Lahtelainen yrittäjä Joni Varkka kehitti kiertotalouskonseptin – ensin päiväkoti ja kymmenen vuoden kuluttua se on rivitalo

Lahtelainen rakennusalan yrittäjä Joni Varkka työskenteli ennen yrittäjänuraansa yli 15 vuotta Lassila & Tikanojan palveluksessa ja näki konkreettisesti, miten kiertotalous toimii. Samalla hän tunnisti myös toimivat ja ei niin hyvin toimivat käytännöt.

Arjessaan hän seurasi omalla asuinalueellaan Lahden Karistossa aluerakentamisen lyhytjänteisyyttä.

Karistoon rakennettiin asuntoja, päiväkoteja ja alakouluja, mutta jo muutaman vuoden kuluttua asukkaat alkoivat vaihtua, koska ylempiä kouluasteita ei ollut tarjolla lähialueella.

Toisaalta tarve suurille toimitiloille muuttuu tulevaisuudessa, jos samat asukkaat asuvatkin alueella pitkään. Kaupunginosan asukkaiden ikäjakauma muuttuu, eikä esimerkiksi alakouluja tarvita niin paljon.

Lopulta mielessä muhineet ajatukset kypsyivät oman yrityksen perustamiseen vuonna 2019, kun hän päätti yhdistää voimansa yhdessä jo rakennusalalla työskentelevän vaimonsa kanssa.

Aivan yllättäen siirtyminen varsinaisen rakentamisen puolelle ei kuitenkaan tapahtunut, sillä myös Varkan isä on työskennellyt rakennusalalla.

”Ehkä yrittäminen ja ideointi sekä rakentaminen ovat jollain tavalla minulla perintötekijöissä, dna:ssani”, Varkka kertoo.

Varsinaista rakennusalan tutkintoa Joni Varkalla ei ole, mutta se ei estä kehittämästä uusia ratkaisuja.

”Rakentamisen vastuun annan mielelläni osaaville ammattilaisille, eli yrityksessäni on hyvin ammattitaitoiset projektipäälliköt.”

Päiväkoti muuttuu tulevaisuudessa rivitaloasunnoiksi

Tänä vuonna Varkka-yhtiö tekee noin kuuden miljoonan euron liikevaihdon. Yhtiön asiakkaina on useita eri kaupunkeja, kuten Lahti, ja lisäksi rakennetaan yksityisille palveluntuottajille.

Parhaillaan työn alla on muun muassa Lahden Renkomäkeen päiväkoti ja lastensuojelun toimitila.

Varkka on tehnyt töitä jo hyvin nuoresta lähtien. Ensimmäiset pienemmät työurakkansa hän aloitti 12-vuotiaana. Sen jälkeen hän on yhdistänyt koulunkäynnin, työelämän ja harrastukset. Kotoa omilleen hän muutti jo 16-vuotiaana. Monenlaisia suunnitelmia on pitänyt osata tehdä ja toteuttaa.

Oman yrityksen alkulaukaus lähti liikkeelle asuintontin hankkimisesta Karistosta. Sitten hän huomasi, että tarve olikin aivan toisenlainen. Varkka haki poikkeuslupaa koulun rakentamiseksi, ja kun koulua ei enää tarvittaisi noin 10–15 vuoden kuluttua, rakennus olisi helppo muuttaa rivitaloasunnoiksi, alkuperäisen tarkoituksen mukaisesti.

”Tein omaa konseptin suunnittelua noin puolisen vuotta, ja tästä kohteesta kaikki lähti sitten liikkeelle. Emme rakenna mitään vain yhtä käyttötarkoitusta varten. Kaupunki suhtautui ideaani lähtökohtaisesti hyvin, ja asiat etenivät yllättävän nopeasti.”

SIjoittajien näkökulma on myös mukana konseptissa. Ensimmäisen kohteen rahoituksen varmisti pankki yrittäjien omalla riskillä, ja lopulta kiinteistösijoittajaksi ja uudeksi omistajaksi koululle löytyi ammattiyhdistys JHL.

Ajoitus oli kuitenkin hankala tai vähintäänkin nihkeä, sillä koronapandemia iski muutama hetki yrityksen perustamisen jälkeen. Se ei kuitenkaan sinnikästä uutta yrittäjää lannistanut.

”Siinä korostui kohteen mikrosijainninkin tärkeys. Samalla nähtiin, miten yhteiskunnan tarpeet voivat muuttua nopeastikin, kuten olemme nähneet koronan, Venäjän hyökkäyssodan tai energian hinnannousujen äärellä.”

Varkka mainitsee realistisena esimerkkinä pandemian aiheuttaman muuttoliikkeen etätöiden ja tilavampien, edullisempien asuntojen perässä. Se voisi tarkoittaa esimerkiksi Riihimäen kokoiselle kaupungille 50 uutta lasta päiväkoteihin ja saman verran uusia oppilaita kouluihin. Heitä varten ei kannata rakentaa vain yhtä käyttötarkoitusta varten tehtyä päiväkotia 15 vuodeksi, vaan rakennuksella kannattaa olla pitkän tähtäimen suunnitelma, jolloin sijoittajatkin voivat innostua mukaan uudella tavalla.

