Vähän korkeampi maalausurakka – 185 metriä korkean rakennuksen maalaus vaatii mittavat turvajärjestelyt
Viime keväänä Kirkkonummen Pikkalassa tehtiin maalitestejä 185 metriä korkean rakennuksen maalaamiseksi. Pian urakka on valmis vaikka Suomen korkein rakennus sai uuden värin tavallisella 30-senttisellä telalla ja se maalattiin kolme kertaa.

Kirkkonummen Pikkalaan rakennettava korkea torni on ulkoisesti pian valmis. Etuajassa valmistuvassa rakennuksessa päästään pian valmistamaan merikaapeleita, kun tuotantolaitteiden asennukset saadaan tehtyä. Massiivinen ja kauas näkyvä torni on maalattu harmaansävyiseksi.
Haastattelupäivänä sää on ollut aamulla sumuinen, joten maalaustyöt aloitetaan vasta sumun hälvennettyä myöhemmin päivällä. Sää onkin ollut yksi hanketta määrittävä asia ja valtavan tornirakennuksen töitä on jaksotettu monella eri tavalla jo betonivaluista lähtien.
”Hanke on ollut mieletön ja ainutlaatuinen. Aikataulu on ollut hyvin järkevä ja olemme ottaneet paljon varoaikoja esimerkiksi sadepäivien, tuulen ja alkavan syksyn kanssa. Laskennallinen aika maalaukselle on ollut noin 1,5 kuukautta. Toistaiseksi sää on suosinut hanketta”, maalausurakoitsija TML Rakennuksen Sami Lehtonen kertoo.
Hankkeen työnjohtaja Ville Hakala on lähettänyt joka aamu päivän säätilanteen maalausurakoitsijalle. Sadepäiviksi on suunniteltu muita hanketta edistäviä töitä. Sumussakaan ei voi maalata, koska maali ei maalatessa kestä yli 80-85 prosentin kosteutta.
Viiden mastolavan voimin
Maalaushankkeen suunnittelussa lähdettiin liikkeelle siitä, millä keinoin liki 200 metriä korkea tornimainen rakennus on ylipäätään maalattavissa. Harkinnassa oli mastolava tai ylhäältä alas tuleva huoltokelkka. Maalarit olisivat valinneet huoltokelkan, mutta mastolavalla hanketta päästiin viemään helpommin eteenpäin.
Lisäksi maalaushanke lohkottiin niin, että se sopii yhteen hankkeen muiden töiden kanssa. Tornin alapuolella on katettava alue, ja maalaus päätettiin aloittaa merenpuoleiselta alueelta, koska sen alapuolelle oli tulossa kiinteistöön kiinni tuleva hallirakennus.
”Maalaus oli alunperin suunniteltu tehtävän ensi vuonna, mutta koska runko valmistui etuajassa, pääsimme tekemään töitä jo tänä kesänä. Aikataulussa on joustettu puolin ja toisin. Olemme joinain sumupäivinä aloittaneet myöhemmin ja tehneet töitä pidempään. Sateisia päiviä on onneksi ollut todella vähän”, Hakala kertoo.
Rakennuksen liukuvalettu betoni itsessään kestäisi hyvin ilman maalausta, mutta tilaaja Prysmian halusi ympäristöön sopivan maalipinnan.
”Turvallisuudenkin kannalta maalausurakka oli hyvä tehdä tänä vuonna, kun päänosturi on vielä paikalla ja jos joku viidestä käytettävästä mastolavasta juuttuisi matkan varrelle, miehet saataisiin helpommin pelastettua.”
Autoteollisuudesta tuttu maalilaatu
Hankkeessa on käytössä torninosturi, jonka koukkukorkeus on yli 200 metriä. Sen YIT hankki varta vasten tähän hankkeeseen, koska YIT:n kalustoyhtiöllä ei ollut niin isoa nosturia ennestään. Se on tarkoitus purkaa joulukuussa.
Erilaisia maaleja testattiin keväällä laboratoriossa ja valituksi tuli maali, joka ei ole niin herkkä syysilmalle, joten sekin nopeutti maalauspäätöstä jo tämän vuoden puolella.
Ennen lopullista maalipäätöstä liukuvalettu betonipinta testattiin monella eri tavalla, jotta paras pohjustustapa löytyisi. Työmaalla testattiin hiekka-, kuivajää- ja masuunikuonapuhallusta sekä painepesurilla pesua. Testimaalaus tehtiin puhallusten päälle ja sen jälkeen betonista otettiin vetokokeita. Testejä tehtiin maantasolla ja se riitti riittävän tiedon saamiseen eri maaleista eri pohjilla.
