottuu julkisen liikenteen ohella pyöräilyyn ja kävelyyn.
Kera rakentuu pian rakenteille lähtevän kaupunkiradan yhdeksi tärkeäksi asemanseuduksi.
Keran kehittäminen alkaa junaradan eteläpuolelta Keran Hallien ympäristöstä.
Rantarata rajaa kaava-aluetta pohjoisessa. Lännessä aluetta sivuaa Kehä II. Etelässä alue rajautuu Nihtimäen pientaloalueeseen ja idässä Karantiehen (Karamalmintie). Kaava-alueen pinta-ala on 27,3 hehtaaria.
Asuinkortteleiden keskelle tulee Keranpuisto, jonka kautta johdetaan jalankulku- ja pyöräilyreitti radan ali. Puiston äärellä on varaus koululle ja kahdelle päiväkodille. Alueelle rakennetaan uusia katu- ja kevyen liikenteen yhteyksiä.
Keran Hallien toiminta jatkuu vielä
Maankäyttösopimusten tuloilla katetaan alueen asuinrakentamisen mahdollistamiseksi tarvittavan kunnallistekniikan kustannukset. Maanomistajien ja Espoon kaupungin tekemiin maankäyttösopimuksiin liittyy Keran alueen kehittämissitoumus, jonka tavoitteena on, että Kerassa tehdään tiivistä yhteistyötä ja kehitetään kestäviä ja vähäpäästöisiä ratkaisuja.
Kehittämissitoumus tukee Espoon tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä ja vahvistaa kestävää kaupunkikehitystä.
Suurin maanomistaja radan eteläpuolella on S-ryhmä, joka omistaa myös Keran Hallit.
Väliaikainen toiminta Keran Halleilla jatkuu S-ryhmän mukaan ainakin kesään 2025 asti. S-ryhmä purkaa hallit vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa tulevan talven aikana puretaan hallien päätyosa, mutta se ei vaikuta Keran Hallien toimijoihin.
SOK:n omistama entinen Inexin logistiikkakeskus jäi tyhjilleen, kun logistiikkakeskuksen toiminta siirtyi Sipooseen vuonna 2019. Tiloissa on sen jälkeen toteutettu monenlaista toimintaa, kuten liikunta- ja ravintolapalveluja sekä kulttuuria. Keran Hallien sisäpihalla on muun muassa näyttävä muraalikeskittymä.
Kaksi muuta Keran aluetta koskevaa kaavaa on valmistelussa. Seuraavaksi radan pohjoispuolen teollisuusalue muutetaan asuinalueeksi. Myöhemmin myös Keran Hallien eteläpuolella sijaitseva Kutojantien alue uudistuu. Sinne rakennetaan sekä asuntoja että liiketiloja.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Espoo haluaa Kerasta kiertotalouden kansainvälisen esimerkkialueen”