”Olen tehnyt näitä pts-suunnitelmia mikrokoossa eri alueille, kun olen etsinyt uusia kohteita. Minusta rakennusalaa kannattaa vähän haastaakin. Minkä takia kohteita rakennetaan vain yhtä käyttötarkoitusta varten? Onko se aina järkevää?” Varkka kysyy.

Talotekniikan innovaatioita ei paljasteta

Lahtelaisyrityksen kohteissa esimerkiksi sähkö-, lvi- ja palosuunnitelmat on tehty niin, että muutos on mahdollista esimerkiksi ilman lattioiden piikkausta.

Pohjaviemäreiden paikat on mietitty tavanomaista huomattavasti huolellisemmin. Sen tarkemmin Varkka ei halua esimerkiksi taloteknisiä ratkaisujaan paljastaa, jotta ei menetä kilpailuetuaan.

Tulevaisuuteen luotaavaa suunnittelua ja yrityksen idean ymmärtämistä edistää tuttu luottosuunnittelijakumppani.

Vastuullisuus tarkoitti Joni Varkan mukaan aiemmin oikeastaan vain jätteiden lajittelua, mutta tänä päivänä sanan kaiku on huomattavasti laajempi.

Varkan luoma kiertotalouskonsepti on suunnattu kunnille ja muille yhteiskunnallisille toimijoille, joihin kuuluvat esimerkiksi yksityiset hoiva-alan toimijat, koska ne omistavat tyypillisesti kiinteistönsä pitkään. Samalla niiden käyttötarpeet voivat kuitenkin muuttua ja lastensuojeluyksikkö voi muuttua vaikkapa vanhusten hoivakodiksi.

Tavanomaisiin muuntojoustaviin rakennuksiin verrattuna lahtelaisurakoitsijan kohteet poikkeavat siinä, että koko rakennus on suunniteltu jo valmiiksi käyttötarkoituksen vaihtoa varten.

”Esimerkiksi Lahden Renkomäen kohteen suunnitelmien ’päälle’ voidaan asettaa täysin uudet käyttösuunnitelmat ja pohjapaperissa kaikki on jo valmiina. Parhaiten se näkyy vaikkapa viemäröinneissä ja sähkövedoissa.”

Pienellä vaivalla suuri ilo

Joni Varkalla on itsellään kaupallinen peruskoulutus, mutta rakennusalan koulutusta hänellä ei siis ole.

Hän ei halua puuttua rakennusalan ammattilaisten tekemään rakentamiseen, ja sen vuoksi hänellä on oma pätevä työnjohto ja esimerkiksi 15 vakiokumppaniyritystä. Heidän kanssaan on jo toteutettu kolme päiväkotia, yksi koulu, yksi lastensuojeluyksikkö, kaksi invalidiasuinrakennusta ja päivätoimintakeskus.

Parhaillaan työn alla on päiväkoti, kehitysvammaisten asuntorakennus ja lastensuojelun erityisyksikkö.

Varkka esittelee ylpeänä Lahden Renkomäessä sijaitsevaa työmaata ja erityisesti pihalle tulevaa yhtä erityistä paikkaa. Se kertoo yrittäjästä paljon.

”Tässä on tulevan asukkaan polkuauton parkkipaikka. Hän on käynyt tutustumassa uuteen kotiinsa ja kysyi työmaavierailulla, saako pihalla ajaa polkuautolla. Vierailun jälkeen päätimme järjestää hänen autolleen erityisen oman paikan. Se oli meiltä pieni juttu suunnitella pihan asfaltointiin yksi metrin lisäpätkä, mutta nuorelle miehelle valtavan suuri asia. Itsellenikin tuli valtavan hyvä mieli.”

Polkuauton parkkipaikka kertoo omaa tarinaansa Varkan asenteesta ja motivaatiosta tehdä töitä. Yrittäjyys tuntuu hänelle oikealta valinnalta.

”Olen työssäni intohimoinen, koska uskon tähän omaan konseptiini. Olen lisäksi hyvin optimistinen luonne. Rohkeakin olen ihan varmasti, mutta tyhmänrohkea ei saa olla.”

Rakennusalan hankala suhdannetilanne ei ole oikeastaan hidastanut lahtelaisten tahtia. Yrityksessä halutaan olla kasvuyhtiö, joten yrittäjät tekevät töitä Varkan oman arvion mukaan 2–3 kertaa enemmän kuin aikoinaan toisen palveluksessa, mutta sekään ei haittaa, kun motivaatio ja asenne ovat kohdallaan.

”Me haluamme rikkoa normaalia rakennushankkeen johtamista omalla toimintatavallamme. Meillä ei ole titteleiden tuomaa hierarkiaa, vaan jokainen on tasan samanarvoinen. Töitä tehdään yhdessä, ja tyytyväiset asiakkaat ovat meille tärkeintä. Minulla onnistuminen on asennetta, ahkeruutta ja pelisilmää eri tilanteille.”