”Maaliksi valikoitui kaksikomponenttimaalia, jossa on fluoripohjainen lisäaine, joka teki pinnasta hylkivän. Pigmentin sideainekyky oli kaikkein paras eli sillä oli kaikkein paras kestävyys uv-valoa vastaan ja se taas kasvattaa huoltoväliä. Ruotsissa tätä maalia on käytetty menestyksekkäästi ja se on kestänyt ilman huoltoa yli 15 vuotta vaikka siellä on käytetty tummansinistä väriä”, Sami Lehtonen kertoo.
Torni maalattiin kolmeen kertaan. Pohjaprimeri maalattiin ensin ja mastolavalla ajettiin ylhäältä alas ja sen jälkeen kuivumisajan jälkeen seuraava kerros samalla tavalla. Lopullinen maalikerros telattiin samalla tekniikalla. Työtä tehtiin yhteensä viidellä mastolavalla.
Työ suunniteltiin hyvin tarkkaan. Esimerkiksi mastojen siirrot ja muiden töiden lomitukset oli aikataulutettava hyvin tarkasti. Kaikki mastolavat katettiin kokonaan, joten maalari ei juurikaan huomaa maalauskorkeutta. Lavalta ei pääse putoamaan mitään ja etureunakin on suojattu. Lisäksi osa työvälineistä on sidottu kiinni ja lavalla on käytössä erityisiä kaukaloita, joihin voi laittaa esimerkiksi tyhjiä maalipyttyjä. Mastolava tehtiin niin tiiviiksi ettei siellä tarvitse käyttää valjaita, mutta jos maalari niin haluaa, se on mahdollista.
Sää ohjasi työmaan johtamista
Maalausta teki yhteensä 3-6 maalaria, koska erilevyisiä lavoja oli kerralla käytössä rajallinen määrä. Isoin lava oli 15-metrinen. Noin 2 500 neliön maalaukseen käytettiin noin kuusi päivää. Yksi maalaussessio kesti enimmillään aamusta iltaan ja lavoilla oli päivän tarvikkeet kahvinkeittimistä vessoihin saakka.
”Suunnittelimme kaiken maalarien kanssa ja kun olimme sään armoilla, teimme töitä aina niin pitkään kuin oli mahdollista. Yksi osa urakasta tehtiin uudelleen, koska aamuyön yllättävä raju viistosade iski suoraan vielä kosteaan pohjamaalipintaan ja ohensi maalipintaa”,Lehtonen jatkaa.
Työmaan onnistumiset olivat kiinni säästä ja suurin yllätys oli telalla tehdyn työn sujuvuus. Epäonnistumisia koettiin logistiikan kanssa, kun tilatut maalit eivät aina ehtineet ajoissa työmaalle juuri oikeisiin aikoihin. Sen vuoksi hävittiin yhteensä noin kaksi viikkoa hyvää maalausaikaa, mutta sekin on jo kiritty aikataulussa kiinni.
Työmaan johtaminen oli täysin riippuvaista säästä, jopa tuulen suunnasta. Kun 16-metrisiä mastolavoja rakennettiin 200 metriin, töitä jouduttiin yhteensovittamaan valtavan paljon.
Ylimmän kerroksen ja maalauksen yhteensovittaminen oli tärkeintä. Ylimpään kerrokseen asennetaan seuraavaksi vielä alhaalla varustelussa oleva teräsrunkoinen lasitettu parveke.
”Esivalmistelut ovat käynnissä ja yhteensovittamista on paljon. Ylhäällä on tehty vesieristyksiä eikä sieltäkään saa tippua mitään maalausurakkaan. Kun mastolava on ollut eteläpuolen sektorissa, ylhäällä on tehty töitä pohjoispuolella”, Hakala kertoo.
Viskositeettia ja pintaa arvioitiin koko ajan
Laatua on tarkastettu koko ajan kerros kerrokselta mastolavalta. Maalien sekoitusta on videoitu tarkasti, jotta esimerkiksi maalin viskositeetti on saatu juuri oikeaksi. Tietoa on jaettu eri työryhmien whatsup-ryhmissä ja dokumentointi on ollut tarkkaa.
Autoteollisuudesta tutumpi kaksoiskomponenttimaali sekoitetaan tarkasti ja maalin viskositeetti tarkastetaan viskositeettikupin avulla. Kun maali on telattu tornin pintaan, käytetään mikrometrikampaa. Kampa painetaan maalattuun pintaa ja sen avulla voidaan valvoa maalikalvon paksuutta maalauksen edetessä. Näin maalari pystyy säätämään omaa työmenetelmäänsä maalauksen edetessä eikä maalikerroksesta tule liian paksua tai ohutta.
Tekijöiden mukaan ehkä yllättävintä vaativassa maalaushankkeessa on ollut se, että liuotinoheinen pintamaali telattiin betonin pintaan tavallisella telalla, jossa olennaisinta oli telan kestävyys eikä se saanut sulaa maaliin.
Tätä artikkelia ei ole kommentoitu
0 vastausta artikkeliin “Vähän korkeampi maalausurakka – 185 metriä korkean rakennuksen maalaus vaatii mittavat turvajärjestelyt”